Työttömän elämä -ketju

Viestiketju alueella 'Yleistä keskustelua' , aloittaja reNppa, 09.06.2009.

NOSTOJA MUROPAKETIN SISÄLLÖSTÄ
  1. tth78 Moderaattori

    Rekisteröitynyt:
    09.08.2012
    Viestejä:
    4 424
    Siellä on suuremmat todennäköisyydet saada töitä?
     
  2. SundeR

    Rekisteröitynyt:
    11.09.2003
    Viestejä:
    4 992
    Parempi kysymys olisikin että miksi pitää asua arvoalueella :think:
     
  3. Omena

    Rekisteröitynyt:
    23.09.2001
    Viestejä:
    4 900
    Ketjussa on lähes 30 000 viestiä. Monet niistä sellaisia jotka antavat ymmärtää, että vain työttömät ovat laiskoja. Näinhän tilanne ei tietenkään ole vaan suurin osa ihmisistä on laiskoja. Ovat he siis työssä tai eivät. Jos tämän ääneen mainitseminen ketjussa kovasti häiritsee, niin senkus vaan siitä pahastut.

    Mainitsemasi sosiaalikulut ovat luonteeltaan järjestelmäkuluja eivät laiskojen elätyskuluja. Laiskojen työntekijöiden puolustaminen on aika erikoista jos haluat puhua tehokkuudesta ja kulujen karsimisesta. Omaa napaa on tietysti kiva kaivaa.
     
  4. 1001001

    Rekisteröitynyt:
    24.11.2010
    Viestejä:
    1 121
    Valtiontaloudellisesti tuota pohdin. Jos yritys tehostaa, niin sehän tarkoittaa YT-neuvotteluja ja entistä enemmän työttömiä..
     
  5. SundeR

    Rekisteröitynyt:
    11.09.2003
    Viestejä:
    4 992
    Ja yleensä YT-neuvotteluja käydään kun talouden tilanne ei ole niin hyvä. Tässä tilanteessa myöskään työttömillä ei ole niin kivaa.
     
  6. tth78 Moderaattori

    Rekisteröitynyt:
    09.08.2012
    Viestejä:
    4 424
    Yllätti minut, että kokonaisuudessaan työttömyys maksaa Suomelle liki 11 mrd:


    Pysäyttävä tutkimustulos: Työttömyys maksaa Suomelle 10,8 miljardia euroa vuodessa - monet valmennukset ja tuet turhia
    Eilen klo 20:26
    Palkkatuella työllistäminen julkiselle sektorille ei ole ollut kannattavaa, selviää uudesta tutkimuksesta.

    [​IMG]
    [​IMG]
    Työttömyys voi vaikuttaa heikentävästi muun muassa sosiaaliseen elämään ja osallisuuden kokemukseen. Kuvituskuva. PASI LIESIMAA
    Koko kansantalouden tasolla arvioituna työttömyyden laajat kustannukset vuonna 2016 olivat 10,8 miljardia euroa, selviää valtioneuvoston Pellervon Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.

    Kokonaissumman suuruus pysäytti tutkijatkin.

    – Se on erittäin korkea. Kun aletaan haarukoida muitakin kuin suoria kustannuksia, se nostaa kustannusta korkeammalle. Siihen tuli puolet lisää suoriin kustannuksiin, sanoo tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen Pellervon Taloustutkimuksesta.

    Kustannusarviossa huomioitiin sekä suorat että epäsuorat kustannukset.

    Suoriin kustannuksiin luettavien työttömyysturvan ja työvoimapalveluiden osuus työttömyyden kokonaiskustannuksista oli 5,6 miljardia euroa. Loput olivat epäsuoria kustannuksia.

    – Työttömyyden aiheuttamat epäsuorat kustannukset ovat mittavia erityisesti asumistuen, toimeentulotuen ja menetettyjen verotulojen takia, Ruuskanen toteaa.

    Yhden työttömän keskimääräinen vuosikustannus yhteiskunnalle on 15 000 euroa, kun epäsuoria kustannuksia lasketaan mukaan.

    Osa toimista ei vaikuta
    Tutkimuksessa tarkasteltiin myös työllistymistä tukevien toimenpiteiden hyötyjä ja kustannuksia.

    Tutkimuksen mukaan työharjoittelulla ja työelämävalmennuksella sekä valmentavalla koulutuksella ei näytä olevan isoa vaikutusta työllistymiseen tai tuloihin.

    Sen sijaan oppisopimuskoulutuksilla havaittiin selkeä myönteinen vaikutus sekä työllistymiseen että tuloihin.

    Ammatilliset koulutukset ovat kalliita, mutta näyttävät tutkimuksen mukaan johtavan parempaan työllisyyteen ja korkeampiin tuloihin 1–2 vuoden kuluessa koulutuksen alkamisesta.


    Ruuskasen mukaan tutkimus antaa päätöksentekijöille viitteitä siitä, millaisia työllistymistä tukevia toimenpiteitä työttömille kannattaa jatkossa tarjota.

    Tehottomia tukia
    Tutkimuksessa todettiin, että palkkatuen kustannukset julkisella ja yksityisellä sektorilla ovat samantasoiset, mutta tuen hyödyissä on valtava ero.

    Tutkimuksen mukaan työllistäminen palkkatuella julkiselle sektorille näyttää johtavan ainoastaan lyhytaikaiseen työllistymiseen, eikä näytä vaikuttavan lainkaan tuloihin. Sen sijaan työllistäminen palkkatuella yksityiselle sektorille näyttää vaikuttavan myönteisesti sekä tuloihin että työllistymiseen myös työllistämistoimenpiteen jälkeen.

    Ruuskanen huomauttaa, että osittain tulosta voi selittää se, että yksityissektorille voi valikoitua helpommin työllistettäviä. Julkisella sektorilla työjaksot voivat myös olla useammin lyhyempiä kuin yksityisellä puolella.

    – Silti voidaan sanoa, että tuen kohdistaminen yksityiselle sektorille näyttää olevan kannattavampaa, Ruuskanen sanoo.

    Pitkäaikaistyöttömille tarkoitetut palkkatuet ovat kalliita, eivätkä ne tutkimuksen mukaan näytä juuri lisäävän pitkäaikaistyöttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

    Myös kansainvälisen tutkimuksen mukaan julkiselle sektorille kohdistetut palkkatukiohjelmat toimivat tyypillisesti heikommin kuin muut aktiivitoimenpiteet.

    Ministeri: ”Suomella ei ole varaa”
    Työministeri Jari Lindström (sin) kommentoi maanantaina tuoreen tutkimuksen tuloksia. Ministeristä työttömyys maksaa liikaa yhteiskunnalle.

    – Suomella ei ole varaa näin suureen kuluerään vuosittain. Ei, vaikka viime vuosina työvoiman vahvistunut kysyntä ja aktivointitoimet ovat vähentäneet työttömien määrää selvästi, Lindström toteaa tiedotteessa.

    Lindström muistuttaa, ettei talouden nykyinen korkeasuhdanne säily loputtomiin, minkä vuoksi työttömyyden aiheuttamien kustannusten pienentäminen on tärkeää.

    [​IMG]
    [​IMG]
    Työministeri Jari Lindström korostaa, että etenkin pitkäaikaistyöttömien työllistymisen ja osallisuuden edistäminen on tärkeää, vaikka se maksaakin enemmän yhteiskunnalle. HANNA GRÅSTEN










    Volume 0%
















    00:06
    03:11



    HANNA GRÅSTEN
    [email protected]


    https://www.iltalehti.fi/talous/a/6...kPCSZlc0lwZvYx3-uhaAHfQpyWkvTRjrpIv1jSzOrg984
     
  7. Preemiumi

    Rekisteröitynyt:
    31.03.2007
    Viestejä:
    394
    Ei nyt taas heitettäisi lasta pesuveden mukana. Nämä yksityiset kilpailevat hinnalla koska kriteereissä hinnan painokerroin on muistaakseni yli 50%. Viis laadusta koska työkkäri saa ihmisiä halvalla johonkin toimenpiteiseen. Ihan henkilökohtaisesti tiedän kymmeniä tyytyväisiä valmennuskurssin käyneitä ihmisiä. Joistain ryhmistä jopa puolet sijoittuu töihin (oikeisiin tai -palkkatuki) tai ammatilliseen koulutukseen. Mutta on ryhmiä, joihin työkkäri pakottaa porukkaa jolla ei ole pienintäkään halua töihin. EIkä kaikilla enää kykyjäkään, eläkekunnossa ovat. Näissä ryhmissä ei MOTin esittämiä elämänohjeita jaetakaan vaan ihan oikeasti koitetaan auttaa ihmisiä löytämään itselleen uusi ammatti johon tosin usein pääsee vasta koulutuksen kautta.

    Jotkut leimaavat kaikki työvoimapoliittiset tuon perusteella. Sijoittumisprosentit alasta ja paikkakunnasta riippuen ovat kuitenkin 50 - 90.
     
  8. Rontto

    Rekisteröitynyt:
    04.01.2004
    Viestejä:
    1 733
    Monella ei luonto anna periksi asua pakolaisten keskellä lähiössä persaukisenakaan.
     
  9. Sansai

    Rekisteröitynyt:
    05.05.2015
    Viestejä:
    134
    Olisiko jotain linkkiä noin korkeisiin prosentteihin kuin 50-90? Oman muistini mukaan osuus olisi huomattavasti matalampi. Rekrykoulutukset työllistävät näistä parhaiten. Työkokeiluilla oli muistaakseni noin 20% työllistymisvaikutus ja kuntouttavalla tietenkin huonoin parin prosentin luokkaa.

    Tämän uutisen mukaan noin 25% on ollut töissä avoimilla markkinoilla työvoimapoliittisen toimenpiteen jälkeen. Seurantajaksona 6kk ja ei tuokaan nyt mitenkään kerro että työllistymisen syy olisi nimenomaan typo-toimenpide. Ihan yhtä hyvin on voitu mennä siihen jokavuotiseen kesätyöpaikkaan töihin.
    https://www.aamuset.fi/uutiset/4089...nopeasti+tyovoimapoliittisen+palvelun+jalkeen

    Tässä tutkimuksessa näyttää olevan myös joitakin lukemia vuodelta 2016.
    https://tem.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-327-368-9

    "Kolmen kuukauden jälkeen valmennuksen päättymisestä on noin 13 prosenttia työllistynyt avoimille työmarkkinoille." Valmennuksella tarkoitetaan työnhaku tai uravalmennusta.

    "Kolmen kuukauden jälkeen koulutuksen päättymisestä, on noin 39 prosenttia työllistynyt avoimille työmarkkinoille." Koulutuksella tarkoitetaan tässä työvoimapoliittista koulutusta.
     
  10. Preemiumi

    Rekisteröitynyt:
    31.03.2007
    Viestejä:
    394
    Kaikkien työvoimakoulutusten sijoittumis% vuonna 2017 oli n. 54.

    Valmennukset on tietty eri juttu enkä puolusta MOTissa esillä olleita. Huonosti toteutettuja olivat. Tarkoitinkin, ettei saa yleistää kaikkeen koulutukseen.


    Lisäys: Kysyin tänään tutulta metallipuolen opelta aikuisten työllistymisprosenttia. Sanoi jotta melkein on sata. Jos kielitaito riittää, sauma pitää ja asenne on kunnossa niin töitä saa.

    Mutta Varsinais-Suomen tilanne onkin metallialalla hyvä.

    Jokunen vuosi sitten lähihoitajien ja vartijoiden (ammattitutkinto) sijoittumis% myös lähenteli sataa. Vartijoista osa kuitenkin aluksi tuntitöihin, jopa nollatuntisopimuksia tehtiin.
     
    Viimeksi muokattu: 22.01.2019
  11. SundeR

    Rekisteröitynyt:
    11.09.2003
    Viestejä:
    4 992
    Työttömät pantiin kokoamaan "maasäteilyn estimiä" – valtiokin rahoittaa erikoista keksintöä, jonka tiede totesi huuhaaksi jo 1980-luvulla
    Vuosikymmeniä säteilyä tutkinut emeritusprofessori ei ole innoissaan siitä, että maasäteilyn kaltaiseen pseudotieteeseen liittyvään hankkeeseen myönnetään julkista rahaa.

    https://yle.fi/uutiset/3-10603767
     
  12. ie1

    Rekisteröitynyt:
    01.01.2013
    Viestejä:
    6 523
    11 miljardia on kyllä aika hitosti rahaa. Jotain muutoksia olisi tehtävä näihin tukimääriin ja johtaa ihmisiä töihin.
     
  13. Japi 111

    Rekisteröitynyt:
    13.03.2016
    Viestejä:
    560
  14. Japi 111

    Rekisteröitynyt:
    13.03.2016
    Viestejä:
    560
    " Tuhat työtöntä laivanrakentajaa "
    Jos yrittäisi heille oikein kovin antaa keppiä ja kaikella tavalla tehdä tuo työttömänä olo vittumaisemmaksi, niin varmaankin sitten työvoimapulasta kärsivä telakka huolisi heidät töihin ?
     
    Viimeksi muokattu: 23.01.2019
    tth78 tykkää tästä.
  15. tth78 Moderaattori

    Rekisteröitynyt:
    09.08.2012
    Viestejä:
    4 424
    :D:D:D Varmaan tuotakin tullaan kokeilemaan..

    Nyt sitten työntekijäpula jäytää Suomea. Hakijoita avoimiin paikkoihin on 30% vähemmin kuin edeltävänä vuonna. Ovatkohan ihmiset vain kyllästyneet hakemaan kun tyhjän saa pyytämättäkin, aivan kuten yllä olevan levyseppä-hitsaajan tapauksessa?

    "Moni yritys pohtii nyt Kurrin mukaan jo sitä, pitääkö yritysten alkaa itse kouluttaa osaajia." No, tuo voisi olla ihan hyvä lähestymistapa ja jo +10v sitten Juustoportti teki vastaavaa ja heillä ei ole työvoima-/osaajapulaa.

    "Kurri huomauttaa, että opiskelu on ollut lähtökohtaisesti kiellettyä, jos saa työttömyyskorvausta".
    Samaan hengenvetoon ihmetellään, miksei osaajia ole? Mitä muita vaihtoehtoja oikein jää jäljelle, kuin alkaa itse kouluttamaan. Eikai se yhteiskunnan vastuulla ole kouluttaa ja elättää väkeä siihen asti kunnes yrittäjä tarvitsee ja kun tarve lakkaa, vastuu yksilön toimeentulosta ja uudelleenkouluttamisesta lankeaa jälleen yhteiskunnalle. Miksi työnantajat saisivat vain poimia rusinat pullasta?


    Työntekijäpula jäytää Suomea – Rekrytointifirman karu havainto: "Hakijoiden määrä on romahtanut"
    24.1.201906:30päivitetty 24.1.201908:47
    TYÖELÄMÄKANSANTALOUSPOLITIIKKATYÖMARKKINATKOULUTUS
    [​IMG]
    Työnhaku. Kohtaanto-ongelma alkaa näkyä jo selvästi rekrytointifirmoissa. PEKKA KARHUNEN/KL
    Suomen osaajapula on nyt täyttä totta, havaitsi alansa johtaviin kuuluva rekrytointiyritys.

    Työhakemusten määrä on romahtanut, kertoo rekrytointialalla toimiva ohjelmistoyhtiö Laura rekrytointi Oy. Toimitusjohtaja Ismo Kurri toteaa, että viime vuonna hakemuksia tuli yli 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017.

    Vielä toissa vuonna yhtiön asiakkaat ottivat yhtä avointa työpaikkaa kohti vastaan keskimäärin 21 hakemusta, kun viime vuonna vastaava luku oli vain 14 hakemusta per työpaikka.

    "Organisaatioiden rekrytointi on vaikeutunut merkittävästi vuonna 2018. Hakijoiden määrä on romahtanut. Absoluuttisia lukuja ei voi eri vuosina verrata keskenään, koska asiakaskunta on ollut hieman eri näinä vuosina. Luvut kertovat hyvin yleisestä rekrytoinnin tilasta Suomessa, koska palvelumme on markkinajohtaja Suomessa", Kurri sanoo.


    Kurrin mukaan rekrytointien määrällä mitattuna yhtiön tarjoama Laura-järjestelmä on Suomen suosituin. Laura on palvelu työnantajille. Avoimet työpaikat tulevat Lauran kautta asiakasyrityksen nettisivuille ja kun työnhakija alkaa täyttää nettisivulla avautuvaa rekrytointilomaketta, Laura ottaa tiedot vastaan työnantajaa varten.

    Romahdus lukuina
    – Vuonna 2017 Laura rekrytointi Oy:n asiakkaat tekivät 20 162 rekrytointia.

    – Hakemuksia otettiin vastaan 420 586, mikä on keskimäärin 21 hakemusta työpaikkaa kohti.

    – Vuonna 2018 Laura rekrytointi Oy:n asiakkaat tekivät 26 400 rekrytointia.


    – Hakemuksia otettiin vastaan 380 000, mikä on keskimäärin 14 hakemusta työpaikkaa kohti.

    Lähde: Laura rekrytointi Oy

    Kurri arvioi asiakkailtaan saamiensa tietojen perusteella, että koko Suomessa puhutaan tuhansista rekrytoinneista, jotka eivät onnistuneet viime vuonna, ja paikkoja jäi täyttämättä. Hänen mukaansa näyttää siltä, että työntekijöitä rekrytoidaan tänä vuonna vielä enemmän kuin viime vuonna.

    "Rekrytointimäärien perusteella nousukausi on jatkumassa."

    Yritysten alkaa kuitenkin olla erittäin vaikea löytää osaavaa työvoimaa, sillä paljon puhuttu kohtaanto-ongelma näkyy: sekä työttömiä että avoimia työpaikkoja on paljon, mutta ne eivät kohtaa alueellisesti tai osaamisen perusteella.

    Kohtaanto-ongelmaa ratkomaan
    TE-toimistojen mukaan pula-ammattien määrä on kasvanut kolmessa vuodessa ja viime vuonna Suomessa oli pulaa jo 152 ammatin osaajista.

    Kurrin mukaan tämä näkyy Laura-järjestelmästä saaduissa tiedoissa. Niiden ammattien määrä, joihin on vaikea löytää osaajia, on kasvanut merkittävästi.

    "Kaikki kynnelle kykenevät on aika paljon jo palkattu. Nyt alkaa olla se kohtaanto-ongelma. Riittäkö koulutus, riittäkö osaaminen näihin tehtäviin, joita on tarjolla?"

    Yhtiö ratkoo ongelmaa kehittämällä osaajapankkia, joka yhdistää osaajia ja työpaikkoja. Kurri toivoo nyt siirtoja myös valtiovallan suunnalta. Työttömien pitäisi saada koulutusta ja päästä kartoittamaan osaamistaan.

    "Että siihen satsattaisiin oikeasti nyt", hän lähettää terveiset päättäjille.

    Kurri huomauttaa, että opiskelu on ollut lähtökohtaisesti kiellettyä, jos saa työttömyyskorvausta. Vuodenvaihteessa tuli voimaan lakimuutos, joka laajentaa työttömän opiskelumahdollisuuksia. Nyt 25 vuotta täyttäneet työttömät voivat opiskella enintään kuusi kuukautta työttömyysetuutta menettämättä.

    Jo aiemmin TE-toimisto on voinut sallia oman arvionsa perusteella opiskelun työttömyysetuudella tuettuna, mutta kriteerit ovat olleet melko tiukat.

    Kurri pohtii, että erityisesti tällä hetkellä on pulaa koodareista, lääkäreistä ja kuljetusalan ammattilaisista, kuten bussinkuljettajista, kuorma-auton kuljettajista ja taksinkuljettajista.

    "Tyypillisesti pienissä, tuntemattomammissa yrityksissä rekrytointi on merkittävästi haastavampaa kuin tunnetuissa yrityksissä."

    Moni yritys pohtii nyt Kurrin mukaan jo sitä, pitääkö yritysten alkaa itse kouluttaa osaajia. Jos rekrytoinnit eivät onnistu, se heijastuu suoraan kasvuun ja kasvutavoitteisiin.

    "On selvää, että jos organisaatio ei saa palkattua, kyllähän se kasvua heikentää."

    Monsterilla myös hyvä uutinen
    Sama ilmiö on huomauttu myös Alma Career Oy:n työnhakupalvelussa Monsterissa, joskin pienemmässä mittakaavassa. Toimitusjohtaja Marja Pylkkänen ei puhu romahduksesta, mutta toteaa, että tiettyjen toimialojen työpaikkoihin hakemuksia tulee selvästi aiempaa vähemmän. Hänkin puhuu kohtaanto-ongelmasta.

    Erot ovat toimiala-, tehtävä- ja aluekohtaisia. Tietyillä aloilla on enemmän kysyntää ja kova kilpailu hakijoista.

    "Esimerkiksi it-alan tehtävissä on selvästi haasteellisempaa löytää hyviä hakijoita", Pylkkänen sanoo.

    Toisena esimerkkinä Pylkkänen mainitsee terveydenhuollon, jonka osalta tilanne vaihtelee paljon alueittain. Osassa Suomea tekijöistä on kova pula ja toisaalla taas työvoimaa on enemmän tarjolla.

    Pylkkänen huomauttaa, että Monster on rekrytointimedia, jota käyttää laajempi skaala asiakkaita kuin vaikkapa Lauraa, jonka puolella tilanne voi näyttää pahemmalta.

    Positiivista on, että Pylkkäsen mukaan Monsterin ilmoitusten katselukerrat ovat olleet kovassa kasvussa. Iso osa kasvusta tulee mobiilikäyttäjiltä esimerkiksi matkapuhelimen kautta.

    "Mobiilin kautta hakeminen on kuitenkin vielä hankalaa ja osassa järjestelmiä lähes mahdotonta. Eli vaikka kiinnostuisit työpaikasta, hakeminen ei mobiililla onnistu. Uskon, että jos tätä käyttäjäkokemusta kehitettäisiin, sillä voisi myös vaikuttaa hakemusmääriin."

    Alma Career Oy / Monster.fi ja Talouselämä kuuluvat molemmat Alma Media -konserniin.
     
  16. SundeR

    Rekisteröitynyt:
    11.09.2003
    Viestejä:
    4 992
  17. tth78 Moderaattori

    Rekisteröitynyt:
    09.08.2012
    Viestejä:
    4 424
    Kerrassaan hyvä uutinen, niiden soisi lisääntyvän. Timosen blogissa näyttää huolestuttavalta tuo työvoimatutkimuksesta väännetty piirakkakaavio, jossa kokoaikaisen työn osuus on tippunyt aika reilusti muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen 74%->52%.

    https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/




    Ikävä kyllä, mahtuu joukkoon ikäviäkin:

    https://www.turkulainen.fi/artikkel...JGJLbE8POGcxZRbszQiphlHW5Czoaj4s9-OR_crDFT4d0

     
  18. SundeR

    Rekisteröitynyt:
    11.09.2003
    Viestejä:
    4 992
    Tuo Timonen muuten "vaihtoi leiriä" hyvästä blogaajasta laitavasemmistoon ei kauaakaan sitten...

    Jokaiselle on varmaan selvää että kokoaikaisen työn osuus on laskenut, kun ennenvanhaa se oli yksi firma missä olit töissä 15-kesäisestä eläkkeelle. Kuitenkin eniten uusia työpaikkoja tuli vielä "jatkuvaan kokoaikatyöhön", ja se on selvästi suurin osa piirakasta. Kehitys on selvää, ja saattaa tulla vielä jatkumaan samalla linjalla. Työelämä & maailma muuttuu.

    Tuo Timosen kohta:

    "Kuten näette, niin jatkuvien, kokoaikaisten uusien työsuhteiden osuus on laskenut ja muiden lisääntynyt. Yhä useampi tekee työtä palkalla, jolla ei välttämättä elä, mutta onpahan ainakin töissä. Ja pelkästään sillehän tänään hurrataan."

    Samalla kuitenkin mediaani- ja keskipalkat ovat senkun nousseet. Myös pienituloisten desiili:llä on tulot nousseet. Kuten jo sanoin, Timonen liputtaa blogeillaan nyt vasemmiston leiriä ja enpä ole itse noita jaksanut edes lukea enää.

    Loppuun vielä hieman pidemmän ajan kehitystä työttömyydestä:

    [​IMG]
     
    Viimeksi muokattu: 24.01.2019
  19. Tiktok

    Rekisteröitynyt:
    05.09.2007
    Viestejä:
    314
    Aika jännä tuo vasemmistolaisen ajatuksen juoksu. Mitään ongelmaahan ei olisi, jos osa- ja määräaikaisia ei olisi tullut lisää. Eli kasvun pitäisi tapahtua ainoastaan kokoaikatyössä. Siis nykytilanne jossa kokoaikatyön määrä kasvaa ei riitä?
     
  20. 1001001

    Rekisteröitynyt:
    24.11.2010
    Viestejä:
    1 121
    Vähän kuin jos raiskaukset vähenee, mutta enemmän kantiksien osalta. Pettyneitä kannattajia.
     
  21. tth78 Moderaattori

    Rekisteröitynyt:
    09.08.2012
    Viestejä:
    4 424
    Katsoin Timosen jutusta pelkästään piirakkakaavion kun toisinaan sen kirjoittelut ovat aika hurmostilaista paatosta... Perustuuko tuo taulukko tilastokeskuksen kyselytutkimukseen vai työministeriön kirjoilla oleviin?
     
  22. SundeR

    Rekisteröitynyt:
    11.09.2003
    Viestejä:
    4 992
    Tuosta en osaa sanoa. Tuossa on mukana viimevuoden loppu, en usko että työministeriön tietoja löytää vielä mistään, tai en itse löytänyt..
     
    Viimeksi muokattu: 25.01.2019
  23. SundeR

    Rekisteröitynyt:
    11.09.2003
    Viestejä:
    4 992
    Töissä tuli juteltua ruokataolla työllisyydestä ja markkinasuhdanteista siihen liittyen. Itse olen onnellisessa asemassa kun vakitöissä ollut pitkään vaikka 2008-2009 -taantumakin osuu siihen. Jos ei ole viimeisen 10 vuoden aikana työllistynyt kasvukauden aikana niin nyt alkaa olla viimeiset ajat kun sen vielä pitäisi olla "helpompa".

    Ensi vuodelle ennustetaan jo melkein 0-kasvua, eli työllisyydenkin kanssa saattaa tulla ongelmia. Esim. valmistumisen kanssa ensimmäiseen työpaikan saantiin vaikuttaa sekin minkälainen on talouden tila. Mikäli kohta ollaan taantumassa niin silloin valmistuvilla voi ensimmäisen työpaikan saaminen olla hankalaa.
     
    Viimeksi muokattu: 25.01.2019
  24. tth78 Moderaattori

    Rekisteröitynyt:
    09.08.2012
    Viestejä:
    4 424
  25. tth78 Moderaattori

    Rekisteröitynyt:
    09.08.2012
    Viestejä:
    4 424

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti