SDP vaalivoittoon

Viestiketju alueella 'Yleistä keskustelua' , aloittaja splice, 09.03.2019.

NOSTOJA MUROPAKETIN SISÄLLÖSTÄ
  1. Grez

    Rekisteröitynyt:
    30.04.2001
    Viestejä:
    5 949
    Ei peittoa. Paperin oikeastaan ainoa hyvä puoli on se, että sille painettuja kuvia ja tekstiä pystyy lukemaan ja katsomaan ilman erillistä laitetta.

    Toinen hyvä puoli on, että hyvällä tuurilla hyvissä olosuhteissa paperi saattaa säilyä jopa satoja vuosia lukukelpoisena. Tämä on arkistoinnissa ihan merkittävä asia jos puhutaan harrastelijatoiminnasta ja suhteellisen lyhyen aikajänteen arkistoinnista. Sitten jos tarkoitus on säilyttää informaatiota varmasti tuhansia vuosia niin digitaalisen aineiston tuoma mahdollisuus tehdä aina uusia identtisiä kopioita ja mahdollisuus tarkistaa olemassaolevien kopioiden kunto tehokkaasti ja automatisoidusti nousee huomattavasti suurempaan arvoon.

    Jos mietitään vaikka kansallisarkistoja, niin ainakin valtaosalla on arkistoituna aineistoja sekä paperilla että digitaalisena. Monilla arkistoilla on hankkeita, jossa arkistoja muutetaan digitaalisiksi, mutta en ole kuullut yhdestäkään hankkeesta jossa digitaalista arkistoa muutettaisiin paperiseksi. Eikö tilanne olisi juuri päinvastoin, jos väitteesi paperin ylivoimaisuudesta arkistovälineenä pitäisi paikkansa?
     
    Viimeksi muokattu: 28.08.2019
  2. DrVatanen

    Rekisteröitynyt:
    27.09.2001
    Viestejä:
    6 471
    Edelleen, paperin etuna on ylivertainen säilyvyys - ja nimenomaan säilyvyys ilman jatkuvia päivitystoimenpiteitä. Kun kerran lykkäät sen paperiprintin arkistokansioon ja arkistohyllyyn, se säilyy siellä lukukelpoisena vaikkei sitä kukaan kaipaisi 50 vuoteen. Tietokonejärjestelmiä sen sijaan on jatkuvasti päivitettävä. Tietokoneen kiintolevy on yleensä jo kymmenessä vuodessa rautaromua. Lisäksi tiedostomuodot vanhenevat. Kymmenen vuotta vanhalla teksturiversiolla luotu tiedosto ei välttämättä enää aukea nykypäivän ohjelmissa. Yhteensopivuusongelmia voi olla myös nykyistenkin sovellusten välillä. Helsingissä käytetään Windowsia, Tampereella Linuxia, ja sitten kun Tampereelta lähetetään tiedosto Helsinkiin, se ei aukeakaan Helsingin ohjelmilla. Jne, jne. Ja mitä massiivisempi organisaatio, kuten vaikka julkishallinto, sitä vaikeampi näitä asioita on koordinoida siten yhteen, että eri järjestelmät ovat keskenään yhteensopivia.

    Toki riittävällä tahdolla ja miestyövuosilla nämäkin hommat saadaan varmasti järjestymään, mutta paperilla näitä ongelmia ei ole ensinkään. Ja siksi meillä on edelleen ne lait ja määräykset, jotka käskevät säilyttämään tietyt keskeiset aineistot paperisina. Kauniina tavoitteena olisi saada luotua sellaisia sähköisiä järjestelmiä, jotka ovat pitkäaikaissäilytykseen riittävän luotettavia, mutta toistaiseksi näistä tavoitteista ollaan vielä jonkun matkan päässä.

    Ei ole olemassa mitään hankkeita, joilla sähköisistä asiakirjoista otetaan paperikopioita - on vain rutiineja. Sillä samalla hetkellä, kun asiakirja siirretään sähköiseen arkistoon, siitä otetaan samoilla hiirenklikkauksilla se paperiprintti pitkäaikaissäilytystä varten. Tai no, ei kaikista, mutta niistä mitkä pitää ottaa säädösten mukaan pitkäaikaissäilöön.

    Digitaalisia arkistoja ei siis muuteta paperiseksi millään hankkeilla, koska paperi kulkee koko ajan siinä rinnalla.

    Vanhoja paperiarkistoja taas digitoidaan sen takia, että digitointi silloin kun ne asiakirjat on alun perin luotu on ollut hieman vaikeaa toteuttaa, syistä jotka lienevät varmaan aika itsestään selviä. Ja digitointia ei muuten harrasteta säilytyksen vaan käytettävyyden takia. Kansallisarkiston pitkäaikaissäilytyksen opas, suora lainaus: "Asiakirjatiedon digitoinnilla tarkoitetaan joko paperisen tai mikrofilmillä olevan aineiston muuttamista sähköiseen muotoon niiden käytettävyyden ja saatavuuden parantamiseksi. Digitointi ei korvaa alkuperäisaineistojen pysyvää säilytystä."
     
    Viimeksi muokattu: 28.08.2019
  3. MUROPAKETIN HINTAVERTAILU

    Päivän tarjoukset
    Yhteistyössä
    LG SL7Y

    LG SL7Y

    249 €
    -50 %
    Katso
    tuotetiedot
    LG SL5Y

    LG SL5Y

    199,90 €
    -35 %
    Katso
    tuotetiedot
    LG SL4Y

    LG SL4Y

    149 €
    -35 %
    Katso
    tuotetiedot
  4. Grez

    Rekisteröitynyt:
    30.04.2001
    Viestejä:
    5 949
    Se että suomessa kuntien asiakirjojen säilytyksestä lainsäädäntö ja käytänteet yhä käyttävät paperia ei ole mikään osoitus siitä paperi olisi ylivoimainen arkistointiin.

    Kuten jo aikaisemmassa viestissä mainitsin niin arkistoissa arkistoidaan paljon myös digitaalisessa muodossa olevaa aineistoa. Kaikkea siitä aineistosta ei koskaan ole ollutkaan paperilla, joten väitteesi että "paperi kulkee siinä rinnalla" ei pidä paikkansa. Toki, jos materiaali on alunperin tuotettu paperille on tietyin edellytyksin luontevaa pitää sekin tallessa.

    Jos halutaan pysyä suomessa niin vaikkapa kansallinen potilastiedon arkisto ei missään vaiheessa muunna aineistoja paperimuotoon.
     
  5. DrVatanen

    Rekisteröitynyt:
    27.09.2001
    Viestejä:
    6 471
    Paperi on aika pitkälle ylivoimainen arkistointiin nimenomaan sellaisten aineistojen osalta, jotka on tarkoitus säilöä pitkäaikaisesti - eli niiden pitää säilyä lukukelpoisina vuosikymmeniä, vaikkei kenelläkään ole arkistointihetkellä mitään käsitystä siitä, koska niitä saatetaan seuraavaksi tarvita, jos koskaan. Muunlaisista aineistoista minä en ole juurikaan paperin puolesta puhunut. Jos ottaa silmän käteen ja katsoo, niin huomaa että koko keskustelu lähti liikkeelle siitä, kun sivuunkirjoittanut esiintyi vahvana digitalisaation puolestapuhujana sen suhteen, että kaikille pakollista toista astetta voidaan pitää mielekkäänä. Oppimateriaalit kun ovat sellainen asia, joita ei ole missään nimessä tarvis tuottaa paperisina. Kustannustehokkaampia ne ovat niin opiskelijoille kuin yhteiskunnallekin, kun niitä ei tarvitsee painaa paperille, vaan ne ovat jatkuvasti verkossa ajantasaisessa muodossa. Kenenkään tarvitse tuottaa tai hankkia uutta kurssikirjaa, kun se vanhemman sisaruksen neljä vuotta sitten käyttämä katsotaan vanhentuneeksi painokseksi.

    Toisaalta taas, juuri tänään oli Ylellä juttu kaverista, joka uhkaa jäädä valmistumatta AMK:sta, kun kirjallisen lopputyön teko ei terveydellisistä syistä onnistu. Ja työ pitää tuottaa kirjallisena nimenomaan siksi, että se olisi arkistointikelpoinen - mikä käytännössä tarkoittaa siis sitä, että se voidaan tarvittaessa säilöä paperille. Jostain kumman syystä suullinen lopputyö ja siitä tehty videointi tai äänite ei kelpaa, vaikka olisihan se kaikkien osapuolten etu - niin opiskelijan, koulun kuin yhteiskunnankin - että tämäkin herra saisi opintonsa valmiiksi.

    AV-aineistojen arkistointi on luku sinänsä, ja niitä nyt ei toki voi paperille säilöäkään. Mutta niiden kohdalla on huomioitava, että migraatiota eli päivitystä uusiin tallennemuotoihin harrastettiin jo ennen digiaikaa. Filmikeloista otettiin uusia kopioita kun vanhat alkoivat haurastua, ja myöhemmin niitä säilöttiin pienemmille keloille, että niitä voitaisiin katsoa kotiprojektoreilla ja myöhemmin kuvaan tulivat videonauhat. Musiikki siirtyi vinyyleiltä C-kaseteille. Kuvia voisi toki tulostaa paperille, mutta siihen ei ryhdytä koska niiden migraatio menee siinä sivussa muiden visuaalisten aineistojen kanssa. Tosin jotkut alun perin digitaalisena kuvatut kokoelmat kuratoidaan ja säilötään myös mikrofilmeille.

    (Kahteen edelliskappaleeseen liittyen, minun mielestäni paperiarkistointiin kelpaavasta lopputyöstä voitaisiin joustaa perustelluista syistä, kunhan poikkeustapausten määrä pysyy sen verran pienenä, että poikkeavanmuotoisten lopputöiden pitkäaikaisarkistoinnista ei aiheudu merkittävää lisävaivaa. Ja tämä Ylen artikkelin esittelemä tapaus lääkärinlausuntoineen kävisi kyllä tällaisesta poikkeuksesta. Vaan jos se 50-sivuisen prujun tuottaminen on muuten vaan vaikeaa, niin heille sitten sellaisia terkkuja, että purkaa vaan hammasta ja treenatkaa istumalihaksia. Niin on tehnyt aika moni muukin ja silti on siitä selvinnyt.)

    On myös huomioitava, että varsin pieni osa kaikesta tuotetusta informaatiosta varsinaisesti arkistoidaan, eli siirretään odottamaan mahdollista tulevaa käyttöä pitkäaikaissäilöön, vaan usein ne hävitetään kun niiden katsotaan kulkeneen aktiivisen elinkaarensa päähän. Mainitsemasi potilastiedot ovat tästä hyvä esimerkki. Valtaosa ihmisistä kun käyttää terveydenhuollon palveluja vähintään vuosittain, niin ne ovat jatkuvasti päivittyvää asiakirjatietoa, joiden aktiivinen elinkaari katsotaan päättyneeksi samalla hetkellä kuin potilaankin elinkaari. Ja ellei kyse ole lääketieteen kannalta erityisen kiinnostavista tapauksista, niin niitä harvemmin siirretään pysyväisarkistoihin. Toki on tapauksia, joiden ei tarvitse käydä lääkärissä kuin kerran kymmenessä vuodessa - tai eivät käy, vaikka tarvetta olisikin - mutta samalla lailla näiden tiedot kulkevat mukana siinä samassa järjestelmässä kuin sellaistenkin, joiden tietoja päivitetään jatkuvasti. Ja potilastietojärjestelmiä myös hallinnoidaan valtakunnallisella tasolla yhteensopivuusongelmien välttämiseksi.

    Summa summarum, on tarkoituksia ja käyttökohteita, joissa paperi oikeasti on sähköistä tallennusta merkittävästi parempi säilöntämuoto. Jos näin ei olisi, niin onhan se aika kumma että näin vielä kaxi wuosicymmentä uuden vuosituhannen puolella käytetään tietyissä yhteyksissä laajalti samoja menetelmiä kuin jo muinaiset roomalaiset - eikä loppua näy. Toki paperiarkistoinnin luonne on sikäli muuttunut, että nykyään paperikopioita otetaan enemmän varmuuden vuoksi kuin päivittäiskäyttöä ajatellen - eli jos tulee vaikkapa luonnonmullistus tai joku ihmisen aiheuttama kriisi, joka kopauttaa sähköiset tietojärjestelmät matalaksi, niin yhteiskunta ei vajoa täyteen kaaokseen, koska meillä on edelleen olemassa todennettavaa tietoa paperibackuppien muodossa. Mutta tämäkin on yksi niistä syistä, miksi tietoa arkistoidaan, ja syynä sellainen, miksi se arkistointi hoidetaan painokoneita ja printtereitä laulattaen yhä näin herran wuonna 2019. Ja elävä todiste siitä, että kyllä paperi edelleen peittoaa digin joissakin käyttötarkoituksissa.
     
    Viimeksi muokattu: 28.08.2019
  6. Grez

    Rekisteröitynyt:
    30.04.2001
    Viestejä:
    5 949
    No tässä ollaan jo menty siitä että "ylivoimainen arkistointiin" siihen että "tietyissä tapauksissa pitkälle ylivoimainen".

    Onhan ne paperit tosiaan kuvaamaasi käyttöön (epäaktiiviseen arkistointiin) helppoja, varsinkin jos ei tarvitse olla aivan 100% varma siitä että ne säilyvät.

    Tässähän olet nyt ihan itse keksinyt jostain että se pitäisi voida säilöä nimenomaan paperille. Linkkaamassasi artikkelissa lukee
    Mielestäni jotenkin huvittavaa että olet jatkuvasti toistellut että paperi on ylivoimainen kun se kestää kymmeniä vuosia tai 50 vuotta, mutta sitte kun esitän arkiston jossa säilytysaikavaatimus on ihmisen elinikä (eli ainakin 100 vuoteen täytyy varautua) niin tämä on mielestäni hyvä esimerkki arkistosta, jossa dokumentteja ei arkistoida pitkäaikaisesti.

    No loppua ei tosiaan varmasti ihan lähivuosina näy, mutta tosiasiassahan paperin käyttö arkistoinnissa vähenee koko ajan niin yrityksissä kuin julkisella puolella. Valtaosalla yrityksistä ei ole enää mitään sellaista asiaa joka lakisääteisesti täytyisi olla paperilla. Vielä kymmenen vuotta sitten laki määräsi että osakeyhtiön tasekirjan piti olla paperilla, enää ei tarvitse. Vielä toistaiseksi sellaiset yritykset ovat harvassa jossa esim. sopimuksia ei olisi lainkaan paperilla, mutta tämä ei johdu arkistoinnista sinänsä vaan siitä, että itse allekirjoitus on fyysisesti tehty paperilla. Kuitenkin myös sähköisesti allekirjoitettujen sopimusten osuus lisääntyy jatkuvasti joka osaltaan vähentää paperiarkistojen tarvetta. Kela ja verottaja arkistoi nykyään kaiken digitaalisena ja lisäksi paperilla ne aineistot, jotka alunperin heille tulevat paperilla.

    Puhuit tuossa luonnonmullistuksista ja itse toteaisin että maailmanhistoriassa on lukuisia kertoja joissa paperilla olevat arkistot ovat tuhoutuneet esimerkiksi tulipalossa. On vaikea nähdä että paperiset arkistot olisi jotenkin immuuneja äärimmäisille luonnonmullistuksille.

    Summa summarum, paperin osuus arkistoinnissa vähenee koko ajan ja tämä on elävä todiste siitä, että vaikka paperissa on puolensa, ei se arkistointimediana ole ylivoimainen.
     
  7. DrVatanen

    Rekisteröitynyt:
    27.09.2001
    Viestejä:
    6 471
    Se alkuperäinen väittämä, jota itsekin lainasit, oli: "Kirja ja paperi ylipäätänsäkin ovat informaation säilöntä- ja arkistointivälineinä toki edelleen ylivertaisia - eikä se tilanne ole vähään aikaan miksikään muuttumassa. Säilyy kymmeniä vuosia siinä missä sähköisiä järjestelmiä saa olla päivittämässä ja muuten rukkaamassa muutaman vuoden välein."

    Katsopa tuota toista virkettä, siinä kerrotaan miksi ne ovat ylivertaisia. Ei tarvitse olla jatkuvasti säätämässä, mikä on koulutettujen informaatioammattilaisten (kuten sivuunkirjoittanut) kannalta aika keskeinen asia. Voi nakata hyllyyn ja unohtaa sinne.

    Digitalisaatio toki lisää aineistojen saavutettavuutta ja tuo siten lisäarvoa arkistojen käyttäjille, mutta arkiston pääasiallinen tehtävä on kuitenkin säilöä se tieto - ja pitää huolta siitä, että se pysyy tallessa. Ja siksi perinteisen paperin kanssa pelaaminen on paljon mukavampaa, kuin ei tarvitse vaivata päätänsä parin vuoden välein toistuvilla järjestelmäpäivityksillä ja migraatiosykleillä. Digipuuhat rikastuttavat duunia aika ajoin mukavasti, mutta silti tuntuu kivalta kun on se selkänoja, että voi koska tahansa kävellä sinne hyllyjen väliin ja kaivaa sieltä esiin jonkun dokumentin, jonka edeltäjä on sinne viisi vuosikymmentä sitten säilönyt, eikä tarvitse miettiä että milläs hemmetin vempaimilla tämä luetaan.

    Asiat eivät koskaan ole tietenkään täysin yksiselitteisiä kun niitä lähdetään tarkemmin auki vekslaamaan, mutta vastaväitteensä voisi silti aloittaa muutenkin kuin väittämällä toisen leipäpuun ajastaikaisia käytäntöjä "täydeksi tuubaksi".

    Siinä artikkelissa sanotaan, että työn pitää olla kirjallisessa muodossa arkistointia varten. Ei välttämättä tarvitse olla printattuna paperille, mutta silti selkeästi muodossa, jonka VOI printata paperille. Eli jos tätä vaatimusta ei olisi, mitään ongelmaa tämän uutisen päähenkilönkään kanssa tuskin olisi, vaan hän voisi todennäköisesti toimittaa loppuraporttinsa joko audio- tai videotallenteena, varsinkin kun on lääkärin lausunto siitä, miksi kirjallisen työn tekeminen on erityisen vaikeaa. Samalla lailla se äänite tai videofilu säilyisi siellä sähköisessä arkistossa kuin peedeeäffäkin.
     
    Viimeksi muokattu: 29.08.2019
  8. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 438
    Sun pitäisi melko tarkkaan määritellä se aika jonka sisällä a) tulivuorenpurkauksista vapautuu enemmän kasvihuonekaasuja ilmakehään kuin tämänhetkisistä Amazonin metsäpaloista ja b) kuinka monesta tulivuoresta kuvittelet näin käyvän tuon antamasi aikamääreen sisällä.

    Puhuit kahdesta tunnista

    Toin esille vain sen asian että ei, näin ei todellakaan tule käymään.

    Kuten myös toin esille sen varsin hyvin tiedossa olevan asian ( kuuluu yleissivistykseen ) että tulivuorenpurkaukset nykyisellään viilentävät, eivät lämmitä ilmastoa. Eli käy varsin päinvastoin kuin kuivailit.

    Pysytääs edes etäisesti faktuaalisessa asiassa, ei aleta repimään satuja omasta päästä.
     
  9. Kala

    Rekisteröitynyt:
    06.08.2000
    Viestejä:
    1 761
    Itseasiallinen sanamuoto oli "parissa tunnissa", joka ei välttämättä tarkoita nimenomaan kahta tuntia, vaan on myös kontekstiin skaalautuva johonkin kuluvan ajan vähättelevä ilmaisumuoto.

    Niin siis missä otin esille sen vaikutuksen ilmaston lämpenemiseen? Puhuin ainoastaan co2-päästöistä ja haitallisista hiukkasista, joilla on siis välitön haitallinen vaikutus ihmisten elämään laajalla alueella. Lämpötiloista en maininnut sanallakaan.
     
    Viimeksi muokattu: 29.08.2019
  10. Grez

    Rekisteröitynyt:
    30.04.2001
    Viestejä:
    5 949
    Niin siinä oli se väite, johon puutuin, että paperi muka olisi "informaation säilyttämiseen ylivoimainen". Sitten seuraavassa virkkeessä kerrottiin yksi paperin hyvä puoli.

    Kommentoin siihen että ensimmäisen virkkeen väite on täyttä tuubaa ja sanoin että ymmärrän kyllä toisen virkkeen hyvät puolet.

    Olen samaa mieltä kanssasi: Paperi on ylivoimaisen helppo pitkäaikainen arkistointimenetelmä silloin kun säilyvyys ei ole kriittistä. Eli toisinsanoen sen voi nakata hyllyyn ja unohtaa sinne. Ja sitten kun sitä 20 vuoden päästä ei sieltä hyllystä löydykään esim. koska muutto, tulipalo, kollega on lainannut sen ja unohtanut palauttaa, joku on tarkoituksella varastanut sen, kukaan ei muista mihin hyllyyn se laitettiinkaan jne. niin voidaan todeta että "se oli asianmukaiseti laitettu paperille ja unohdettu hyllyyn, joten kaikki on OK eikä kukaan ole tehnyt mitään virhettä". Tai 50 vuoden päästä hajoaa käsiin koska paperi ei ollutkaan happovapaata tai säilytysolosuhteet oli muuten huonot. Myönnän toki suoraan että tämäntyyppinen arkistointi ei ole digitaalisesti mahdollista (tai ainakin tilanne on jokseenkin päinvastainen - hyvällä tuurilla se toimii vielä 20 vuoden päästä, mutta todennäköisesti ei)

    Itse puhuin ammattimaisesta arkistoinnista (siis kun nimenomaan ammattina on arkistoida tieto mahdollisimman hyvin, en tilanteessa josta ammattimaisen toiminnan oheistoimintana arkistoidaan). Lisäksi puhuin nimenomaan tiedon arkistoinnista. Jos halutaan arkistoida muutakin niin ollaan eri tilanteessa. Näistä lähtökohdista havaitaan helposti että paperin hyvistä puolista huolimatta se on tiedon säilyttämiseen huono vaihtoehto. Eli alkuperäinen väite johon kommentoin on tuubaa.

    Tästä tietysti huomaa että jos joku katsoo tilannetta vain omista ympyröistään, niin saattaa tehdä omissa lähtökohdissa paikkansa pitävältä vaikuttavia väitteitä, joiden ei edes ymmärrä yleisellä tasolla olevan tuubaa. Kommentoidessani tietenkin kommentoin asiaa asiana, ilman että edes tiesin esimerkiksi mikä sinun leipäpuusi on.

    Tämä nyt varmaankin on hieman tottumiskysymys. Itsellä taas sielu lepää kun "toimistossa" ei ole yhtään paperia ja silti minkä tahansa dokumentin saa luettavakseen parilla näppäimenpainalluksella. Ja tämä toimii jopa vaikka olisin mökillä "etätöissä". Toistaiseksi dokumenttiarkistoon ei ole tullut yhtään päivitystä tai migraatiosykliä jonka olisin huomannut - homma on vaan aina toiminut, vaikka toki tässä yli 20 vuoden aikana on esim. käyttikset ja koneet vaihtuneet moneen kertaan. Sinänsä harmi jos teillä on surkeat järjestelmät.

    Edit: Kysyin huvikseni arkiston ylläpitäjältä että milloin sinne on säilötty ensimmäinen dokumentti, niin huhtikuussa 1993.
     
    Viimeksi muokattu: 29.08.2019
  11. DrVatanen

    Rekisteröitynyt:
    27.09.2001
    Viestejä:
    6 471
    Tämän takia meillä ammattilaisilla on diaarit, luokittelujärjestelmät ja muut sellaiset, joiden ansiosta tuollaista ei pääse tapahtumaan. Eli tuo boldattu nyt on sinun puolestasi täyttä tuubaa. Paperi säilyy oikein käsiteltynä vuosikymmeniä, ellei vuosisatoja, ilman että sille tarvitsee tehdä varsinaisesti mitään. Ja kun asiakirja on kerran oikein luokiteltu, niin se myös löytyy sieltä minne se on jätetty, vaikka välissä ehtisi vierähtää useampi olympiadi ennen kuin joku sitä kaipaa. Sähköisissä järjestelmissä säilyy toki tieto niissäkin, mutta niille pitää olla jatkuvasti tekemässä jotakin, etteivät ne putoa kehityksen kelkasta. Ja tälle minä - taas kerran - perustan väittämäni paperin ylivertaisuudesta. Ja korostetaan sitäkin, että nyt puhutaan nimenomaan säilyvyyden näkökulmasta. Käytettävyys ja saavutettavuus ovat sitten asioita erikseen.

    Meillä ei ole surkeat järjestelmät. Sitä materiaalia vaan on niin pirusti, että jokainen järjestelmäpäivitys on tolkuton rumba. Ja jokaisen päivityksen jälkeen aina löytyy jotain lastentauteja, ihan siitä tavaran volyymista johtuen, kun ihan jokainen filu ei vaan voi sujuvasti sulahtaa osaksi päivitettyä järjestelmää.

    Jonkun kotiarkiston tai yksityissektorin keskikoisen ta miksei suurehkonkin toimijan tapauksessa en ihmettele, että data pysyy ojennuksessa. Mutta kun puhutaan julkishallinnon toimijasta, mihin dumpataan tavaraa oikealta ja vasemmalta, ja tarkoitus on toimia sen sekalaisen sälän loppusijoituspaikkana, niin siinä oppii kyllä arvostamaan paperia. Sitä löytyy satoja hyllymetrejä, mutta kun puljulla on vuosikymmenien kokemus sen säilömisestä, niin mitään ongelmia ei aiheudu. Ja vielä enemmän sitä arvostaa silloin, kun eteensä saa laatikollisen kolmen ja puolen tuuman korppuja, joiden sisältämät filut on luotu jollain sellaisella teksturilla, jonka viimeisin versio on Koiviston ajalta. Esimerkki kuluvalta vuosikymmeneltä. Huomattavasti vähemmän päänraapimista olisi aiheuttanut, jos samat materiaalit ajalta ennen Ville Peltosen hattutemppua olisi kannettu sisään aanelosina muutamassa banaanilaatikossa.
     
    Viimeksi muokattu: 29.08.2019
  12. Grez

    Rekisteröitynyt:
    30.04.2001
    Viestejä:
    5 949
    Sittenhän se ei ole ihan vaan että tiputa paperi hyllyyn ja unohda. Kun luodaan järjestelmiä ja käytänteitä ja hankitaan laadukasta säilytystilaa niin näistä tulee kustannuksia. Paperilla järjestelmäkustannukset on pienempiä kuin digitaalisella järjestelmällä ja sitten taas tilakustannukset suuremmat jos oikeasti isoista tietomassoista puhutaan. Jos piirrettäisiin käyrät tuhannen vuoden 100% varmasta tiedon säilytyksestä paperilla ja digitaalisesti tietomäärän funktiona niin saataisiin risteävät käyrät jossa paperi on edullisempi pienessä määrässä tietoa ja digitaalinen suuressa määrässä. Digitaalisessa järjestelmässä saataisiin sitten tavallaan kaupan päälle muitakin etuja.

    Jos jokin asia on yhdessä asiassa ylivoimainen ja toisessa umpisurkea, niin voiko silloin sanoa että jokin asia on ylivertainen? Paperi on digitaaliseen tietoon verrattuna umpisurkea tilankäytössä ja replikoitavuudessa sekä tiedon integriteetin tarkistamisessa. Pitkäaikaisessa arkistoinnissa tuo mainitsemasi seikka on toki hyödyllinen, mutta niin ovat myös nuo minunkin mainitsemani.

    Se minun boldattu juttu jota kuvailit tuubaksi oli nimenomaan esimerkki jossa vain tuolla sinun esille tuomalla edulla on merkitystä ja näillä minun mainitsemillani eduilla ei ole merkitystä.

    Ja siis, nuo mainitsemani seikat on olennaisia ihan jo puhtaasti sen arkistoinnin kannalta. Saavutettavuus on kiva lisäbonus ja luulisin että useimmissa tapauksissa sitä paperiarkistoa ei haluta skannata kokonaisuudessaan uudestaan sen takia, että joku unohti varmuuskopioida digitoidun version. Eli paperiversion säilyttäminen varmuuskopiona digitaaliselle versiolle on aika äärimmäinen ajatus. Ydinsota joka hävittää kaiken tarvittavan tekniikan voi sitten kätevästi hävittää myös sen paperisen arkiston. (Tai jokin vastaava voi hävittää vain paperisen arkiston)

    Ilmeisesti meidän vaatimustaso on hieman erilainen. Minun mielestäni järjestelmä, jossa loppukäyttäjän "tarvitsee vaivata päätänsä parin vuoden välein toistuvilla järjestelmäpäivityksillä ja migraatiosykleillä" on surkea. Jos taas nimenomaan sinä olet siellä ylläpito-/kehittämishommissa, niin onko tuo sitten julkishallinnolle tyypillinen ajattelumalli, että harmittaa kun joutuu tekemään töitä? Kyllä siinäkin työtä on, kun rakennetaan arkistorakennuksia isoille paperimassoille.

    En ole missään vaiheessa väittänyt etteikö paperi olisi hyvä vaihtoehto jollekin yksittäiselle toimijalle. Jos olisit alkuperäisessä viestissäsi maininnut että "tietyissä ympyröissä paperi on ylivoimainen arkistointimateriaali" niin tuskin olisin edes vastannut viestiisi.

    Mielestäni olen lähes jokaisessa viestissäni aiheesta sanonut että paperissa on puolensa, mutta ihan vaan yleisellä tasolla sen ei voi sanoa olevan tiedon säilyttämiseen ylivoimainen vaihtoehto.

    Olisiko sinusta realistinen väite: "Kivitaulut ylipäätänsäkin ovat informaation säilöntä- ja arkistointivälineinä toki edelleen ylivertaisia - eikä se tilanne ole vähään aikaan miksikään muuttumassa. Säilyy kymmeniä vuosituhansia siinä missä paperiarkistoja täytyy toisintaa muutamien satojen vuosien välein sähköisistä järjestelmistä puhumattakaan." ?
     
    Viimeksi muokattu: 29.08.2019
  13. ampula

    Rekisteröitynyt:
    04.11.2015
    Viestejä:
    2 262
    En silti ihan tajunnut mitä ajat takaa, jos pilkkaat uutisen otsikkoa ja sen lainaajaa, niin ei ehkä onnistunut.
    Jos meinasit tosissasi että sädenmetsän poltto on hälläväliä jos joskus voi jokin jätti tulivuoren purkaus tuhota sivilisaation niin on sillä lokiikalla voi perustella kaikkea välinpitämättömyyttä asiassa.
    Jos taasen meinasit että jokin Amazonin sadematsän merkitys ilmastoon on luokkaa pari tuntia tavallista tulivuoren purkausta, niin menee sekin huuhaa osastolle.
     
  14. ampula

    Rekisteröitynyt:
    04.11.2015
    Viestejä:
    2 262
    Alla oleva lainaus vain asiayhteyden takia, ei puolesta/vastaan.
    Digitaalisesti on mahdollista arkistoida niin että säilyvyys on pitkä ja olosuhde kestävyys hyvä, vs paperi, kyse pitkälti millainen media valitaan. Selkokieliset kuvaukset tallennus/kukutavasta voi sisällyttää arkistoon, jolloin satojen vuosien päästä voidaan tulkata unohtuneita arkistoja, sillä oletuksella että vaadittava teknologia on sellainen että voidaan se silloin toteuttaa, vaikka olisi vähän osaamistaantumista tullut.
     
  15. Grez

    Rekisteröitynyt:
    30.04.2001
    Viestejä:
    5 949
    Niin siis tuossa lainaamassasi kohdassa puhuin sentyyppisestä arkistoinnista, jossa "arkistoija" ei halua nähdä minkäänlaista vaivaa eikä ymmärrä mistään mitään. Oikeanlaisen median valitseminen vaatii jo ymmärrystä.

    Eli jos valitsee satunnaisen paperin/kirjan ja arkistoi sen "unohtamalla" sen satunnaiselle hyllynkulmalle, niin on ihan hyvä mahdollisuus että se on vielä 20 vuoden päästä vähäisellä vaivalla luettavissa. Jos taas unohtaa satunnaisen digitaalisen tallenteen satunnaiselle hyllynkulmalle, niin on jo paljon suurempi mahdollisuus että se ei 20 vuoden päästä ole vähäisellä vaivalla luettavissa.

    Toin tuon "välinpitämättömän arkistoijan" keissin esimerkkinä tilanteesta missä oikeasti paperia voi pitää ylivoimaisena.
     
    Viimeksi muokattu: 29.08.2019
  16. DrVatanen

    Rekisteröitynyt:
    27.09.2001
    Viestejä:
    6 471
    Jos se paperiarkisto on jo olemassa, sitä ei saa hävittää vaikka se digitoitaisiin. Tämä on Kansallisarkiston tämän hetken pysyväissäädös. Ja samoin on säädökset siitä, että tietyistä sähköisistä aineistoista pitää ottaa paperikopiot pitkäaikaissäilytystä varten. Säädökset perustuvat uusimpiin arkistotieteen tutkimuksiin.

    Luettelit tuossa ison kasan sähköisen tiedonhallinnan etuja, enkä minä niitä kiistä. Ja osaan myös kuvitella tilanteita, joissa digitekniikan kanssa kannattaa mennä all in, paperin hyödyt unohtaen. Pitkäaikaissäilytyksessä tämä ei tosin vielä toistaiseksi ole mahdollista.

    Mutta ehkä meillä vielä joku päivä on tekniikkaa, joka on niin kestävää että se toimii ilman laitteistojen uusimista vaikka vuosikymmeniä, ja Mooren lakikin on löytänyt viimeisen käyttöpäivänsä, jolloin järjestelmiä ei tarvitse uusia senkään takia, että kaikki muutkin uusivat ja vaihtavat tehokkaampiin. Sinä päivänä ehkä päätyvät myös viisaat miehet pölyisissä kammioissaan siihen lopputulokseen, että Stora Enso voi jatkossa keskittyä pehmopapereiden valmistukseen.

    Ei meidän sähköiset järjestelmät mitenkään vaikeita ole käyttää, eikä ylitsepääsemättömiin ongelmiinkaan olla vielä törmätty. Mutta silti ihannetilanne olisi, että sähköisiä aineistoja käsitellessä olisi yhtä vähän ongelmia kuin papereita pyöritellessä - eli niin lähellä nollaa kuin on käytännössä mahdollista.

    Ehkä se meidän keskeisin näkemysero tulee siitä, että sinä taidat työskentellä taholle, joka pääosin tuottaa oman asiakirjatietonsa ja muun informaation - ja vastaa myös sen arkistoinnista. Silloin ei ole vaikeaa pitää langanpäitä yhdessä ja järjestää päivityksiä ja migraatiota siten, että kaikki sujuu ongelmitta. Minun kokemukseni taas ovat tahoilta, joiden tehtävänä on ottaa vastaa aineistoa sieltä sun täältä, mukana materiaalia jota on säilytetty jossain piironginlaatikossa vailla päätä, häntää, tai muutakaan väliin mahtuvaa logiikkaa. Ja sitten meille jää tehtäväksi löytää se pää ja häntä ja liittää aineisto osaksi ammattimaisesti organisoitua tiedon pitkäaikaissäilytysjärjestelmää. Sähköisen aineiston käsittely sellaisessa ympäristössä on jatkuvaa seikkailua, koska ne aineistot voivat saapua melkein missä muodossa tahansa... kun taas paperidokumentit ovat, noh, paperia.

    Ei, koska arkistot eivät ihan kymmenien tuhansien vuosien säteelle tähtää toimintaansa. Vuosikymmenistä tai korkeintaan kolminumeroisesta määrästä vuosia puhuttaessa taas paperi riittää, varsinkin kun yhdelle aaneloselle mahtuu sama ja varmaan vähän enemmänkin mitä kivitaululle. Muistitikuille ja vastaaville mahtuisi varmaan vielä enemmän, mutta sitten taas tullaan siihen ongelmaan, ettei sen tikun toimivuudesta ole takeita paljoa kymmenestä vuodesta eteenpäin.

    Sähköisen pitkäaikaissäilyttämisen mahdollistava teknologia on todennäköisesti jo käytännössä olemassa - eli olet tässä ihan oikeassa - ei vain sellaisessa muodossa, että se kelpaisi vielä esivallalle. Kansallisarkisto ja sen edeltäjä Arkistolaitos on tuottanut jo viime vuosituhannen puolelta SÄHKE-määräyksiä, joilla määritellään millaiset järjestelmät soveltuvat tiedon pitkäaikaissäilytykseen yksinomaan sähköisessä muodossa. Eli teoriassa sähköinen pitkäaikaissäilyttäminen on ollut mahdollista jo parisen vuosikymmentä. Ongelma on sitten siinä, että käytännössä yhtään sellaista järjestelmää, joka täyttäisi SÄHKE-normit ei vielä olla luotu. Toki tämä on lähinnä julkishallintoa koskeva asia, yksityissektorilla ei tarvitse määräyksistä välittää, poislukien tietyt harvat lakisääteiset jutut.
     
    Viimeksi muokattu: 29.08.2019
  17. Grez

    Rekisteröitynyt:
    30.04.2001
    Viestejä:
    5 949
    Tai sitten keskeinen ongelma voi olla siinä että puhuit alunperin informaation arkistoinnista, vaikka kaiken myöhemmin esille tulleen perusteella vaikuttaisi siltä että tarkoitit (paperisten) aineistojen arkistointia.

    Niin tässähän puhutaan sitten ihan muusta kuin informaation arkistoimisesta. Ja tietenkin paperi on ylivoimainen tilanteissa, joissa esimerkiksi laki määrää käyttämään paperia. Vähän niinkuin mopo on 16-vuotiaalle kuljettajalle ylivertainen autoon verrattuna.

    Tuo säännös, että alkuperäinen paperi pitää myös säilyttää on itse asiassa ihan looginen ja johtuu siitä, että paperi on niin paska informaation säilyttäjä, että siitä on todella vaikea olla absoluuttisen varma, onko siitä toisinnettaessa saatu kaikki informaatio talteen. Tämä pätee jopa korostetusti jos toisinnetaan paperille.

    Entä aineistot, jotka Kansallisarkistoon tulee muussa muodossa kuin paperilla? Vaikkapa videot? Nehän tietenkin arkistoidaan myös paperilla, jos pitää paikkansa että "paperi ylipäätänsä on informaation säilöntä- ja arkistointivälineenä edelleen ylivertainen". Onko näin?

    Ja lisäksi ymmärrän että on tilanteita, joissa halutaan säilyttää muutakin kuin paperilla oleva informaatio. Eli usein katsotaan että alkuperäinen on arvokkaampi kuin kopio. Alkuperäisen arkistoinnissa luonnollisesti paras muoto on alkuperäinen. Tällöin siis muullakin kuin informaatiolla katsotaan olevan arvoa.

    Mikä tarkalleen ottaen on pitkäaikaissäilytystä? Ilmeisesti potilastiedot 100 vuodeksi ei sitä vielä ole? Ja niiden tosiaankin täytyy säilyä kuolemaan asti + n vuotta vaikka henkilö erakoituisi eikä hänen potilastietojaan käsiteltäisi 50 vuoteen.

    Tarkoittanet ehkä alunperin paperille tuotettujen aineistojen pitkäaikaissäilytystä?

    Mielestäni laitteistojen uusiminen vaikka viiden vuoden välein ei ole mikään ongelma, jos se on kustannuksiltaan murto-osa paperiarkiston ylläpitämiseen nähden. Jos siis puhutaan nimenomaan informaation arkistoinnista.

    Minun on jotenkin hirveän vaikea kuvitella millaisia loppukäyttäjälle näkyviä ongelmia kunnollisessa paperiskannauksia arkistoivassa ja ruudulla näyttävässä järjestelmässä ylipäätään voisi olla.

    Tai no tulee tässä mieleen anekdootti amerikkalaisesta lakitoimistosta, jossa sisääntulevat faksit alettiin tallettaa suoraan palvelimelle paperin asemesta arkistoinnin helpottamiseksi ja luotettavuuden parantamiseksi. Mikrotuelle tuli sitten piakkoin vihaista viestiä yhdeltä asianajajista: "Faksi on tullut lukukelvottomana. Teidän 'uusi hieno järjestelmä' on korruptoinut sen!" Mikrotuki sitten paineli hieman huolissaan ko. asianajajan huoneeseen ja koneelle päästyään painoi hiirellä nappia "kierrä 180°".

    Jos taas puhut siitä että joku vuosikymmen sitten tehty multimediaesitys on arkistoitu ja on hankaluuksia saada se kaikkine ominaisuuksineen toimimaan nykyisin niin sitten en taas ymmärrä miten se toimisi sen paremmin paperillakaan.
     
    Viimeksi muokattu: 29.08.2019
  18. DrVatanen

    Rekisteröitynyt:
    27.09.2001
    Viestejä:
    6 471
    Puhun sellaisesta informaatiosta, jonka voi arkistoida paperille. Olisiko pitänyt erikseen mainita sellainen itsestäänselvyys, että esimerkiksi sellaista informaatiota, joka esitetään vaikka elokuvan tai musiikkikappaleen muodossa ei voi arkistoida paperille? Esimerkiksi tekstiasiakirjat sen sijaan voi, vaikka ne olisivatkin jossain elinkaarensa vaiheessa olleet olemassa vain sähköisessä muodossa.

    Tästä kysymyksestä tulee lähinnä mieleen se vanha "älä laita kissaa mikroon" -vitsi. Ilmeisesti minunkin olisi pitänyt erikseen mainita, etten tarkoita aineistoja, joita ei voi itsestäänselvästi arkistoida paperille, että tollompikin ymmärtää.

    Tätä minä käsittelin jo aiemmin. Pitkäaikaissäilytyksellä tarkoitetaan pääosin aineistoja, jotka tulee säilyttää tietty aika välttämättä tietämättä sitä, tuleeko niille koskaan enää käyttöä. Potilastietokannat ovat aktiivisia aineistoja, joihin kirjataan jatkuvasti muutoksia, joten on myös luonnollista että näitä järjestelmiä jatkuvasti uusitaan ja päivitetään. Tietysti potilastietokannoissakin voi olla tietueita, joihin ei tule uusia merkintöjä pitkiin aikoihin, kun kyseinen henkilö ei vain käytä terveydenhuollon palveluita, mutta tietokanta itsessään katsotaan kuitenkin päivittäiskäytössä olevaksi, jolloin kaikki sen sisältämät tietueetkin ovat sellaisia.

    Tarkoitan sellaisien aineistojen pitkäaikaissäilytystä, jonka voi säilyttää paperille.

    Kansallisarkistolle se on ongelma, koska yleisohjeena on edelleen ollut paperin suosiminen. Virallisena tavoitteena on kuitenkin saada käyttöön järjestelmiä, jotka tekevät sähköisestä pitkäaikaissäilyttämisestä mielekästä, ettei tarvitse jatkuvasti olla kasvattamassa fyysistä hyllytilaa.

    Ei kai mitään. Meillä on käytössä järjestelmiä, jotka pystyvät tuohon ja ovat suht ongelmattomia. Se mitä meillä ei ole - vielä - on järjestelmä, joka pystyisi tuohon ja joka katsottaisiin riittävän luotettavaksi pitkäaikaissäilytyksen tarpeisiin.

    Mutta pidän todennäköisenä, että sellainen on tulossa aikavälillä 5-50 vuotta. Tosin sitten kun sellainen saadaan, niin tuskin se tulee aineistojen säilöntää paperilla kokonaan hävittämään. Sen minkä voin kuitenkin luvata on, että siinä vaiheessa lopetan höpinät paperin ylivertaisuudesta.
     
  19. Grez

    Rekisteröitynyt:
    30.04.2001
    Viestejä:
    5 949
    Jos puhut tietotekniikkafoorumilla informaatiosta, niin sen ei voine olettaa olevan kenellekään kristallipalloa omistamattomalle itsestäänselvyys, että informaatio on paperilla olevaa.

    Tosiaan jos olisit alunperin maininnut, että paperi on ylivoimainen paperin epäkriittisessä arkistoimisiessa, niin eihän tässä mitään keskustelua olisi syntynytkään :D

    No pitäisikö tehdä vaikka ekskursio Kelaan ja selvittää miten kansallinen potilasarkisto on tehty? Se, että potilasarkistossa on mahdollista päivittää dataa ja poistaa dataa joillain säännöillä ei liene tee noista toiminnoista pakollista. Eli siellä on valmis suomalaisen julkishallinon järjestelmä, jonka käsittääkseni pitäisi pystyä säilyttämään informaatiota luotettavasti rajattoman pitkään.
     
  20. DrVatanen

    Rekisteröitynyt:
    27.09.2001
    Viestejä:
    6 471
    Vaikka oltaisiin maatalousfoorumilla ja puhun paperille säilöttävästä informaatiosta, niin tuskin kukaan alkaa olettamaan, että puhuisin esimerkiksi elokuvien säilömisestä paperille.

    Kyse on resursseista. Se että ylhäältä annetaan resursseja ylläpitää järjestelmää, jossa säilytetään sähköisesti suht taajaan kyseltyjä potilastietoja, ei tarkoita että ylhäältä annettaisiin resursseja ylläpitää järjestelmää, jossa säilytetään satoja tuhansia ellei miljoonia sekalaisia dokumentteja, joita joku saattais joskus ehkä tarvita. Ja tällä en tarkoita, että kyse olisi jotenkin vähempiarvoisesta informaatiosta, vain sellaisesta jonka säilöminen paperille katsotaan mielekkäämmäksi, koska sitä ei haeta yhtä aktiivisesti. Aika pieni osa ihmiskunnan tuottamasta informaatiosta on lopulta sellaista, jonka sähköiseen säilyttämiseen halutaan tarjota resursseja.

    Tosin valtioneuvosto teki 2017 periaatepäätöksen, että jatkossa kaikki sähköisesti luodut valtionhallinnon asiakirjat pyritään säilömään vain sähköisesti. Olen varovaisen optimistinen, että tuon SAPA-hankkeen laineet löisi joskus meille maakuntiinkin... Kunhan se nyt ensin otetaan käyttöön tarpeeksi laajalti valtionbyrokratiassa. Ja se etenee siihen pisteeseen, että sinne uskalletaan alkaa siirtää myös vanhoja paperiarkistoja.
     
  21. Kala

    Rekisteröitynyt:
    06.08.2000
    Viestejä:
    1 761
    Ongelma on, että metsäpalot ovat myös luonnollisia. Kukaan ei kritisoinut Venäjää lähellekään vastaavan tasoisesti, kun Siperiassa paloi metsää vapaasti. Ja niin, sademetsän palon tuhoamat osat eivät järin tulivuoria haasta.
     
  22. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 438
    Metsäpalot voivat toki olla luonnollisia, mutta ilmastonmuutos kiihdyttää niitäkin. Toki Amatzonin tämänhetkinen palaminen on täysin ihmisen aikaansaannosta.

    Amazonin sademetsiä poltetaan nyt soijan- ja naudankasvatuksen tieltä ennennäkemätöntä tahtia.

    Maailman keuhkot palavat Amazonin alueella, kauppasopimusten jäädyttäminen voisi auttaa – Tutkija pelkää: "Koko sademetsä saatetaan menettää"

    Maailman keuhkot puskevat nyt ilmaan hiiltä: Amazonilla riehuu valtavia metsäpaloja, joiden sytyttämisestä on todennäköisesti maksettu rahaa

    Brasilian presidentti myönsi ensimmäisen kerran torstaina, että metsäpalot saattavat olla tahallaan sytytettyjä.

    Juu ja turhaan enää tulivuorista jauhat, yksikään tämän hetkisistä tulivuorenpurkauksista ei pääse lähellekään sitä päästömäärää ilmastokaasuissa mitä tulee esim. Amazonin polttamisesta.
     
    Viimeksi muokattu: 30.08.2019
  23. ampula

    Rekisteröitynyt:
    04.11.2015
    Viestejä:
    2 262
    Sori, kun huutelen sivusta ilman perehtymistä ja tarkkaa seuraamista
    Ok, hyvä tarkennus, lainauksen nappasin aika satumman varaisesti ja en vastannut suoranaisesti lainattuun kohtaan, vaan yleisemmin keskusteluunne.
    Kyylä ja jos hypätään ihan yksityisen ihmisen arkistoihin joita ei tietoisesti edes pidä, niin paperin säilyvyys riippuu siivous/järjestely intoilusta, joillain on ne maitopurkitkin vuosikymmenten takaa, toiset pistää "tarpeettoman" roskiin. Jos tuossa ympäristössä vertaa eri medioita, niin paperi voi olla aika pitkäikäinen verrattuna nykyaikaisiin puolijohde massamuisteihin, mutta harmaastaajilla on nykyään pilvipalvelut, joissa lähinnä kyse siitä maksaako vuokran, ei edes aina sitä tarvi tehdä.
    (tässäkään en suoraan kommentoi lainattua)
    Joskus pinnalla oli arkistointokelpoiset tulostimien tarvikkeet (ja laitteet), oli ne sitten miten hyviä, niin perus tallaaja sai siitä jonkin luoton ja valinan helppouden.
    Kuluttaja/ammattinharjoittaja tasolle toivoisi näkevän vastaavaa myös digitaalisissa medioissa.
    Termeistä, ketjussa puhutaan mm digitaalsiesta ja sähköisestä, näiden eroihin toivoisin täsmennystä. Jos digitaalista sisältö tallennetaan jollekkin medialle, niin sähköinen media luo mielikuvaa hyvinkin riskialttiista/huoltavaativasta , eli huonosti pitkäaikaiseeen "unohda" arkistointiin sopivasta.
    Keskutelun siinä osassa missä puhutaan arkistoista joiden tarkoitus tallentaa informaatiota "pysyvästi" mahdollisimman pysyvästi, mahdollisimman halvalla (ja sitäkautta pienellä huolen pidolla). Niin varmaan ihan ykkösjuttu että on sähkömagneettisen pulssin kestävä, jotta edes voisi paperia vastaan kilpailla, sen jälkeen voisi sitten kilpailla, esim parempi ilmaston kestävyys, yksi vahvuus voi olla tehokkaampi tilankäyttö, koneluettavuus. Paperin lisäksi pitäisi peitota se perinteinen mikrofilmi.
    Jos ajatus on se että ns käyttöarkisto on puhtaasti sähköinen, ja arkisto on enemmänkin varmuuskopio, niin sen digitaallisen ei tarvitse välttämättä olla käytettävyydella (selailu/etsintä jne) mitenkään ylivoimainen vs vanhat mediat.
     
  24. ampula

    Rekisteröitynyt:
    04.11.2015
    Viestejä:
    2 262
    Mihin nyt pyrit? Jos olet sitä mieltä että millään ei ole merkitystä, (ainakaan jos verrataan parintunnin tulivuoren purkaukseen) , niin kai siinä ilmaisussa voi yrittää toisellakkin tavalla. Jos trollaat niin se kyllä onnistu.

    Jos olisi tosissasi niin tuskin venäjän paloja tuolla tavalla vertaisit.
     
  25. Kala

    Rekisteröitynyt:
    06.08.2000
    Viestejä:
    1 761
  26. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 438
    Laita aina myös linkit mistä data on peräisin. Tällä hetkellä kun on jo tiedossa että tämän vuoden puolella Brazilian Amazonia on poltettu n. 80% enemmän kuin viime vuonna. Eli siltä osin tuo chartti ei pidä paikkaansa.

    Ongelmahan on siinä että sademetsältäkin kuluu enemmän kuin parikymmentä vuotta palautua ennalleen, eli toisin sanoen jokaisen maanpolton (lihan, tupakan ja kahvin tms takia ) jäljet näkyvät todella pitkään. Voit arvella että jos, sademetsän poltettu kohta jätettäisiin sellaisenaan kasvamaan, riittäisikö edes tuo sun chartin aikajana ( n. 30 vuotta ) palauttamaan tilannetta ennalleen?

    Ei riitä.

    Toisin sanoen joka vuosi tehtävät metsänraivaukset kertyvät toistensa päälle, eikä jo poltettua ja pelloksi raivattua edes päästetä kasvamaan takaisin. Tästä johtuen Brasiliassa on käynnistynyt alueittain aavikoituminen, joka tarkoittaa ettei oikein mikään edes lähde lopulta kasvamaan vaikka annettaisiinkin mahdollisuus. Tämä puolestaan vaikuttaa tietenkin siihen kuinka maapallon biosfääri kykenee sitomaan hiilidioksidia, mutta näin laajat palot vaikuttavat jo osaltaan laajemmalla alueella esim. sademääriin sekä lämpötilan vaihteluihin jne. Vaikutukset ovat moninaiset.

    Aikaisemmasta linkistäni palojen määrä ( suhteessa vaikkapa Suomen pinta- alaan )

    [​IMG]

    Antaa hyvin osviittaa.

     
    Viimeksi muokattu: 30.08.2019

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti