Mä kannatan ehdottomasti keveillä ja neutraaleilla kengillä juoksua, mutta joku Kansanparantajan "Ilman kenkiä mahdolllisimman kovalla alustalla tai ei mitään" on Lenkkeilyn aloittamisesta -keskustelussa jo aikamoista hassuttelua.

 

Sink or swim. Kyllä tuossa aika monelle kävisi huonosti. Eikä tuossa löytäisi oikeaa tekniikkaa, kun jatkuvasti kivet sattuisivat tottumattomiin jalkapohjiin ja meno olisi kaikin tavoin hipsuttelua, kun eihän tuollaista jalat tottumatta kestä.

 

Juurikin näin. Todellakin paljasjalkaislukin pitää alottaa varovasti (nohdin, että ollaan murossa). Saa kyllä olla melkoinen fakiiri, jos paljain jaloin saa hommattua rasitusvammoja.

Meidän työporukka on hyvä kattaus perinteisistä kuntojuoksijoista, löytyy puolikkaan menijöitä 1:28 - 2:10 väliin. Juoksukilometrit parhailla lähelle 100km viikoon. Kummasti alkoi näitä polvivaivoja ja takareisijumeja löytymään juoksun jälkeen. Hyvä, että osa pystyi kävelemään. Noh itsellä on vähän pohkeet tällä hetkellä kireenä. I wonder why. Kenkiä, en enää jalkaan laita, kuin olosuhteiden pakosta (sade/pakkanen) ja silloinkin menään vibrameilla.

Lasinsiruja olen 5 vuoden aikana nähnyt useamman kerran. Yhden rikotun pullon olen huomannut. Tämä Kuopiossa Petosella
Ei niiden kivien ja lasinsirujen päälle ole pakko astua, tämänkin takia asfaltti on hyvä alusta juosta. Kivet erottuu todella hyvin. Lisäksi, jos jalkapohjan alle jää kivi, kääntyvät varpaat automaattisesti alaspäin ja estävät koko kehon painon siirtymisen kiven päälle. Tämä siis tapahtuu kaikilla luonnostaan. Tätä varten jalkapohjassa on niin paljon hermoja.

 

Aloittelijoille ja vähän juokseville ongelma ainakin omaan silmään näyttää usein olevan liian harva askeltiheys mistä sitten myös seuraa tuota kantapäille harppomista. Vaikka vauhti olisi hidasta, niin silti kannattaa tikata sen verran nopeaan, että askelia tulisi se vähintään 160/min.

 

Nopea askeltiheys pitää olla NIMENOMAAN hitaasti juostessa. Vauhdin kasvaessa voi askeltiheys sitten hiukan pudotakin.

Hitaalla vauhdilla liian harva askeltiheys tarkoittaa pomppimista, jossa energia haaskataan ylösalaiseen liikkeeseen. Kovassa vauhdissa liian tiheä askeltiheys tarkoittaa että jalkojen hitausmomentti alkaa haitata ja energiaa kuluu jalkojen kiihdyttämiseen edestakaisin, ja jos hermot eivät ole tottuneet käskyttämään jalkoja nopeaan liikkeeseen, voi tämäkin vielä huonontaa juoksun taloudellisuutta.


Ja siihen, mikä on hyvä askeltiheys vaikuttaa myös jalkojen pituus, lyhytjalkaiselle sopii tiheämpi askel.

Minulla jalkojen pituus on 80cm(kropan pituus 173cm), ja askeltiheys lenkillä tyypillisesti 10-14km/h välillä n. 86-88 askelparia minuutissa, mutta jos tasaisella tai alamäessä nostan nopeuden n. 15 tai 16km/h kieppeille, askeltiheys putoaa n. 84-85 askelpariin minuutissa. Ylämäessä taas vauhdin pitäminen ennallaan nostaa askeltiheyden n. 89 tienoille.

Lisäksi kiihdyttäessä tuntuu askeltiheys olevan hetkellisesti hiukan tiheämpi kuin samaa vauhtia ylläpitäessä kiihdytyksen jälkeen.

 

Ei kannata antaa pudota, kun katsoo, miten vauhdin kasvaessa huippujenkin askeltiheys kasvaa. En tiedä sitten, kannattaako tuota mitenkään yrittää pakottaa. Ehkä paremminkin juoksee oikein, ja siitä sitten seuraa jokin tietty frekvenssi. Tietysti se voi olla merkki siitä, että ei juokse oikein.

 

Askeltiheys kannattaa aina pitää mahdollisimman korkeana. Mitä korkeampi askeltiheys sen keveämpää on juoksu jaloille. Moni "huonolla" tekniikalla juokseva hakkaa reidet ja pohkeet hapoille varsinkin alamäissä, kun peninkulman saappailla harpotaan menemään. Tämän olen huomannut pari kertaa Lidingöloppetin loppukilometreillä: viimeisten alamäkien jälkeen metsät on täynnä reisien ja pohkeiden venyttelijöitä. Porukka ei vaan malta tikata noita alamäkiäkin.

 

Vielä pystyy kiristämään tahtia. Kiva huomata että heinä-elokuun aikainen keuhkokuume ja kunnon romahtaminen on enää muisto vaan

 

Tämä oli kyllä hyvä neuvo. Tuntuu että auttoi selvästi kun pyrki vähän tiheämpään tahtiin juoksemaan. Nyt tosin eilen tuli kuitenkin polvi kipeäksi, että jäi lenkki kesken 11 km kohdalla vaikka olis hyvin jaksanut pitempäänkin. En tiedä sitten pitäisikö oikeasti käydä jossain liikkeessä katsomassa oikeantyyppiset kengät itselle. Yleensä oon vaan tarjouksesta ostanut jotain.

 

Älä vain käy. Myyvät vielä jotain pronaatitukikenkiä, sitähän sillä oikealla tyypillä näissä tarkoitetaan. Ne eivät auta korjaamaan ongelmia, vaan pakottavat jalan asentoon, jossa se ei halua olla.

 

Ehdottomasti kaupan kautta uudelleen lenkille. Mahdollisimman neutraalit kengät mukaan. Juostessa ei pitäisi paikkojen tulla kipeäksi, vaan rasitusta pitäisi nostaa pikkuhiljaa. Eli periaattena se, että seuraavana päivänä pystyisi juoksemaan samanlaisen lenkin. Suosittelisin myös huomion kiinnittämistä tekniikaan millä juoksee, kuten täällä on keskusteltu jo monta sivua (päkiä/kantapää). Jalat kyllä tottuu rasitukseen, jos matilla malttaa mennä.

PS. Lauantaina juoksin Lidinöloppet 30km. Juoksuporukalla leilkkimielinen kisa, jossa piti veikata oma loppuaika. Oma veikkaus 14s mönkään. Viimeisen 600m jotui juoksemaan 3:30 vauhtia että pääsin alle tavoiteajan

 

No niin, heti tuli vastakkaissuuntaiset neuvot.

Mietin tuossa että olisiko mahtanut olla siitäkin kiinni kun nyt on ollut viikon tauko kun potkaisin pikkuvarpaani ja se on ollut kipeänä. Se on luultavasti myös aiheuttanut sitä että askel on vääntynyt vähän suojatakseen varvasta.

Polvi on aina ollut vaivana, että sen takia en yleensä ole tykännytkään juoksemisesta. Nyt pitkästä aikaa päätin taas kokeilla, kun pyörällä ei oikein saa kilometrejä pokemoneihin jos haluaa myös tehokasta harjoittelua. Nyt olen juossut päkiöillä, kun aikaisemmin olen juossut kantapäillä ja tuntuu kyllä että se on paljon hellävaraisempi polville ja ei ole vaivannut ennen tätä. Ehkä sitä on tullut liian nopeasti lisättyä matkaakin. Olen pyrkinyt käymään lenkillä kaksi kertaa viikossa. Nyt kun on peruskuntoa saatu kohdilleen niin ajattelin että toisella kertaa vedän intervallia 6x3 minuuttia ja toisella pyrin juoksemaan aina vähän pidemmälle. Muina päivinä sitten tulee käveltyä reipasta kävelyä kymmenisen kilsaa.

 

Ei tullut. Molari kehotti välttämään tuettuja kenkiä, minä myös. Itse suosin "barefoot/zero drop" kenkiä, millä nimellä näitä haluaa kutsua, silloin kun juoksen kengät jalassa.

Itsellä sama homma. Polvikuvut loppuivat juoksutekniikan, eli kantapääjyystön lopettamisella. Nyt juostu kohta 6 vuotta ilman yhtään taukoa jalkavaivojen takia.

 

Aivan.. Ymmärsin väärin alkuperäisen vastauksen. Täytyypä tutkia asiaa.

 

Joo, siis kannattanee ennemmin pyrkiä vahvistamaan jalkoja luonnonmukaisella askeleella monipuolisessa ympäristössä kuin ostaa jotain vahvasti tuettua kenkää. Jos menee urheilukauppaan kertomaan polvivaivoista, niin sieltä saa jonkin köppyrät vahvistetut kengät, jotka tutkitusti eivät auta edes vaivoja parantamaan. Ehkä vielä saa tukipohjallisten suosittelut päälle oikein passivoimaan jalkapohjaa.

 

Kannattaa juosta pehmeillä alustoilla, kuten hiekalla tai pururadalla. Jalat ei mene jumiin ja voi tehdä vähän pidempää lenkkiä, varsinkin jos painoa päässy kertymään. Kestää paikat juosta sitten vähän vanhempanakin.

 

Mieluusti juoksisinkin, olis paljon helpompi omillekin jaloille. Mutta eipä satu kotikadulta just lähtemään mitään hiekkatietä tai pururataa. Vähintään kilometrin siirtymä sitä ennen, ja nekin reitit on valitettavan lyhyitä ja/tai mäkisiä. Mieluummin juoksis tasaisempaa tietä ja mieluummin vaihtuvaa maisemaa kuin samaa rinkiä. Eli pakostikin menee osittain asfalttijuoksuksi.

 

Uudet juoksukengät pitäisi ostaa pitkän tauon jälkeen ja alkaa taas varovaisesti kasvattamaan juoksukuntoa.

Olisiko muroilla ehdotella jotain kenkää? Varmaan jotain minimalistista läpyskää olisin katselemassa. Ja kannattaako niitä kenkiä nyt mennä sinne liikkeeseen hakemaan kun ilmeisesti myyvät herkästi vääränlaiset?

Löytyykö mistään juoksukenkiä ns. leveälestisenä, leveähkö kun sattuu tuo räpylän seutu olemaan, ja aika monet normaalit kengät meinaa ahdistaa sivuilta.

 

Nuo menevät tuon leveän lestin kanssa käsi kädessä. Se hoituu siis siinä samalla, koska päkiäjuoksukengissä on enemmän tilaa päkiälle ja varpaille. Ehkä Bare Access voisi olla hyvä alkuunsa. Voihan siitä sitten vähentää sitä pehmustusta seuraavassa kengässä, jos siltä tuntuu. Esim. Vapor Glove on jo aika sukka, joten se vaatii oikeasti sitoutumista tuollaiseen aika erituntuiseen menoon, jossa kivetkin tuntuvat eri malliin läpi. Bare Access ei ole minimaalinen, mutta siinä ei ole kantapääkorotusta, eikä se ole nyt paksukaan, vaan jotain siltä väliltä.

Merrellissä on se hyvä puoli, että noita löytääkin ehkä kaupoista. Vivoa löytyy paljon hankalammin kokeiltavaksi. Fivefingersiä on myös aika hyvin, mutta tuskin syksyyn kannattaa sellaisia paljon katsella, koska varpaiden välit eivät ole niissä pohjalla suojattuja, joten varmaan tulee vesikin hyvin läpi. En muista, onko noissa sitten jotain ihan vedenpitävääkin, voi olla.

 

Vapor Glove tulikin jo ostettua mutta ne nyt aluksi vain sellaisiksi yleisiksi vapaa-ajan kengiksi ja kävelyhommiin. Kokeilin toki noillakin jo muutamat juoksuaskeleet ottaa mutta armottoman ohuthan tuo pohja on

 

Sitten se Bare Access voisi olla aika hyvä. Siinä on ihan selvästi pohjaa. GTX-versio (Goretex) on vähän kovempi/jäykempi ja kalliimpi, mutta ei kastu jalka ainakaan kengän läpi. Sitä pystyy käyttämään talvellakin hyvin, jos ei ole kovin liukasta. Minulla on itselläni sellaiset. Vaihdan niihin syksyllä, jos on märkää tai lämpötila laskee lähelle nollaa tai alle, koska ne ovat paljon lämpimämmät, kun niistä ei tuule läpi. Jos tähtäin on nyt syksyssä, niin suosittelen katsomaan niitä ensisijaisesti.

 

Kiitos vastauksesta! Tuo Goretex voisi olla mukava lisä.. sitten pitäisi vain jostain löytää tuollaiset

 

Nämä intin siniset lenkkarit ovat kyllä parhaat millä olen tähän mennessä juossut. Itellä juostessa päkiä osuu maahan vain murto-osan ennen kantapäätä ja tuntuu toimivan hyvin.

Aloitatteko te muut lenkkeilyn kylmiltään vai lämmittelettekö ensin? Itse lähden oikeastaan aina täysin kylmiltään juoksemaan, tiedä sitten oisko lämmittelyllä suurta merkitystä juoksun keveyteen.

Tänään oli tarkotus käydä vaan n. 9,5km lenkillä mutta askel rullasi sen verran hyvin että matka vähän venähti Pimeäkin kerkesi tulla niin piti vähän hidastaa tahtia. Elämäni juoksukunnossa olen tällä hetkellä vaikka himourheilijoille tuo on varmaan palauttavan hölkän tasoa



Ois ihan mielenkiintosta nähä muitten tilastoja

 

Nyt on kyllä aikamoiset tekosyyt sille, ettei voi säästää jalkoja?? Ota se kilometrin matka vaikka alkulämmittelynä ja juokse varovaisemmin. Musiikkia korviin niin ei haittaa vaikka maisema pyöriikin ympyrää. Mäkinen maasto taas kehittää monipuolisuutta. Ja loppulämmittelynä lenkki takas. Vai kilometri

 

et oo sykemittaria ajattellu hommata? kyllähä tossa rupee jos harrastelijalle oleen kohtuu vauhtia.. ite juoksen vaan tällä hetkellä pk lenkkiä sillon kun ehin salibandy reeneiltä joita on ma-to joka päivä.. sykkeet pidän alle 145 lyöntiä ja lenkistä riippuen vauhti on minimissään 6min/km(syke 125-130).. tolla 145 keskari sykkeellä mennää aikka lähellä tota sun lenkin vauhtia.. pituudet 10-18km.. ite kärvistelin jostain oudosta oireilusta Juhannusesta lähtien reilu 2kk eteen päin ja sillon sykkeet oli jostain syystä taivaissa, eikä lääkäristäään mitään selitystä löytyny.. mut tossa joku 3vko sitten kroppa rupeski yhtäkkiä taas pelaamaan ja sykkeet normalisoitui.. juoksua tullu ny "harrastettua" keväästä 2015 lähtien..