Hah, tuon Oxfamin nettovarallisuustutkimuksen informaatioarvo on aika pyöreä nolla. Suomalainen (globaalissa vertailussa erittäin hyväosainen) raha-asiansa ryssinyt (nettovarallisuus negatiivinen)on tuon mukaan köyhempi kuin afrikkalainen orpo (nettovarallisuus 0)

Ja sitten pääomatulojen verotukseen: siinä suurin ongelma on listaamattomien ja listattujen yhtiöiden erilainen verokohtelu (listautumiskynnys) ja listaamattomia yrityksiä oikein kannustetaan munimaan mahdollisimman paljon pääomaa.

Mutta jos pääomatuloja verotetaan ankarasti, niin silloin annetaan keppiä säästämisestä (eikös se kannattaisi tehdä toisin päin?) ja suomalaiset taas pistävät yleensä säästönsä asuntoon. Omistusasumista tuetaan kyllä ihan törkeästi.

Ja olet väärässä. Pörssiyhtiöstä yli 15% omistava tyyppi maksaa aivan normaalin osinkoveron.

 

Muistin väärin, tosin yhteiskunnalle ikävämpään suuntaan, sillä jo 10% omistus riittää verottomiin osinkoihin: https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/vain-sina-maksat-osinkoveroa-6599841

Jännä muuten huomata, että tuota VM:n tekemää tutkimusta ei mielestäsi saisi ollenkaan arvostella, mutta osaat kertoa kuinka joku toisen tutkimuksen informaatioarvo on nolla? Toisaalta, jos mielipiteet perustuvat pelkkään mutuun ja ovat jo valmiiksi päätetty, niin tokihan minkä tahansa tutkimuksen sisältö on informaatioarvoltaan pyöreä nolla. Samaa mieltä on muuten myös Donald Trump, varma merkki siis siitä että ajatus on toimiva, eikös?

Pääomatuloja ei pitäisi verottaa ankarasti, vaan progressiivisesti, kuten ansiotulojakin, sillä kun tasattaisiin huomattavasti paremmin pääomatulojen veropohjaa, ja juurikin pienennettäisiin piensäästäjien verotaakkaa vähentämättä kokonaisverotusta.

 

Okei, mitä informaatiota tuo Oxfamin tutkimus sinulle antaa? Tietenkin nettovarallisuuserot voivat kiinnostaa, ei siinä tietenkään mitään. Minua kiinnostaa kyllä lähinnä köyhyys ja huono-osaisuus ja miten siitä päästään eroon.

Ja vielä tuosta Lafferin käyrästä, pointti oli koko ajan siinä, että verojen alentaminen hyvin harvoin jos koskaan kustantaa itseään takaisin. Koska työttömyyden hoitoon näitä annettiin lääkkeeksi. On helppo ehdottaa kivoja asioita (lisää tukia, vähemmän veroja), mutta siinä on aina se ikävä kääntöpuoli (kustannuksien leikkaaminen). Ja näköjään VATTikin on tutkinut a) kulutusveron alennus valuu lähinnä omistajien taskuihin, ei vaikuta kuluttajahintoihin b) ansiotuloveron alennus ei vaikuta työn tarjontaan (uutisessa koko raportti).

Ja sitten pääomaverotukseen: en ole kenenkään muun kuin vassaripoliitikkojen nähnyt ehdottavan progressiivista pääomatuloverotusta. Ja veikkaan, että syy löytyy siitä, että se ei ole neutraali verotustapa vaan aiheuttaa tietynlaista käytöstä. Miksi ei perustaa holding-yhtiötä Maltalle... Pääoma liikkuu huomattavan sutjakasti, varsinkin jos muuten olisi sen progressiivisen verotuksen yläpäässä... Ja lähes puolet Helsingin pörssiin listatuista yrityksistä on ulkomaisessa omistuksessa, että niitähän ei Suomen pääomaverotus edes koske.

Mieluummin 1, suhteellisen matala pääomaverokanta, niin se hyödyttää nimenomaan niitä suomalaisia piensijoittajia.

Ja mites sijoitusrahastojen verovapaus, ay-liikkeiden verovapaus, eläkeyhtiöiden verovapaus?

E. Vielä vähän tuosta verotusasiasta yleisesti, että täälläkin heitetään aika huolettomasti väitteitä verojen alentamisen dynaamisista vaikutuksista, vaikka tutkimustieto on sitä vastaan tai sitä ei ole.

 

Jos nyt rehellisiä ollaan niin oikeastihan nämä miljardivajeet johtuvat suomalaisten vanhentumisesta ja ikäpyramidin kellahtamisesta päälaelleen. Vuonna 2060 yhden työssäkäyvän pitäisi elättää kaksi eläkeläistä.

Eikä se ole yhtään herkkua ennenkään kyseistä vuotta. Hyvin nopeasti seuraavien vuosien aikana alamme kärsimään vanhentuvan väestön tuomasta kulujen kasvusta samaan aikaan, kun työikäisen väestön määrä jatkaa laskuaan.

 

Tässä boldatussa olet täysin oikeassa. Korjausliikkestä et.

 

Ilmeisesti et jaksanut lukea koko juttua, mutta jeesataan vähän:

Varallisuus ja ansiot eivät tietenkään ole sama asia, mutta jotain tälle suhteelle pitäisi tehdä, sillä varallisuus on kasaantunut 90-luvun laman jälkeen todella voimakkaasti muutamille henkilöille, vaikka samaan aikaan heikompiosaisilta viedään tuhkatkin pesästä.

Työttömyys on yhteiskunnassa vain yksi oire siitä, ettei kaikki pelaa samoilla pelisäännöillä, ja suuryritysten ja jo ennestään varakkaiden etua on ajettu järkkymättä 90-luvun lamasta lähtien, joka alkaa vain konkretisoitua nyt, kun automatisaatio on vienyt leijonan osan matalan tason suorittavista töistä.

Verotus on yksi työkalu, jolla tätä varallisuuserojen kasvua olisi voitu ja voitaisiin vieläkin hillitä, aivan samalla tavalla kuin montaa muutakin asiaa yhteiskunnassa. Varsinkin pääomien puolella olisi jo kauan aikaa sitten voitu tehdä maltillisia muutoksia, jotka eivät tuntuisi nyt niin kohtuuttomilta. Toisaalta joku voisi ajatella, että jos 25 vuotta on saanut nauttia valtion tukemaa varallisuuden kerääntymistä, voisi siitä kertaheitollakin maksaa jo osuutensa pois.

Joka tapauksessa on melkoisen lapsellista väittää, ettei näillä toimenpiteillä olisi merkitystä yhteiskunnan rahoittamismalliin, ja sitä kautta työttömyyteen, kun voidaan melko aukottomasti todentaa pääomien tuottavuuden vain parantuneen talouden tilasta huolimatta.

Aivan samalla tavalla on melko mielen köyhyyttä väittää, ettei verotuksella voida ohjata esimerkiksi kulutuskäyttäytymistä tai ihmisten tottumuksia, näistä kun löytyy aika paljon konkreettista tutkittua tietoa.

Sen sijaan jos niputtaa kaiken vain verotuksen alle, ja aikoo jatkaa nykyisellä tuhon tiellä, näyttää tutkimus juurikin siltä, kuin mitä tuossa VM:lle tehdyssä tutkimissa osoitettiin. Ei se kuitenkaan mikään yksi ja ainoa totuus ole, aivan samalla tavalla kuin ei verotuskaan ole mikään mustavalkoinen joko-tai nappula, jolla on joko pelkästään positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia.

Vajeet ovat kyllä syntyneet monien eri asioiden yhdistelmistä, mutta muuten olet kyllä täysin oikeassa.

Oikealla korjausliikkellä ei kuitenkaan olisi mitenkään mahdotonta luoda niin paljon lisää työtä tähän maahan, että tulijoita olisi muualtakin, jolloin huoltosuhdekin korjaantuisi itsekseen.

Nyt meillä on vain tuo oikeistolaisideologian käytäntöönpano estämässä tämän toteutumista, joten tuntuu aika hullunkuriselta tarjota sitä samaa siihen lääkkeeksi.

 

Jos henkilö ostaa yrityksen X osakkeita ja yritys X tekee innovaation, jonka ansiosta osakkeen arvo nousee pilviin, niin mikä oliiso oikea toimenpide? Henkilön varallisuus nousee huomattavasti, mutta kauneinta on tietenkin se, että kukaan ei köyhdy. Maailmaan syntyy lisää varallisuutta ja hyvinvointia.

Voit toki keskittyä rikkaimpien köyhdyttämiseen, mutta itse keskittyisin mieluummin niiden köyhien tulotason nostamiseen.

Ja siinäkään ei ole mitään järkeä, että lähdetään tasaamaan keskituloisten keskinäisiä tuloeroja. Koska se aiheuttaa massiiviset turhat tulonsiirrot, paternalismia ja ei unohdeta verotuksen hyvinvointitappiota.

Suomessa työttömyyden taso on oire siitä, että työmarkkinapolitiikassa on pahoja puutteita, koska muuten työllisyys paranisi huomattavasti suhdanteiden parantuessa.

Ja automatisaatiota on aika perusteetonta syyttää tämän hetkisestä tilanteesta, koska samat ongelmat eivät kosketa esimerkiksi Saksaa ja Ruotsia, vaikka aivan varmasti niissäkin on automatisaatio vähintään samalla tasolla kuin Suomessa.

Siinä olet kyllä oikeassa, että Suomessa ajetaan aika paljon hyväosaisten etua. Työmarkkinajärjestöt ovat tässä(kin) isossa osassa.

Varallisuuseroja, jos tämä on synonyymi tuloeroille, pitäisi päinvastoin lisätä. Mielellään niin, että rikkaat rikastuu ja köyhät saa osansa myös.

Eroja voi pienentää myös vaikka köyhdyttämällä köyhiä, mutta köyhdyttämällä rikkaita vielä enemmän.

Tottakai varallisuuseroja voidaan yritä tasata lisää, se vain tuhoaa tarpeettomasti hyvinvointia. Mutta arvonsa kullakin.

Kuka näin on väittänyt? Tottakai verotuksella voidaan ohjata käytöstä. Mutta silloin vain pitää olla tarkkana, että on oikeassa siinä, millä tavalla verotus vaikuttaa. Ei voi vain heittää hatusta sellaisia vaikutuksia, jotka olisi kivoja.

Sehän olisikin ideana, että saataisiin mahdollisimman laaja veropohja, matalilla verokannoilla. Silloinahdolliset negatiiviset vaikutukset jäävät pieniksi.

Minulla on ihan konkreettinen ehdotus:
1. Tesseistä poikkeaminen mahdolliseksi
2. Perustili käyttöön (esim 500e/kk)
3. Perustilin lisäksi tarveharkintainen tuki, voi olla lyhyen aikaa alkuun korkeahko, sitten portaittain laskeminen
4.Holhouksen lisääntyminen työttömyyden jatkuessa

 

Mene Kelan sivuille ja kirjaudu palveluun. Sitten etsi sieltä kohta "täytä työttömyysajan ilmoitus" tai jotain sinne päin. Kahden viikon päästä työttömyyden alkamisesta voit muistaakseni lähettää ensimmäisen hakemuksen. Rahat eivät tule tilillesi pelkästään aiemmin mainitsemallasi ja täyttämälläsi lomakkeella.

 

Tuohan tulee menemään niin että lakiin kirjataan nimenomaan 1 hakemus per viikko. Jos haet 20 työpaikkaa muina viikkoina mutta yhtenä viikkona et ainuttakaan niin karenssia tulee. Ilmeisesti hakupakko säilyy myös karenssin aikana jotta yhä useammalle paukahtaa työssäolovelvoite. Sitä ennen toki ministerit vakuuttelevat että näin ei tule käymään ja katsotaan kokonaisuutta ja avoimet hautkin käyvät ja diipadaapa jne. mutta tosiasiassa tulee karenssia ovista ja ikkunoista.

 

1. Tessistä voi poiketa. Töitä voi tehdä jopa ilman kirjallista työsopimusta. Kaveri on ollut töissä nyt joku puolivuotta mutta ei ole työsopparia allekirjoitettu. Kaveria ei huoleta ollenkaan, sano vaan että työnantajan tyhmyyttä/laiskuutta/osaamattomuutta.
4. Holhous ei auta. Jos lähdetään painostamisen tielle niin passiivinen vastarinta voittaa AINA Kelan byrokratian. Paras keino olisi aktivoida sitä omaa tahtoa esim. koulutuksella tms.

 

Koulutukseen pitäisi satsata todella paljon enemmän kuin nyt. Pirun kepu, joka tykkää leikellä koulutuksesta ja suunnata rahat navettojen remonttitukiin. Ja työkkärin kurssitukset pitäisi tsekata auttavatko ne porukkaa työllistymään.

 

Tietenkin se, että tessistä voi poiketa myös alaspäin. Jos tarkoituksena on antaa myös kaikista heikoimmassa asemassa oleville mahdollisuus työllistyä.

Ja tottakai holhous aka. aktivointitoimenpiteet auttavat. Jo pelkästään se, että käy silloin tällöin viettämässä hetken aikaa virkailijan kanssa, parantaa työllistymismahdollisuuksia. Ja tämä täytyy liittää osana, koska tottakai tukien täytyy olla kuitenkin sen verran korkeat, että perustoimeentulo turvataan.

 

Tämä usein toistettu lausahdus voitaisiin monesti myös sanoa niin, että samaan aikaan heikompisosaisia ei kiinnosta ansaita edes tuhkia pesään.

 

Olen minäkin tavannut monia ihmisiä, joita ei vaan ole kiinnostanut hankkia mitään koulutusta. Sitten ollaankin oltu työttöminä koko aikuisikä. En nyt hirveästi uhria näissä ihmisissä näe.

Pitkäaikaistyöttömien tapauksessa kannattaisi ehkä ottaa mieluummin sellainen näkökulma, että heille itse asiassa tarjotaan toimeentulo ihan ilmaiseksi. Jos itse oman elantonsa ansaitseva antaa hyväntekeväisyyteen 500e kuussa, mutta seuraavassa kuussa antaakin vian 250e niin onko tämä jotenkin kauheaa? Huutaako Afrikan lapsi, että nyt viedään tuhkatkin pesästä? Suomalainen työtön kyllä huutaa, että nyt viedään jotain, vaikka todellisuudessa annetaan vähemmän.

 

Kiitos vastauksesta, en löytänyt tuollaista kohtaa.

 

Maailma toimii vähän röyhkeimmän oikeudella eli se joka kehtaa ja uskaltaa, yleensä tienaa, tosin siihen sisältyy myös iso (joskus katastrofaalinen) riski. Sen takia toiset rikastuvat ja menestyvät, suurin osa tyytyy tasapaksuun elämään ja osa yrittää rikastua vippaskonsteilla ja seilaa jossain nälkäkuoleman ja upporikkauksien välimaastossa ja sitten on niitä joita ei vaan kiinnosta.

500 euroa perustiliä kuussa ei riittäisi suurimmalle osalle tueksi, koska vuokraan myönnetään jo nykyisellään toinen mokoma päälle lähes joka kunnassa. Kaunis ajatus, mutta n. puolen miljoonan ihmisen kohdalla se ei muuttaisi mitään. Ja ulosoton vaikutusta perustiliin ei googlekaan osannut kertoa, mutta veikkaan että tili putsataan sen suuremmitta selityksittä.

Tulojen puolittaminen ylipäätään tuosta vaan aiheuttaisi jo melkein kansallisen katastrofin monessakin kerrannaisportaassa, koska maahan syntyisi nopeasti valtava vuokratyhjiö ja parisataa tuhatta asunnotonta ihmistä. Vuokrafirmat tietysti panikoisivat moisesta ja laskisivat vuokria pakon edessä jonkin verran, mutta kuilu olisi todella massiivinen.

Holhous ei työllistä juuri ketään jos tosiasiallisia mahdollisuuksia työllistyä ei ole. Viimeistään 2. vaiheen aktiivimalli 60pv hakukarensseineen tulee todistamaan sen että ihan sama mitä tekee niin tietty kiintiö ei työllisty. Ongelma on siis toisaalla. Liika vainoaminen saa taas heikoimmat sortumaan, onnekkaimmat työllistymään ja kylmäpäisimmät siirtymään verokortista vapaaseen bisnekseen.

 

Entäs kohtaa hakemukset tai ilmoitukset, sitten työttömyysturva ja ilmoitus työttömyysajasta?

muoks. Näyttää olevan myös video-opastuksena youtubessa.

 

Tälläinen näkymä aukeaa
http://aijaa.com/1maKrt
eli ei löydy ollenkaan tuota 'ilmoitusta'

 

No nyt en kyllä sitten osaa neuvoa. Ehkä työvoimapoliittinen lausunto on vasta matkalla Kelaan. Kelan sivuilla pitäisi olla myös kohta lausunnot (muistaakseni) missä on kaikki te-toimiston lähettämät lausunnot. Jos siellä ei mitään näy niin kannattaa varmaan ottaa yhteyttä te-toimistoon jos ovat mokanneet siellä päässä.

 

Asumisen tuet ovat tottakai oma lukunsa. Siihen en ole nähnyt parasta ratkaisua, mutta sama ongelmahan taitaa olla ihan perustulossakin. Perustili olisi kuitenkin siinä määrin parempi kuin perustulo, koska se huomioi elinkaaritulot paremmin.

Ja ulosoton vaikutusta ei ole kai erkkseen avattu missään, voisin heittää, että yli 20000 varat olisivat ulosottokelpoisia, alle 20ke varat taas tietenkään eivät (ja sanoisin vielä sen, että jos varat on alle 20ke, niin talletus tilille tehtäisiin ennen ulosottoa)

Mutta perustilistä on vähän vaikea sanoa mitään varmaa, mutta niin on perustulostakin. Mutta perustelujen osalta näkisin perustilin parempana vaihtoehtona.

Holhous auttaa tietenkin, koska sillä joko tehdään työttömän elämästä vähän ikävämpää tai sitten kyseessä on ihminen, joka oikeasti tarvitsee apua ja kädestä kiinni pitoa. Mutta holhousta ei kannata/tarvitse tehdä heti alusta pitäen, koska iso osa työllistyy nopeasti ilman, että tarvitsee jutella työkkärin sedän/tädin kanssa.

Mutta isona osana on tietenkin tesseistä poikkeamisen mahdollisuus (no vähimmäispalkat voisivat olla ainoat sitovat, mutta niidenkin on oltava suht alhaiset ja nosto voi tapahtua vasta, kun työttömyys on vaikkapa 5%)

 

Itse en usko näihin lehtien hintavertailuihin. Monesti näkee vertailuja, että hinnat Suomi vs. Saksa olisi jotenkin lähellä toisiaan, mutta paskan marjat. Ne saksan vertailuhinnat on vedetty lehteen joko (a) hatusta (b) on käyty jossain paikallisittain sikakalliissa mestassa josta rikkaat ostavat tavaransa. Onhan siellä esim. ruoka oikeasti monta kymmentä prosenttia halvempaa. Varsinkin jos käy jossain aldissa tai lidlissä.

https://www.lidl.de/de/montag-08-01/c12933

Viinipullokin alkaen 1,39€...

 

Miksi perustili on parempi kuin nykyinen malli? Spurguille maksetaan kuitenkin rahaa perustilin käytettyäänkin, joten mikä olisi hyöty?

 

Perustilin hieno ominaisuus on se, että se korvaisi mm. opintotuen, vähentäisi yksityishenkilöiden verokiilaa palkatessa esim. siivoojan, antaisi lisämahdollisuuksia piensijoittamiseen, väliaikaisen työttömyyden kohdalla toimisi tavallaan lainana. Eli se toimii muuallakin, kuin pelkkänä sosiaaliturvana.

Toki nykyistä malliakin voidaan kehittää. Ehkäpä tulorekisteri antaa hyvät eväät sille, että pystytään poistamaan kannustinloukkuja paremmin.

Onko siitä kenelläkään muuten tarkempaa tietoa, miksi kansainvälisessä vertailussa Suomessa tehdään suhteellisen vähän osa-aikaduunia?

 

Perustilissä häiritsee se, että siinä yritetään tehdä liian monta asiaa. Toisaalta perustuloa, toisaalta henkilökohtaista sijoitustiliä. Liberan keksimä hökötys jolla ei ole mitään tulevaisuutta.

 

Muutamat vertaillut hinnat olivat joko samat tai max parikymmentä prosenttia edullisemmat kuin meillä, plus miinus. Riisi oli samanhintaista per kilo, jopa vähän kalliimpaa. Halvimman sikakyljen hinta on sama. Olen sen verran autisti että muistan ulkoa lähes kaikkien usein ostamieni tuotteiden KILOhinnat joten pystyn vertailemaan lennossa.

Alkoholia ei pidä vertailla, koska sen verotus on tolkuton meillä ja aritmetiikan(lue=monopoli) takia hinta nousee vielä lisää. Viinihän on halvinta mahdollista alkoholia vahvuuteensa nähtynä verovapaissa maissa, koska se on käytännössä filtrattua marjakiljua eli erittäin vähän prosessoitua ja siten halpaa. Itse en pidä viineistä joten asia ei siksikään henkilökohtaisesti ole tähdellinen.

Perustili ei ole ollenkaan huono keksintö, mutta se ei välttämättä ratkaise oikein mitään ongelmia. Se voi olla perustuloa parempi koska se estää keinottelun pääomatuloilla ja ylipäätään pienillä sivutuloilla downshiftaamisen.