Millä perusteella sinä hankit autosi?

Viestiketju alueella 'Autot ja muut moottoriajoneuvot' , aloittaja olkikuukkeli, 18.03.2018.

  1. olkikuukkeli

    Rekisteröitynyt:
    16.08.2009
    Viestejä:
    1 161
    Minua on kiinnostanut tämä kysymys yleisellä tasolla jo pitkään. Esimerkiksi omassa ystäväpiirissäni voidaan suhtautua hyvin intohimoisesti estetiikkaan; harrastaa taiteita, hakea asuntoa jugend-taloista jne., mutta auto on pelkkä kulkuväline. Minulta on kysytty aika monesti, että "miksi vaihdat toimivan auton pois" kun vastaus on yksinkertaisesti autokuume. Monet pitävät käsittämättömänä, että autot kiinnostavat kaltaistani humanistitieteilijää - stereotypioihin sitoutuvat näemmä niiden tutkijatkin!

    No, omasta puolestani olen tietenkin opiskeluaikoina joutunut sitoutumaan pitkälti käytännöllisyyteen - auton omistamisen on pitänyt olla mahdollisimman halpaa. Näin olenkin ajanut paljon 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun persoonattomia autoja. Panostus mukavuuteen ja tietynlaiseen eksotiikkaan oli -04 Citroën C5:n hankkiminen, joka tarjosi hintaluokassaan ylivoimaisen mukavuusasteen - hiljaisuutta ja "maantielaivailua". Auto tarjosi kimmokkeen lähteä kauaskin reissuun, Sitikalla kierrettiin niin itä- kuin keski-Eurooppaakin pariin otteeseen yhteensä yli 10 000km.

    Minulla on selkeästi kaksi heikkoutta: ylellisyys, leppoisuus ja hiljaisuus, herrasmiesmäinen matka-autoilu. Toisaalta sitten sporttisuus. Keskitien perheautot eivät kiinnosta pätkääkään, ihan sama kuinka "kestäviä" ne ovat. Samaan hengenvetoon on todettava, että useimmat tuntemani autoista sinänsä kiinnostuneet ihmiset pyörittelevät päätään puheilleni Alfa Romeoista, Citroëneista ja vastaavista. Hulluudeksi tuomitsevat mainitsevat usein juuri kustannukset mielenkiintoisen auton hankkimisen esteeksi. Samaan aikaan tallista saattaa kuitenkin löytyä 30k€ kustantanut Volkkari, jossa pelkkä arvonalenema on niin suuri, ettei C6-sitikankaan pitäminen voi olla kalliimpaa halpa hankintahinta huomioiden.

    No, jokainen toki taaplaa tyylillään. Miten sinä, oletko "järkiostaja", tunneostaja vai ovatko autot kenties vain välttämätön paha?

    Laitetaan vielä oma skaala kuvina:

    [​IMG]

    tai

    [​IMG]

    tai

    [​IMG]

    EI:

    [​IMG]
     
  2. Tommi_82

    Rekisteröitynyt:
    27.11.2003
    Viestejä:
    3 184
    Viimeisimmät autot on tullut valittua lähinnä niin että olen bongaillut silmään ja budjettiin sopivat merkit/mallit ja alkanut sitten selvitellä kyseisten mallien tarkempia tietoja ja mahdollisia sudenkuoppia ja yrittänyt sitten valita sellaisen mahdollisimman huolettoman mallin.
    Tiettyjä perusedellytyksiä tietenkin on kuten korimalli ja käyttövoima.
    Nykyistä autoa hankkiessa vaihtoehtoina oli loppusuoralla mk3 V70 Volvo ja S204 korinen MB, vähän sattumienkin kautta päädyin mersuun eikä ole ainakaan vielä kaduttanut.

    Tuo C6 on kyllä omaan silmään todella erikoisesti muotoiltu, etenkin perän osalta.
    Jotenkin vaan tulee aina tuosta perän sivuprofiilista mieleen tämä:
    https://goo.gl/images/dg5bGU
     
  3. olkikuukkeli

    Rekisteröitynyt:
    16.08.2009
    Viestejä:
    1 161
    Aijaa, itse taas olen pitänyt tuota suunnitteluaikansa ainoana hyvännäköisenä edustusautona :D

    [​IMG]
     
  4. Nugget Beercase

    Rekisteröitynyt:
    16.10.2007
    Viestejä:
    1 155
    Kyllähän nuo käyttökipot tulee aikalailla "järkiperustein" valittua. Just niinkun tuossa ylempänäkin sanottiin, silmään ja hintahaarukkaan sopiva vekotin itselle sopivalla käyttövoimalla ja voimansiirrolla. Tietty sitten vielä sopivan kokoinenkin, että mahtuu työkaluja sun muuta roinaa takakonttiin - tässä tulee samalla vältettyä ne sisätiloiltaan meluisimmat pikkukinnerit, vaikka tuo meluisuus ei itsellä niin korkea-arvoinen kriteeri olekaan.

    Tulee tehtyä aika paljon "taustatutkimusta" ennen ostoa tyyppivioista ym. ja sellaiset mallit joissa isompia luotettavuutta haittaavia vikoja on tulee vältettyä.

    Pienimmät moottorivaihtoehdot tulee kierrettyä kaukaa, mutta pakko ei ole olla mikään lippulaivamallikaan. Eli kiihtyvyyttä ja semmoista "käyttövääntöä" on hyvä olla sopivasti.

    Varusteilla ei niin väliä, kunhan on ilmastointi ja kahdet renkaat, joskin esim. 8-10k€ hintaluokassa mistä viimeksi tullut käyttöpeliä katseltua on tietty lähes poikkeuksetta joka autossa muutakin ekstravarustetta. Jos nyt kahden samanlaisen auton välillä miettii, niin toki paremmasta varustelusta voi sitten vähän maksaakin, mutta ei tule kuitenkaan järjettömiä summia esim. nahkasisustan takia laitettua likoon.

    Ja sitten vielä tietty se sijainti, eli ei jaksa lähteä toiselta puolen maata lähteä käyttistä hakemaan. Aika paljon myöskin vaikuttaa yleinen kunto, onko siistit orkkisvanteet vai laitettu jotkut rumat kiinantinat kiinankumeilla, onko "tuunailtu", maalipinnan kunto ym... Eli mitä lähempänä alkuperäiskuntoa auto on, sen parempi.
     
  5. furesis

    Rekisteröitynyt:
    04.07.2013
    Viestejä:
    2 921
    mulla on fiksaatio kasari-japseihin, erityisesti Toyotaan. Noita onkin tullut haalittua useampia mökkitontille ja toimivat käyttöharrasteina.

    ei vikoja kun ei ole mitään hajoavaa ja noissa on sitä tiettyä "tunnetta" mitä uudemmissa ei ole.

    periaatteessa mulla ajaessani -85 Altolla ja jollain porsche-kuskilla on sama taka-ajatus; ajaa massasta poikkeavalla autolla joka tarjoaa sitä ajamisen fiilistä(joskin täysin eri tavalla).

    ajan paljon mielummin kasarivehkeellä kuin jollain tylsällä ~05 tms käyttökipolla.
     
  6. Täytelaku

    Rekisteröitynyt:
    25.06.2014
    Viestejä:
    408
    Itse hommasin juurikin tuon arjenharmaan -07 avensiksen, koska en vaan vittu soikoon jaksanut enää vanhempien mersujen kanssa tappelemista. Olihan niitä parempi ajaa, olivat hiljaisempia ja mukavempia mutta ei kiitos enää yhtään ruostepaikkausta tai kuukauden kahden välein jotain pientä kivaa näperreltävää. Halusin siis hyvillä tiloilla olevan tilastollisesti mahdollisimman varman pelin. Manuaalilla ja litroja koneesta löytyy kaksi. Harrasteauto sitten seuraavana listalla.

    Niin kuin joku joskus jollakin foorumilla sanoin: "Käyttöauton korjaaminen on yhtä hauskaa kun raastinraudalla runk*******."
     
  7. Jo_Hani

    Rekisteröitynyt:
    05.11.2010
    Viestejä:
    755
    Järkeilyn tapaisen ja hinnan perusteella olen aina autot hankkinut. Nuorena totesin että "perusauto p10 primera" oli loistava valinta, kun halpa käyttää ja tuli todettua helpoksi korjata myös kotipihalla. Nykyisin meni enemmän ajomukavuuden ja perstuntuman mukaan, silloin 17k maksanut 4-vuotias (nyt 7-vuotias) suht uudella moottoritekniikalla jne pienillä herkuilla varusteltuna. Sekä kyseistä mallia ei paljoa näkynyt täälläpäin liikenteessä. Useamman erilaisen verrokin jälkeen päädyin tähän mondeoon, kun vertaili vakuutuksia jne käyttömaksuja sekä edellisten mallien ongelmia eri merkkien keskustelupalstoilta.

    Nyt tosin jos autoa pitäisi vaihtaa niin aika paljon myös päästöhommelit vaikuttaisi, tällähetkellä vaikuttaisi kaasun olevan omalla kohdalla se houkuttavin/edullisin. Onhan niissäkin se pieni bensasäiliö, että voi lappiinkin ajaa helposti ja muutenkin reissata kuten nykyäänkin tulee tehtyä.

    Hakusessa on ollut jo useamman vuoden 70-luvun auto datsun 180 tms, kun joku niiden muotokielessä vain iskee itseeni.
     
  8. kebek

    Rekisteröitynyt:
    18.10.2003
    Viestejä:
    656
    Järkiperusteisesti ei ole tullut ostettua autoa kuin "pakon edessä", eli vanha myyty eikä ole sitten sopivaa sattunut hetkeen löytymään ja pitää joku kulkupeli kuitenkin olla. Sitten myynyt sen pois kun on jotain kiinnostavaa löytynyt ja ajellut pari vuotta kunnes taas tehnyt mieli vaihtaa. Yleensä tykännyt automaatista ja isommista bensakoneista. Vanhemmiten alkaa laiskottaa se autoilu ja Suomessa se on lähinnä kiusaannuttavaa pakkopullaa kuin mitään elämyksiä tuottavaa nautintoa.

    Yleensä pyrkinyt katselemaan jotain hyljeksittyjä malleja joissa 2-3 omistajaa ja hyvä huoltohistoria. Alfa pitäis vielä joskus korkata, mutta tilantarve on ajanut aina isompien mallien pariin. Pakko se on joskus kuitenkin hommata.
     
  9. West2

    Rekisteröitynyt:
    21.06.2011
    Viestejä:
    540
    Periaatteessa mulle kelpaa vaikka Yaris, pääasia ettei tarvitse nyrkit piessä olla joka viikko, eikä mun tarvitse imagoa ylläpitää jollain peltilehmällä, siksi Toyota.
    1.5 vuotta nyt ollut Prius, lepposaa edullista liikkumista kohtuullisin käyttökuluin.
     
  10. olkikuukkeli

    Rekisteröitynyt:
    16.08.2009
    Viestejä:
    1 161
    Eikö Toyotalla ole itse asiassa eniten imagoarvoa Suomessa? Mersu ja Bemari kertovat kusipäisyydestä, järkimies ajaa Toyotalla ja tyhmät italialaisilla ja ranskalaisilla.
     
  11. kebek

    Rekisteröitynyt:
    18.10.2003
    Viestejä:
    656
    Korjasin mielestäni todellisempaan suuntaan. Mersuthan on vanhojen äijien autoja.
     
  12. tth78 Moderaattori

    Rekisteröitynyt:
    09.08.2012
    Viestejä:
    4 095
    Minustakin tuo korjaus osuu oikeaan. Mersut on harmaapanttereiden autojen maineessa ja harvemmin on kuullut olevan samanlaisen maineen kuin audilla tai bimmerillä
     
  13. olkikuukkeli

    Rekisteröitynyt:
    16.08.2009
    Viestejä:
    1 161
    Samaa mieltä sinänsä, kunhan pointtia yritin osoittaa.
     
  14. valurauta

    Rekisteröitynyt:
    23.01.2010
    Viestejä:
    2 476
    Pientä offtopicia, mutta mistä tämä tiettyjen piirien aktiivinen mielenkiinnon puute ellei suorastaan autoviha oikein kumpuaa oman käsityksesi mukaan? Ei sitä oikein voi mitenkään rationaalisesti selittää, miksi auto ylipäänsä - hienosta autosta nyt puhumattakaan - herättää niin voimakkaita kielteisiä tunteita. Onko se vain vasemmistolaista ajettelua, johon yksilöllinen, yhteiskunnasta riippumaton liikkuminen ei sovi, vai jotain muuta?
    Mies, tie ja auto = todellinen vapaus :D

    Itsellä tärkein autonvalintakriteeri varmaankin on ajettavuus maantiellä etenkin vähän huonommissa oloissa. Aika harvoin autoa tulee vaihdettua, kun ostaa melko tuoreen ja ajelee sillä useampia vuosia.
     
  15. olkikuukkeli

    Rekisteröitynyt:
    16.08.2009
    Viestejä:
    1 161
    Uskoisin, että kyse on ennen kaikkea "peruspsykologiasta" - oma harrastautuneisuus tai kiinnostuneisuus ei suuntaudu johonkin tiettyyn asiaan, niin sitä sitten kummeksutaan. Olen myös aktiiviurheilija ja penkkiurheilija, nekin voivat herättää yllättäviä vastareaktioita joissain. Voi kyse olla toki poliittisestakin kannasta, vahvan vasemmistolainen suhtautumistapa voisi tuottaa ajattelua, jossa porvarilliseksi mielletty tuote (hieno auto) heijastaa luokkaeroja ja omistajan elitismiä.

    Tunnen kuitenkin paljon poliittisten laitojen porukkaa vasemmalta JA oikealta, enkä itse oikein osaa nähdä sitä ainakaan omassa ystäväpiirissäni minkäänlaisena selittävänä tekijänä tämän asian suhteen. Varsinkin kun marxilaisia on nykyään ihan olemattoman vähän, "vasemmistolainen ajattelu" tarkoittaa - ainakin akateemikkojen kesken - lähinnä ajatusta vahvasta valtiosta ja arvoliberalismia. Itse pidän epäloogisena, että kauniita asioita arvostava ei ulota estetiikan tavoittelua autoon, vaikka ymmärrän kyllä "paikasta A paikkaan B"-kulkijoita ihan hyvin. Autoista tykkäämiseen kai liittyy yleensä se, että tykkää autolla ajamisesta, eivät kaikki saa siitä mitään kiksejä.
     
    Viimeksi muokattu: 20.03.2018
  16. valurauta

    Rekisteröitynyt:
    23.01.2010
    Viestejä:
    2 476
    Voisiko tämä sitten liittyä siihen, onko ihmisellä omakohtaisia kokemuksia automatkailusta esteettisesti merkityksellisissä ympäristöissä? Esim. auto on väline, jollä pääsee Lohjalta Helsinkiin silloin kun todella on tarve vs. autollahan voi vaikka ajella Kilpisjärvelle, Saanan ohi ja laskeutua Skibotniiin vuonon rantaan ja ajella siitä vuoristoisten tundramaisemien halki Lofooteille? Ei sillä, onhan niitä hienoja teitä muuallakin.

    Joskus 70-80-luvullahan automatkailu oli todella arvostettua, myös pienen budjetin matkailua, mutta hohto on pitkälti karissut sen jälkeen. Aika harvan kesälomaunelmana on automatka Norjaan.
     
    Viimeksi muokattu: 20.03.2018
  17. olkikuukkeli

    Rekisteröitynyt:
    16.08.2009
    Viestejä:
    1 161
    Luulisin, että tällä on kyllä merkitystä. Minäkin olen penskana istunut auton kyydissä kun ollaan käyty "ajelulla", esim. katsomassa keskiyön auringonlaskua tai bongaamassa muuttolintuja. Tästä autoiluun on jäänyt jonkinlaista hohtoa. Tykkään itse matkustaa autolla. Kuten aloitusviestissä sanoinkin, olen kiertänyt autolla reilussa kymmenessä eri maassa kaikenlaisia teitä autobaanoista syheröteihin. Minusta autoreissuissa on fiilistä, paikasta toiseen meneminen todella tuntuu joltain ja näkee matkakohteissa paljon sellaisia asioita, joita ei perusturisti tule koskaan näkemään. Se on myös verrattain ekologista tavallisempaan taivaan tietä posottamiseen verrattuna.

    Pidemmillä matkoilla muuten auton ominaisuuksiakin tulee arvioitua ihan uudella silmällä! Onhan se Hydractive-jousitus nyt vaan ihan pirun hyvä...
     
  18. Intriguingman

    Rekisteröitynyt:
    03.02.2013
    Viestejä:
    472
    Menee vähän listaamiseksi, mutta...

    Hankintahinta sellainen, että auton pystyisin halutessani ostamaan myös käteisellä.

    Malliston pienimmät koneet rankataan automaattisesti pois, epämiellyttäviä ja yllättävän janoisia siellä missä minä 90% kaikesta autoilusta ajan eli moottoritiellä.

    Tilantarve 2 aikuiselle, joten farkut voin rajata pois
     
  19. seebra

    Rekisteröitynyt:
    08.05.2002
    Viestejä:
    4 071
    Itsehän jämähdin aikoinaan Saabeihin, ja kun merkki meni nurin niin on oltu vähän eksyksissä ja autoja on vaihdettu teemalla "minkähänlainen olisi autotyyppi x".

    Saabin jälkeen kokeiltiin millaista on se paljon puhuttu huoleton "järkiautoilu" ja hankittiin luotettavaksi kehuttu Etelä-Korealainen varustettuna automaattivaihteilla, vakkareilla jne herkuilla jotka saabissakin oli. Mutta siitä huokui sanoinkuvaamaton tylsyys, oikein näkyi miten auton suunnittelusta oli puuttunut intohimo, tuntui että varusteetkin oli laitettu vain sen vuoksi että voitiin lisätä rukseja myyntiesitteeseen. Ei ollut jälkeäkään pieteetistä jolla Saabissa oli nysvätty ehkä jopa naurettavia mutta niin ihastuttavia yksityiskohtia, tyyliin night panel, kojetaulun akrobaattinen juomateline tai automaatti-ilmastointi joka todellakin oli tehty talvea ja huurtuvia laseja varten.

    Välissä kävi C-Max kun kokeiltiin "tila-autoilua", ja nyt on palattu tavallaan kotiin kun alla on GM-konsernin Insignia. Ratakiskomaisessa ajotuntumassa oli paljon samaa Saabin kanssa ja sisätiloista, mm. nopeusmittarin tiheästä asteikosta, huokuu jotenkin insinöörimäisyys joka miellyttää itseäni kovasti.

    Nyt vastaavia testejä käydään kakkosautolla, ja niillä kokeilu onkin hauskempaa kun autot on halvempia. Aloitettiin muutaman satasen -96 Micralla teemana "toimiva auto vähällä rahalla". Se oli varsinainen poliisimagneetti, vähän väliä sinivuokko liimautui perään ilmeisesti tarkistamaan onko verot maksettu tai omistajalla haku päällä. Lisäksi penaristeja ja teinejä noin neljä kertaa kalliimmalla autolla (2000€) loikki kolmion takaa eteen vähän väliä.

    Micran talviominaisuudet saivat auton vaihtumaan toiseen ääripäähän eli X-Trailiin, kun haluttiin kokeilla miltä tuntuu "ideaali talviauto" (janoiselta, mutta muuten aivan loistava, plus että teinit ja bemari- ja audikuskit noudatti taas väistämisvelvollisuutta :D). Janoisuus johti mielenkiintoon käytettyä "hybridiä" kohtaan, ja löydettiinkin melko halpa ex-saksantuonti hybridi-Auris joka taitaa jäädä taloon. Auto on melko meluisa ja muuten tavallinen, mutta autossa ihastutti että selvästi valmistaja on ylpeä hybriditoiminnasta. Merkkivaloja, yksi iso mittari ja pari ajotietokoneen sivua on dedikoitu systeemin seurantaan, ja onkin hauskaa optimoida kaasunpainalluksia että sähkömoottori tekisi suurimman osan työstä, ja ottaa nergiaa talteen hidastuksissa ja alamäissä. Generaattorin tms. ujellus jarrutuksissa kuulostaa myös melko makealta.
     
    Viimeksi muokattu: 23.03.2018
  20. - Igor -

    Rekisteröitynyt:
    04.01.2000
    Viestejä:
    2 302
    Mä kuulun siihen ryhmään, jonka kesälomaunelmana on se automatka Norjaan. :D Tähän mennessä autolomareissut on tosin suuntautuneet tuonne manner-Eurooppaan, pl. reissu Gotlantiin (ja siellä tietenkin Gotland Ringille). Ensi kesänä todennäköisesti hieman maltillisempi reissu Hangosta Nuorgamiin ja Jäämerelle. Vielä en ole varma tapahtuuko se Hydractivella vai rautajousilla. Riippuu siitä kumpi kulkine on ehjempi silloin. :think:

    Sen jälkeen kun ei ole tarvinnut kuskata lastenvaunuja, auton valintaan on vaikuttanut pääasiassa ajettavuus ja ulkonäkö. Ja nimenomaan tuossa järjestyksessä. Erikoiset tekniset ratkaisut katsotaan eduksi. :D Ekologisuuskin on plussaa, kunhan sen takia ei tarvi tinkiä muista ominaisuuksista. Omat autoiluun liittyvät ympäristötekoni rajoittuvat toistaiseksi E85:n käyttöön...

    tl;dr: Autot ovat mulle enemmän harrastus kuin kulkuväline.
     
    Viimeksi muokattu: 28.03.2018
  21. ramram

    Rekisteröitynyt:
    13.08.2002
    Viestejä:
    2 404
    Tunneostaja. Ja samalla järkiostaja mitä tulee auton luotettavuuteen.

    Ostin ensimmäisen Hondani huhtikuussa vuonna 1989 (lasiperä Civic -86, punainen) ja ajoin sillä n. 13 vuotta. Pieni, näppärä, "kisakireä" 1.3 litrainen moottori kiersi 8000 rpm. Todella luotettava auto joka ei koskaan jättänyt tielle. Ajoin sillä reissuja silloisen (ja nykyisen) emäntäni opiskelupaikkakunnille ympäri Suomen kymmeniä tuhansia kilometrejä. Muutamat vetonivelet ja kytkinlevyn vaihdoin. Takajarruja sai säätää katsastukseen mutta mitään muuta "vikaa" ei ollut koskaan. Parin viimeisen vuoden aikana päätin että seuraava auto on Accord 2.0 iLS.

    Civicin pellit rupesivat happanemaan joten ostin vuonna 1.8.2001 Honda Accord 2.0 iLS -97 (punainen) ja ajoin sillä n. 13 vuotta. Isompi auto ja todella hyvä kyyti sekä sopivasti tehoa. Todella luotettava auto joka ei koskaan jättänyt tielle. Kerran vaihdoin vetonivelet. Takajarruja sai säätää katsastukseen mutta mitään muuta "vikaa" ei ollut koskaan. Aivan huippu auto. Ehkä viiden viimeisen vuoden aikana päätin että seuraava auto on CR-V diesel.

    Accordin alusta rupesi olemaan loppu ja korjaus ei enää kannattanut joten ostin vuonna 4.10.2014 Honda CR-V 2.2 i-Dtec AT Exe Adv -10 (ei punainen) citymaasturin. Unelma oli jälleen toteutunut. Paras auto jota olen koskaan ajanut. Menee maantiellä kuin itsestään eikä jää jalkoihin. Korkeammalta näkee myös liikenteen hieman paremmin. Veneen nostot ja laskutkin voin tehdä nyt kätevästi itse enkä ole riippuvainen kaverin aikatauluista. Vähän jännitti lähteä autolla Legolandiin kesällä 2015 mutta turhaa jännitin, ei muuta kuin "löpöä" tankkiin ja 3200 km menivät nautiskellen. Seuraavan kymmenen vuoden aikana päätän että seuraava auto on CR-V:n pikkuturbodiesel tai mahdollisesti Mitsun tai Subarun citymaasturi paremman nelivedon vuoksi. CR-V:n hybridi kiinnostaisi mutta ainakaan vielä noilla ei voi vedellä mitään jarrutonta kärryä kummempaa.

    Niin ja emännällä on myös toinen punainen Honda menossa (Civic => Jazz). Ei ainoatakaan vikaa niissäkään.

    I love my Honda! ;)
     
  22. NusNus

    Rekisteröitynyt:
    16.03.2002
    Viestejä:
    229
    Viime autot on ostettu motolla "halvalla hyvää", joka on osoittautunut erittäin toimivaksi konseptiksi. Viime auto oli 2007 Citikka C4 1,6 HDi automaatilla ja parhaimmalla varustelutasolla. Mittarilukema 170k ja hinta 3200e. Auto oli todella hyvä. Ei mitään valittamista. Citikka lähti hieman vahingossa ja puoliksi autokuumeessa myyntiin. Sehän ostettiin saman tien 3000e hintaan ja oli viikonloppu aikaa löytää seuraava kiesi. Alle löytyi Citikan ostohintaan 2003 Volvo S40 1.8 bensa automaatilla ja 190k mittarissa. Puolen vuoden jälkeen auto on maksanut itsensä 100% takaisin kilsakorvausten muodossa (sisältää ihan kaiken tuulilasinpesunesteestä vakuutuksiin ja polttoaineeseen. Jopa jälleenmyyntihinta on jo kerätty kasaan, eli jos ajan auton puuhun olen silti tehnyt voittoa). Olen erittäin tyytyväinen tähänkin ostokseen!

    Seuraavasta pirssistä en tiedä. Olisihan se kiva omistaa joku "kunnollinen" auto, mutta luonne ei varmaan anna periksi ostaa maailman suurinta rahareikää (=auto). Vanhat autot kun ovat yllättävän hyviä. Lisäksi kun työkalut pysyvät käsissä, jää huoltojen hinnat naurettavan pieniksi ja puuhastelu on mukavaa.
     
  23. Teepee1

    Rekisteröitynyt:
    11.11.2014
    Viestejä:
    3 156
    Tunteen mukaan mennään.. Ikävä kyllä!
    Välillä yritetty siirtyä järki autoilijaksi mutta se ei vaan ole mun juttu.. Maksimissaan vuoden jaksan ajaa sillä peruskinnerillä.. V70 en sitäkään,vaikka kaikki periaatteessa olikin ihan ok.

    Kriteerit.
    -nelikko, en jousta tästä. Etuveto on täyttä p.....a ympäri vuoden. Takaveto puolet vuodesta.
    -vähintään 300hp
    -tykkään räplätä kaikkea. Joten varusteita pitää olla paljon! Navit, sähköpenkit, kattoluukut yms pakollisia.
    - tilava.
    -Toimiva automaatti, volvon geartronic ei täytä tätä kriteeriä.
    Nykyisen käyttiksen johdosta ilma-alustasta saattaa tulla pakollinen varuste jatkossa.
    - Mukavuus johon kuuluu hiljaisuus, tämä poistaa subarut, mitsut ym japsit.

    Aika harvassa alkaa olemaan merkit mitä pystyy katselemaan.
     
    Viimeksi muokattu: 01.06.2018
  24. sidrend

    Rekisteröitynyt:
    08.03.2011
    Viestejä:
    799
    Ehkä sitä enimmäkseen tunteella on menty, vaikka järkeäkin on täytynyt pitää mukana kun opiskelijan pienillä rahamäärillä mennään. En nyt montaa autoa ole elämässäni ehtinyt toki ostaa vielä, ensimmäisessä autossa ei oikein ollut hankintaperusteita kun ei ollut oikein tietoakaan mitä halusi (Ford Mondeo mk1 1.8). Toinen tulikin äkkiostoksena edellisen hajottua ja siihen hankintaan en päässyt vaikuttamaan (Ford Ka 2000). Kolmas olikin sitten jo harkittu hankinta, piti löytää mieleinen auto joka olisi halpa pitää ja kuitenkin mukava ajella. Tuolloin päädyin Citroen Xsara Breakiin (1.6, 2005), josta jostain syystä mallina tuolloin pidin. Autoon olin ihan tyytyväinen, vaikka se hieman tylsä peli ajaa olikin. Nyt viimeisin ostos mentiin enemmän tunteella, piti saada sporttisuutta, varusteita jne... Yhäkään budjetti ei ollut suuri ja hankittua tuli 2001 mallinen BMW 316ti Compact. Sporttipenkeillä, vakkarilla, automaatti-ilmastoinnilla ja vielä automaattina. Ei mikään erityisen kulkeva peli tämäkään, mutta ajettavuudeltaan ja mukavuudeltaan yllättävänkin hyvä. Tällä ajellaan toistaiseksi yhä, tosin ei välttämättä kauaa, kun autokuume taas on iskenyt :D Seuraava auto tuleekin sitten hankittua melkein täysin tunteella, vielä en tiedä mikä.

    Mutta joo, itselle kun auto ei ole vain kulkuväline paikasta A paikkaan B niin pakkohan siinä on tunnetta olla mukana. Tälläkin hetkellä on vaikea perustella järjellä itselle miksi vaihtaisin autoa, mutta kun vain haluan vaihtaa :D
     
  25. Sonic Empire

    Rekisteröitynyt:
    07.12.2000
    Viestejä:
    4 225
    Järjellä.

    3 lasta, joista 2 pelaa futista. Isoin soittaa selloa, joten tavaratilaa täytyy löytyä.

    Tällä hetkellä perhevankkurina toimii '11 vuosimallin Ford Grand C-max.
     

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti