Työttömän elämä -ketju

Viestiketju alueella 'Yleistä keskustelua' , aloittaja reNppa, 09.06.2009.

NOSTOJA MUROPAKETIN SISÄLLÖSTÄ
  1. jeannette

    Rekisteröitynyt:
    10.07.2013
    Viestejä:
    457
    Eikös se ole vain ja ainoastaan hyvä asia, että kyseinen malli toimii moneen asiaan?

    Isoin taka-ajatus on siinä, että ihminen pystyy tekemään itselleen elinkaarensa tulonsiirtoja.
     
  2. ie1

    Rekisteröitynyt:
    01.01.2013
    Viestejä:
    6 523
    Reaaliaikaisen tulorekisterin suhteen (tulossa v. 2019) olen optimistinen. Se ja sosiaalitukien automatisointi yhdessä tulevat tekemään järjestelmästä paljon paremman ja nopeamman tukien varassa oleville. Tulevaisuus näyttää siis valoisalta!

    Perustili tuntuu jokseenkin ikävältä ajatukselta ja olen jotenkin skeptinen niin radikaalien muutosten suhteen. Uskon, että nykyistä mallia viilataan ja suunnataan osittain perustuloksi - nythän malli on jo osittain perustuloa, koska joissain tapauksissa suojaosa on 300e ilman, että tuet vähentyvät.
     
    Viimeksi muokattu: 07.01.2018
  3. jeannette

    Rekisteröitynyt:
    10.07.2013
    Viestejä:
    457
    Perustili ei muutoksena ole lähelläkään niin suuri muutos kuin vaikkapa perustulomalli: tili-malli ei todennäköisesti vaadi järkyttäviä muutoksia esimerkiksi verotukseen.

    Mutta joo, toivon mukaan tulorekisteri nopeuttaa hakemusten käsittelyä, koska vaikka saisikin tienata 300 egeä, niin se ei paljon lohduta jos joutuu sen takia olemaan vaikka kuukauden rahatta.

    Ja edelleen minulla kysymys herää, miksi osa-aikatyötä tehdään Suomessa vähän.
     
  4. ie1

    Rekisteröitynyt:
    01.01.2013
    Viestejä:
    6 523
    Nopealla googlettelulla selvisi, että naiset tekevät aika paljon vähemmän osa-aikatyötä kuin verrokkimaissa, mikä johtuu järjestelmäeroista (ulkopuolinen lastenhoito organisoitu paremmin täällä?). Syyt osa-aikatyön tekemiselle olivat vuonna 2006 ihmisiltä kysyttäessä 1) opiskelu 2) osa-aikaeläke 3)k okoaikatyön saamattomuus. Ehdin jo sulkemaan välilehdet, mutta kaikki löytyvät google haun ensimmäiseltä sivulta.

    En sinänsä pidä osa-aikatyön vähyyttä välttämättä ongelmallisena. Ehkä omalla mutulla sanoisin, että osa-aikatyö on huono vaihtoehto, jos haluaa edetä urallaan ja taas toisaalta osa-aikaisuus ei ole läheskään kaikissa työtehtävissä edes vaihtoehto työantajan mielestä.
     
    Viimeksi muokattu: 07.01.2018
  5. jeannette

    Rekisteröitynyt:
    10.07.2013
    Viestejä:
    457
    Sen takia mietinkin tuota osa-aikatyötä, että onko sen vähyys ongelma vaiko ei. Eli olisiko osa-aikaisille työntekijöille enemmän kysyntää, mutta kannustinvaikutukset estävät sen lisääntymisen. Vai eikö firmoilla vaan ole tarvetta.

    Toinen on ongelma, toinen ei.
     
  6. jh86

    Rekisteröitynyt:
    01.01.2018
    Viestejä:
    20
    Olen tässä miettinyt, että miten noita kannustinloukkuja voisi oikeasti vähentää. Yksi kannustinloukkuhan on Kelan pitkät käsittelyajat, ja niistä mahdollisesti aiheutuvat pitkät katkot tukien maksamiseen. Jotta käsittelyaikoja saataisiin pienennettyä, pitäisi byrokratian määrää vähentää huomattavasti.

    Yksinkertaistaminen voitaisiin aloittaa vaikka työmarkkinatuesta. Tämän mallin pääajatuksena on poistaa työskentelystä aiheutuva tukien maksamisen viive, sekä huomattavasti selkeyttää että missä tapauksissa tukea ylipäätään saa. Mallin tarkoituksena on myös tehdä jo lyhyistäkin töistä kannattavia poistamalla riskejä.

    Tämä malli voisi toimia välivaiheena jos siirrytään perustulon/perustilin tyylisiin malleihin. Tässäkin mallissa on todennäköisesti ongelmia, mutta on tämä kuitenkin huomattavasti selkeämpi kuin nykyinen.

    Jotta tämä järjestelmä toimisi kunnolla, pitäisi tukien määrän laskenta toimia automaattisesti, jotta hakija tietäisi tarkasti että milloin tuki saapuu. Nykyäänhän jos henkilö on ollut töissä, byrokratian määrä, monimutkaisuus ja harkinnanvaraisuus estää automaation käytön ja tästä johtuen kelan työntekijä joutuu tekemään laskelmat manuaalisesti ennen tukien maksamista ja tämä aiheuttaa huomattavaa viivettä tukien maksamiseen. Yksinkertaistetussa mallissa Kelan työntekijä voisi jälkikäteen tarkistaa tuen määrän oikeellisuuden.

    Asumistuen määrä pitäisi todennäköisesti laskea käyttäen toimeentulotuen laskentakaavoja, jotta työmarkkinatuen+asumistuen summalla pystyisi tarvittaessa elämään, mikäli töitä ei ole saatavilla. Lisäksi kun asumistuen määrää lasketaan, tehdään laskelmat sillä olettamuksella, ettei hakijalla ole tuloja. Syy tähän löytyy allaolevasta esimerkistä.

    Mallin toiminta lyhyesti: Henkilö saa kuukaudessa työmarkkinatuen+asumistuen muodostavan summan. Tukeen sisältyisi 300 euron kuukausittainen suojaosa, jota pienemmät tulot eivät vaikuttaisi tukeen. Jos kuukausittainen palkka on 300 euroa tai yli, jokainen ylittävä ansaittu euro pienentäisi työmarkkinatuen+asumistuen summaa 0,50 euroa.

    Esimerkkinä:
    Henkilö asuu kaupungissa X, ja saa työmarkkinatukea ja asumistukea 900 euroa kuukaudessa.

    Tilanne 1:
    Henkilö ei ole saanut töitä. Hän saa kuukaudessa 900 euroa tukea.

    Tilanne 2:
    Henkilö on ollut töissä. Palkka 299e. Koska alle 300, ei vaikuta tuen määrään.
    Eli hänen tulot tässä kuussa 299+900 = 1199e.

    Tilanne 3:
    Henkilö ansainnut 600 euroa. Koska yli 300, saa hän tukea 900-((600-300)/2) = 750 euroa.
    Eli tulot tässä kuussa 1350e.

    Tilanne 4:
    Henkilö ansainnut 2100 euroa. Koska yli 300, saa hän tukea 900-((2100-300/2) = 0 euroa.
    Eli tulot tässä kuussa 2100 euroa.

    Tässä mallissa pystyisi siis selkeästi sanomaan kuinka paljon ansaittu palkka vaikuttaisi tukiin. Lisäksi jokainen tienattu euro kasvattaisi sen kuun käytettävissä olevaa rahatilannetta. Koska ainoastaan palkan määrä vaikuttaa tuen määrään, sopisi tämä hyvin mm. osa-aikaiseen työhön. Tuon 300 euron suojaosan jättäisin ihan sen takia, että henkilölle varmasti jäisi tulonhankkimiskulujenkin jälkeen enemmän rahaa käyttöön kuin ilman työskentelyä, ja tämä kannustaisi töihin. Lisäksi ylläoleva malli ei poikkea kovinkaan paljoa jo nykyisin käytössä olevasta mallista.
     
  7. pcbuilder

    Rekisteröitynyt:
    02.09.2014
    Viestejä:
    1 018
    Te toimistolta tuli jo kirje, ettei maksuun ole työpoliittista estettä 21.12- alkaen
     
  8. pcbuilder

    Rekisteröitynyt:
    02.09.2014
    Viestejä:
    1 018
    Lausunto saapunut kelaan 29.12,
    Työttömyysetuuden maksamiselle ei ole työvoimapoliittista
    estettä 21.12.2017 alkaen.

    Eli onkohan tuo että kaksi viikkoa tuosta 29.12 niin tulee se työttömyysturva 'ilmoitus'?
    Vai olisiko tähän lomakkeeseen, http://aijaa.com/6kCA8Y
    Pitänyt täyttää haen työttömyys etuutta 21.12.2017-4.1.2018(kaksi viikkoa) kun itse täytin siihen 21.12.2017 -.
     
    Viimeksi muokattu: 08.01.2018
  9. Niamu

    Rekisteröitynyt:
    21.08.2008
    Viestejä:
    3 122
    Miten tällä hetkellä taloutta rahoitetaan? Velalla tietenkin. Eihän nyttenkään verokertymä kata sita mitä me kulutetaan. Tälläkin hetkellä mistään ei saisi leikata ja kaikkeen pitäisi saada vaan lisää rahaa. Velkaahan on tälläkin hetkellä enemmän kuin koskaan.
     
  10. Niamu

    Rekisteröitynyt:
    21.08.2008
    Viestejä:
    3 122
    Miten kiinalla voi olla yli puolet mailman käteisvarannoista kun vähän väliä siellä raportoidaan orjatöistä ja hyväksikäytöistä ihmisiä kohtaan? Miksi yritykset haluavat siirtyä aasian markkinoille myymään tyuuotteita kun siellä on tunnetusti ihmiset orjapalkalla töissä?
     
  11. ie1

    Rekisteröitynyt:
    01.01.2013
    Viestejä:
    6 523
    Suomessa maksetaan kilpailijamaita enemmän matalan koulutuksen töistä palkkaa. Tämä ei tule kestämään loputtomiin. Ja tässä on pieni vinkki korkealle työttömyysasteellekin.
     
  12. Minarkki

    Rekisteröitynyt:
    08.01.2018
    Viestejä:
    299
    Riistäminen on parasta bisnestä. Sen takia siihen pitäisi puuttua globaalisti.
     
  13. jh86

    Rekisteröitynyt:
    01.01.2018
    Viestejä:
    20
    pcbuilder:

    Tuon ajan "21.12.2017 - " pitäisi olla oikein, jos työttömyyden loppumispäivä ei ole tiedossa.

    En ole täysin varma, että miten tuo työttömyyden alkaminen nykyään hoituu, sillä käsittääkseni tuota aloittamista ja siihen liittyviä ilmoituksia muutettiin viime vuonna ja ilmeisesti siihen liittyvä informointi oli toteutettu sangen huonosti.

    Mutta uskoisin, että koska TE-toimisto on antanut tuon "Työttömyysetuuden maksamiselle ei ole työvoimapoliittista estettä 21.12.2017 alkaen" -lausunnon, niin olet todennäköisesti hoitanut asiat te-toimiston päässä oikein, ja asian pitäisi olla nyt kelan käsiteltävänä.

    Yleisesti ottaen, jos työttömäksi ilmoittautuminen on onnistunut, pitäisi sinulle tulla jossain vaiheessa, sen jälkeen kun kela on hyväksynyt työttömyysturvan hakemuksesi, "Ilmoitus työttömyysajasta" -kaavake. Tämä kaavake on se ns. työtöntyötön-kaavake, joka pitää täyttää aina työttömyysajan jälkeen, yleensä 20 arkipäivän välein, ja se kannattaa täyttää sähköisesti kelan asiointipalvelussa. Ensimmäinen ilmoitus pitäisi olla 21.12.2017 alkaen, ja se kattaa joko seuraavat 10 tai 20 arkipäivää tuosta, ja siitä seuraavat hakemukset täytetään 20 arkipäivän välein.

    Tässä työttömyysturvan hakemuksen hyväksymisessä saattaa kelalla mennä aikaa, riippuen kuinka kova ruuhka kelassa on, parista viikosta muutamaan kuukauteen. Kannattaa seurata kelan sähköisestä asioinnista, että milloin sinne ilmestyy "Hakemukset ja ilmoitukset" välilehdelle mahdollisuus täyttää työttömyysturvan hakeminen, niin ainakin saat vähennettyä postin kulkemisesta johtuvaa viivettä.

    Kuten saatoit huomata, olen käyttänyt sangen runsaasti epävarmoja sanamuotoja kuten pitäisi, mahdollisesti, todennäköisesti, ihan siitä syystä, että kelan ja te-toimiston kanssa asioiminen ei ole mitenkään selkeää ja yksinkertaista.
     
  14. Tlapio

    Rekisteröitynyt:
    28.04.2010
    Viestejä:
    1 591
    Juuri näin lisää 40 euron kuukausipalkka töitä.
     
  15. tth78 Moderaattori

    Rekisteröitynyt:
    09.08.2012
    Viestejä:
    4 445
    Kuka tiesi tämän? Eli 4,65% alennus työttömyyskorvaukseen on pysyvä, kunnes onnistut löytämään kahdeksi viikoksi 40h/vko töitä....

    "Jos uusi 65 päivän jakso on alkanut siten, että päivärahaan on tehty 4,65 prosentin alennus, alennuksen saa keskeytettyä vain kahden viikon kokoaikaisella työllä. Tämä aktiivisuusehto on ankarampi kuin alkuperäinen ehto. Jos sitä ei täytä, alennus jatkuu seuraavan 65 päivän jakson alkuun asti, jolloin tilannetta tarkastellaan uudelleen."

    http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/4402

    Aktiivimallin karikoita
    8.1.2018 Ylläpito (MI)
    Työttömyysturvan aktiivimallin seuraukset voivat olla osin ristiriitaisia. Hallinnollista työtä se lisää varmasti.




    Työttömyysturvan ns. aktiivimalli on tullut voimaan vuoden alussa. Käytännössä sen vaikutusten pitäisi alkaa näkyä noin kolmen kuukauden päästä, kun ensimmäinen 65 päivän tarkastelujakso päättyy.

    Lain soveltaminen vaatii viranomaisilta jonkin verran lisätyötä, koska työttömän toiminta on kirjattava aina 65 päivän jaksoissa jatkopäätelmiä varten. Tämä toiminta itsessään voi muuttaa työttömyysturvan saamisen ehtoja ja työttömyyspäivärahan määrää.

    Työttömyysturva voi alentua 4,65 prosentilla, se voi säilyä ennallaan tai siihen voi tulla lisäyksenä joillekin päiville korotusosa tai korotettu ansio-osa tai kulukorvaus työvoimapalveluihin osallistumisen osalta. Tai sitten työttömyysturva on soviteltava työtulojen kanssa tai lopulta evättävä kokoaikaisen työn päiviltä tai ajalta, jolloin palkka ei enää mahdu sovitellun päivärahan raameihin. Osittain tämä on rutiinia työttömyysturvan maksajille, mutta uutta on joka tapauksessa 4,65 prosentin alennuksen ehtojen selvittäminen.

    Tietyt pykälät tarvitsevat tulkintaa, jotta tavallinen kansalainen ne ymmärtäisi. Mitä tarkoittaa 4,65 prosentin alennuksen välttämisen ehtona oleva 65 päivän aikana tehty sellainen työ, että se ”kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon”? Se tarkoittaa pääsääntöisesti vähintään 18 tunnin työtä, mutta lisäksi palkan on oltava vähintään työehtosopimusten mukainen. Yrittäjillä, freelancereilla ym. määritelmä on erilainen.

    ”Tietyt pykälät tarvitsevat
    tulkintaa, jotta tavallinen kansalainen
    ne ymmärtäisi.”

    Jos työtön on todella tehnyt työtä 65 päivän tarkastelujakson aikana, se voi johtaa työttömyyspäivärahan muuttamiseen sovitelluksi päivärahaksi, ellei sitten työttömyyspäivärahaa kokonaan evätä työpäiviltä. Kun työtön on ollut riittävän aktiivinen 65 päivän aikana tekemällä mahdollisesti osa-aikatyötä tai joitakin työpätkiä, seurauksena tästä voi olla päivärahan alentaminen, koska tällöin joudutaan noudattamaan sovitellun päivärahan sääntöjä. Tällöin otetaan tietenkin huomioon 300 euron niin sanottu suojaosa, joka on kohdistettava oikealla tavalla kuukausituloihin.

    Työttömyyspäivärahaan voidaan tehdä uudessa laissa määrätty alennus myös silloin, kun päiväraha ei ole muutenkaan täysi päiväraha. Kyse voi olla sovitellusta päivärahasta, vanhempiensa kotona asuvien osittaisesta työmarkkinatuesta tai muun sosiaaliturvan (useimmiten ehkä lasten kotihoidon tuen) kanssa yhteen sovitetusta päivärahasta tai sitten tarveharkinnan vuoksi vajaasta päivärahasta. Alennus tehdään täyteen päivärahaan, josta sitten lasketaan muut vähennykset.

    Ei ole itsestään selvää, että sovitellun päivärahan edellytyksenä oleva osa-aika- tai pätkätyö saati sitten 300 euron suojaosuuteen rajoittuva työ aina on riittävää, jotta se ”kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon” ja täyttäisi siten aktiivisuusehdon. Ainakin se on selvitettävä jokaisessa tapauksessa erikseen.

    Lakiesityksen (HE 124/2017 vp) perusteluissa viitataan myös mahdollisuuteen, että 4,65 prosentin vähennys kohdistuu soviteltuun päivärahaan. Siinä todetaan kuitenkin, että työ ”todennäköisesti täyttää myös työllistymisedellytyksen”, jos päivärahaa sovitellaan ja siitä maksettava palkka ylittää 300 euron suojaosuuden.

    Jos kyse on jatkuvasta osa-aikatyöstä, näin varmaankin yleensä on, mutta lyhyempien työpätkien yhteydessä tilanne voi olla pulmallisempi. Jos työtulojen kanssa soviteltua päivärahaa aletaan maksaa sen jälkeen, kun täyteen päivärahaan on jo tehty 4,65 prosentin alennus, alennus kohdistuu myös soviteltuun päivärahaan, vieläpä suhteellisesti suurempana. Vain koko 65 päivän jakson kuluttua voidaan palata normaaliin päivärahaan, jos aktiivisuusehto on täytetty.

    Jos uusi 65 päivän jakso on alkanut siten, että päivärahaan on tehty 4,65 prosentin alennus, alennuksen saa keskeytettyä vain kahden viikon kokoaikaisella työllä. Tämä aktiivisuusehto on ankarampi kuin alkuperäinen ehto. Jos sitä ei täytä, alennus jatkuu seuraavan 65 päivän jakson alkuun asti, jolloin tilannetta tarkastellaan uudelleen.


    Työvoimapalvelujen riittävyydestä ei takeita
    Työttömyyspäivärahan alentamiselta voi välttyä myös osallistumalla vähintään viiden päivän ajan työllistämistä edistäviin palveluihin tai muuhun työvoimaviranomaisten järjestämään työllistämisedellytyksiä parantavaan palveluun tai toimintaan tai rekrytointia tukevaan toimintaan, josta maksetaan työttömyysetuutta.

    Vastaan tulee se seikka, että työllistämistä edistäviä palveluja ei ole tarjolla kaikille, ja että ne joka tapauksessa ovat harkinnanvaraisia. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kenelläkään työttömällä ei ole automaattista, subjektiivista oikeutta näihin palveluihin.

    Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntakin huomautti, että työllistymistä edistävien palveluiden volyymi kokonaisuutena ei työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan välttämättä kasva vuoteen 2017 verrattuna, vaikka niihin suunnattiin nimellisesti 25 miljoonan euron lisämääräraha. Käytettävissä olevat määrärahat eivät takaa työvoimaviranomaisen järjestämiä palveluita kaikille työttömyysetuuden saajille. (StVM 22/2017 vp).

    ”Työllistämistä edistäviä
    palveluja ei ole tarjolla
    kaikille.”

    Valtion talousarviossa olevan numerotaulukon mukaan työvoimapalveluissa on tänä vuonna vähemmän väkeä kuin viime vuonna.

    Koska työttömän ”aktiivisuutta” tarkastellaan vain 65 päivän jaksoissa, henkilön aikaisemmalla työ- ja toimintahistorialla ei ole merkitystä. Jos henkilö esimerkiksi irtisanotaan 30 vuotisen työhistorian jälkeen, hänen on ”aktivoiduttava” heti ensimmäisten 65 työttömyyspäivän aikana välttyäkseen päivärahan alentamiselta.

    Toinen esimerkki: työtön palaa puolen vuoden työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi. Hänen on ensimmäisten 65 päivän aikana jälleen osoitettava olevansa riittävän ”aktiivinen”, jotta päivärahaan ei tehtäisi 4,65 prosentin alennusta.

    Uudessa laissa ei ole mitään ikärajoja. Myös eläkeiän kynnyksellä olevan työttömän päivärahaa voidaan alentaa. Aktiivisuusvaatimukselta säästyvät työkyvyttömyyseläkepäätöstä odottavat, vammaistukia saavat sekä omais- ja perhehoitajina toimivat työttömät.



    Työttömyysjaksot keskimäärin yli vuoden mittaisia
    Työttömien mahdollisuuksia ”aktivoitua” laissa edellytetyllä tavalla voi arvioida tutkimalla työttömyyden keskimääräistä kestoa. Jos aktiivimalli toteutuisi ihanteellisesti, työttömyysjaksot rajoittuisivat korkeintaan noin 60 päivään eli 12 viikkoon.

    Tämä on tietenkin erittäin epätodennäköistä. Viime vuosina työttömyyden keskimääräinen kesto on kohonnut lähelle 60 viikkoa ja jopa ylittänyt 1990-luvun lamakausien tason (kuva 1).

    Uusimpienkin tietojen mukaan edelleen jatkuvat työttömyysjaksot ovat keskimäärin yli vuoden mittaisia. Tämä kesto jakautuu epätasaisesti eri ikäryhmiin, eri sukupuoliin ja eri alueille.





    [​IMG]



    TEM:n tilastoista nähdään, että työttömyyden keskimääräinen kesto nousee varsin suoraviivaisesti ikäryhmittäin. Vain nuorimmassa ikäryhmässä ollaan ”ihanteellisen” 12 viikon tuntumassa, mutta esimerkiksi 40–44-vuotiailla työttömyyden keskimääräinen kesto on 54 viikkoa (kuva 2).

    Miehillä työttömyyden keskimääräinen kesto oli marraskuussa 60 viikkoa, naisilla 55 viikkoa.



    [​IMG]



    Työttömyyden kesto vaihtelee myös alueellisesti. Marraskuussa 2017 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista vaihteli 20,7 prosentista Etelä-Pohjanmaalla 38,2 prosenttiin Päijät-Hämeessä.

    Tarkempi kuva saadaan, kun katsellaan kunnittaisia tietoja työttömyyden keskimääräisestä kestosta.

    Nähdään, että Uudellamaallakin on kuntia, joissa työttömyyden kesto ylittää selvästi maan keskiarvon. Esimerkiksi Hangossa se oli viime marraskuussa 77 viikkoa, Inkoossa 76 viikkoa ja Kirkkonummella 69 viikkoa. Helsingissäkin se oli 66 viikkoa, vaikka Helsingissä on vilkkaat työmarkkinat ja myös erilaista osa-aika- ja pätkätyötä tehdään paljon varsinkin palvelualoilla.

    Myös Turussa (66 viikkoa) ja Tampereella (61 viikkoa) työttömyyden kesto on keskimääräistä pidempi, joten on vaikea luvata, että työttömien muutto maaseudulta suuriin kaupunkeihin takaisi heille työpaikkoja tai hyviä työvoimapalveluja.

    Työttömyysasteen ja työttömyyden keskimääräisen keston välinen korrelaatio ei näytä kovin voimakkaalta (kuva 3). Kunnissa, joissa on suhteellisen alhainen työttömyysaste, voi olla melko pitkä keskimääräinen työttömyyden kesto, ja päinvastoin. Tähän voi vaikuttaa se, miten paljon eri kuntiin on suunnattu erilaisia työvoimapalveluja, joilla työttömyysjaksojen kestoa saa lyhennetyksi.



    [​IMG]



    Aktiivimalli voi lisätä asumistuki- ja toimeentulotukimenoja
    Etenkin jos työttömyysturvan 4,65 prosentin alennus jää pitkäaikaiseksi tai pysyväksi, uusi laki johtaa monilla työttömillä asumistuen ja toimeentulotuen tarpeen kasvuun.

    Ainakin tältä osin mallin vaikutuksen työnteon kannusteisiin ovat ristiriitaiset, sillä riippuvuus asumistuesta ja toimeentulotuesta vaikuttaa turhauttavasti työnhakuun etenkin pienipalkkaisissa osa-aika- ja pätkätöissä.

    Koska valtaosa työttömyysturvan saajista − lähes kaksi kolmasosaa − on perusturvan piirissä, on hyvin todennäköistä, että myös aktiivimallista seuraavat työttömyysturvan alennukset kohdistuvat pääosin perusturvaan. Viime aikoina varsin suuri osa ”aktivoiduista” työttömistä on kylläkin ollut työmarkkinatuen saajia, mutta toisaalta osa-aika- tai pätkätöihin soviteltu päiväraha on selvästi yleisempi ansioturvassa kuin perusturvassa.





    Pertti Honkanen
    johtava tutkija, Kela
    etunimi.sukunimi





    Huomautuksia:

    Kirjoituksen tilastotiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon, suurimmaksi osaksi Toimiala Online -palvelusta saatavissa oleviin uusimpiin kuukausitietoihin.

    Aktiivimallissa oleva 65 päivän jakso viittaa työttömyysturvan maksupäiviin. Niitä on viikossa viisi, ja niitä lasketaan olevan kuukaudessa keskimäärin 21,5. Siten 65 päivärahapäivää vastaa suunnilleen kolmea kalenterikuukautta ja 13:a kalenteriviikkoa.

    Työttömyyden kestoa koskevat mittarit viittaavat työttömien työnhakijoiden laskentapäivänä kuukauden lopussa edelleen jatkuviin työttömyysjaksoihin. Luvut eivät sisällä työvoimapalveluissa toteutuneita työttömyyspäiviä, eivätkä ne viittaa päättyneiden työttömyysjaksojen kestoon.
     
  16. ie1

    Rekisteröitynyt:
    01.01.2013
    Viestejä:
    6 523
    Tässä leikkauksessa on se hyvä puoli, että työttömät aktivoituvat vaatimaan näitä työkkärin kursseja kohdistettavaksi itselleen ja hakemaan töitä. Seuraavaksi toivottavasti keskustellaan siitä onko työkkärin kursseilla vaikuttavuutta. Seisova vesi on saatu liikkeelle mikä on aina hyvästä!
     
  17. taxman

    Rekisteröitynyt:
    16.01.2001
    Viestejä:
    3 149
    Eli kerran epäaktiivisuuden jälkeen ei ole oikeastaan mitään syytä edes yrittää leikkiä aktiivisuutta. Tämä vain alleviivaa sitä, että tavoitteena ei ole minkäänlainen aktiivisuusjuttu, vaan kyseessä on puhtaasti työttömyyskorvauksen leikkaus, jota halutaan kutsua Orwellimaisesti.
     
  18. yks-vesa-vaan

    Rekisteröitynyt:
    17.05.2015
    Viestejä:
    2 802
    Epäilen. Siis onko toi hyvä juttu. Leikkurin pysyvyys todennäköisesti passivoi juuri niitä joita sen pitäisi aktivoida ja raha haetaan sossusta. Ainoa hyvä juttu että on tehty jotakin. Toivotaan että aktiviisusmalli todetaan huonoksi mahdollisiman nopeasti ja sitä korjataan sen sijaan että hakattaisiin päätä seinään.
     
  19. jtuominen79

    Rekisteröitynyt:
    11.05.2017
    Viestejä:
    556
    Siis eikai tuota erotusta saa sossusta jos perseilee itselleen negatiivisen merkinnän papereihin? Jos saa niin tuohan on yhtä tyhjän kanssa sitten.

    Edit: Eli tuo on yhtä tyhjän kanssa, siirretään painetta luukulta toiselle samassa osoitteessa.

    Tietenkin jos ovat yhtään järkeviä, niin eivät anna korvaavaa määrää sossusta.

    https://kysykelasta.kela.fi/viewtopic.php?f=96&t=24478

     
    Viimeksi muokattu: 08.01.2018
  20. yks-vesa-vaan

    Rekisteröitynyt:
    17.05.2015
    Viestejä:
    2 802
    Totta kai saa. Sossusta saa minimitoimeentulon. Vai kuviteletko että Kelan päivärahalla joku elää pääkaupunkiseudulla :eek: mutta tätähän tämä on ollut pitkään, 'asiakaita' pompotellaan luukulta toiselle toimeentulotuen ja päivärahan välillä.

    Aktiivimalli voi lisätä asumistuki- ja toimeentulotukimenoja
    Etenkin jos työttömyysturvan 4,65 prosentin alennus jää pitkäaikaiseksi tai pysyväksi, uusi laki johtaa monilla työttömillä asumistuen ja toimeentulotuen tarpeen kasvuun.

    Ainakin tältä osin mallin vaikutuksen työnteon kannusteisiin ovat ristiriitaiset, sillä riippuvuus asumistuesta ja toimeentulotuesta vaikuttaa turhauttavasti työnhakuun etenkin pienipalkkaisissa osa-aika- ja pätkätöissä.

    Koska valtaosa työttömyysturvan saajista − lähes kaksi kolmasosaa − on perusturvan piirissä, on hyvin todennäköistä, että myös aktiivimallista seuraavat työttömyysturvan alennukset kohdistuvat pääosin perusturvaan. Viime aikoina varsin suuri osa ”aktivoiduista” työttömistä on kylläkin ollut työmarkkinatuen saajia, mutta toisaalta osa-aika- tai pätkätöihin soviteltu päiväraha on selvästi yleisempi ansioturvassa kuin perusturv
    assa.​
     
    Viimeksi muokattu: 08.01.2018
  21. Sansai

    Rekisteröitynyt:
    05.05.2015
    Viestejä:
    134
    Tuo "alkaen" on minunkin mielestäni oikein. Jos et pysty piakkoin lähettämään työtöntyötön-ilmoitusta niin sinuna ottaisin yhteyttä Kelaan. Tai vaihtoehtoisesti hakemaan paperisen työtöntyötön-kaavakkeen jolloin joutuvat sen käsittelemään ja jotain tietoa pitäisi tulla.

    En ole aivan varma pystyikö tuon ensimmäisen työmarkkinatukihakemuksen laittamaan kahden viikon työttömyyden jälkeen vai kahden viikon työttömyyden plus omavastuupäivien jälkeen.
     
  22. ie1

    Rekisteröitynyt:
    01.01.2013
    Viestejä:
    6 523
    Joo toimeentulotukihan tässä on massiivinen ongelma. Leikataan toimeentulotuen korvattavasta maksimivuokrasta Helsingissä satanen pois 600 euroon nyt aluksi. Ei tarvitsisi minun mielestäni asua kalliilla alueella sossun rahoilla.
     
  23. jh86

    Rekisteröitynyt:
    01.01.2018
    Viestejä:
    20
    Tuo "aktiivi"mallista tuleva 4,65% vähennys tulee, jos et ole päässyt töihin tai te-keskuksen koulutuksiin. Eli vaikka hakisit kaikkiin työpaikkoihin suomessa, tai kaikkiin te-keskuksen järjestämiin koulutuksiin, jos et pääse töihin tai sinua ei valita koulutukseen, tulee sinulle rangaistus.
     
  24. electron06

    Rekisteröitynyt:
    12.11.2006
    Viestejä:
    4 313
    Itä-helsingissä asuvista taitaa suurin osa elää sossun rahoilla.

    https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/566647-mielipide-ita-helsinki-on-veitsenteralla

    Kortteisen ja Vaattovaaran tutkimustulokset liittyvät siihen, että maahanmuuttajien (Irak, Syyria, Somalia, Afganistan) työttömyysaste on yli 60 prosenttia usean vuoden kotouttamisjakson jälkeenkin.

    Kun Helsingin kaupunginhallitus kategorisesti toteaa, ettei se voi tehdä sille mitään, että Itä-Helsingistä on tulossa Suomen maahanmuuttajien asuinpaikka, menee kaupunginhallitus yli siitä mistä aita on matalin.

    Ja lopuksi, miksi maahanmuuttajat sijoitetaan juuri itäisen suurpiirin alueelle? Miksei segregaation estämiseksi sovita, että itäinen suurpiiri on täynnä ja uudet maahanmuuttajat saavat vuokra-asunnon muista suurpiireistä?
     
    Viimeksi muokattu: 08.01.2018
  25. ie1

    Rekisteröitynyt:
    01.01.2013
    Viestejä:
    6 523
    Aktiivimallin sijasta kannattaisi aloittaa viilaus toimeentulotuesta. Tässä on nyt tavallaan tosiaan menty vähän perse edellä puuhun.
     

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti