Kulttuurin rikastuminen

Viestiketju alueella 'Yleistä keskustelua' , aloittaja cam70, 18.06.2007.

NOSTOJA MUROPAKETIN SISÄLLÖSTÄ
  1. Rosa Linda

    Rekisteröitynyt:
    28.09.2016
    Viestejä:
    1 240
  2. julla

    Rekisteröitynyt:
    23.09.2007
    Viestejä:
    7 362
    Yksi kuoli Kaivohuoneen puskutappelussa – uutta tietoa: tällaista epäiltyjen joukkoa poliisi etsii
    Eivät tunteneet entuudestaan

    Poliisi etsii tapaukseen liittyen etnisestä näkökulmasta maahanmuuttajataustaista joukkoa. Iltalehden tietojen mukaan epäillyt ovat musta- ja tummaihoisia. Iltalehti julkaisee arvion, koska seikalla on merkitystä rikoksentekijöiden kiinni saamiseksi.

    https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/80cbc49b-fa8c-4a01-92d4-ae2759a70586
     
  3. Rosa Linda

    Rekisteröitynyt:
    28.09.2016
    Viestejä:
    1 240
    Ihan kun ei olisi heti kättelyssä ollut tiedossa nämä pienenpienet tuntomerkit. Ei tule löytymään näitä kavereita. Kiitos Taponen ja muut vastaavat valtion viholliset.
     
  4. Japi 111

    Rekisteröitynyt:
    13.03.2016
    Viestejä:
    1 012
    Alkaako kohta sisäiset siirrot.



    Pertti Rönkkö Havaintoja Saksanmaalta
    2 t ·


    Saksan sisäministeri Seehofer (CSU) varoittaa: Siirtolaisten määrä Balkanin reitillä on nousemassa. Saksaan saapuu joka päivä 300-400 siirtolaista ja suojaa etsivää. Viime vuoden loppuun mennessä Saksaan saapui yli 1,8 miljoonaa siirtolaista ja turvapaikanhakijaa, Die Welt-lehti uutisoi.

    Vertreter aus 18 Ländern kommen in Wien zusammen, um über steigende Flüchtlingszahlen zu beraten. Innenminister Seehofer sieht besonders auf der Westbalkanroute wieder zunehmende Migrationsströme.
    [​IMG]

    Tietoja tästä verkkosivustosta

    WELT.DE

    Konferenz in Wien: Seehofer warnt – „Migration auf Balkanroute steigt“ - WELT
    Vertreter aus 18 Ländern kommen in Wien zusammen, um über steigende Flüchtlingszahlen zu beraten. Innenminister Seehofer sieht besonders auf der Westbalkanroute wieder zunehmende Migrationsströme.
     
  5. B12

    Rekisteröitynyt:
    05.04.2002
    Viestejä:
    2 906
    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000...-other&share=588eac3b7eeaffe7923425f1576388ea

    Järjestyshäiriöt Helsingin keskustassa ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti – Poliisia työllistävät ”katujengit, joilla ei ole johtajaa eikä hierarkiaa”
    Poliisi on havainnut viime aikoina suuria kokoontumisia, jotka ovat aiheuttaneet levottomuuksia.



    Levoton kesä ollut Helsingissä. Järjestäytymättömät huligaaniporukat kietelevät kaupungilla pitämässä hauskaa.
     
  6. Rosa Linda

    Rekisteröitynyt:
    28.09.2016
    Viestejä:
    1 240
    Yllättäen Taponen jälleen selittämässä "ilmiötä" koronalla sun muulla mieleen juolahtavalla. Melko lailla näiden väkivaltaisuuksien uhrien halventamista tuollainen vähättely.

    Ehkä hän on ymmärtänyt että tehtävänsä on ennaltaehkäistä poliisin työtehtävien vähenemistä, kun on ottanut tuollaisen yhteiskuntaa hajoittavan lähestymistavan?
     
  7. Japi 111

    Rekisteröitynyt:
    13.03.2016
    Viestejä:
    1 012
    Keijo Kaarisade
    12 t ·


    Vapaavuori liittyy Keijon ja Taposen sosiologian rinkiin jäljittämällä nuorisorikollisuuden syyt koronaan ja kesätöiden puutteeseen. Keijokin muistaa nuoruudestaan yhden huonon kesän kun talous taantui ja moni nuori jäi ilman kesätöitä. Ei siinä jäänyt muuta tekemistä kuin lynkata toisia kuoliaaksi Kaivohuoneella ja uhitella poliiseille.

    “Järjestyshäiriöiden lisääntyminen on monen tekijän summa. Koronakriisi lisäsi nuorisotyöttömyyttä ja apua tarvitsevien määrää. Kaupunki pyrkii kaikin tavoin tukemaan nuoria ja ehkäisemään syrjäytymistä. Poliisille uhittelu on uutta, eikä sitä tule hyväksyä https://t.co/3Mpf...
    [​IMG]

    Tietoja tästä verkkosivustosta

    TWITTER.COM

    Jan Vapaavuori on Twitter
    “Järjestyshäiriöiden lisääntyminen on monen tekijän summa. Koronakriisi lisäsi nuorisotyöttömyyttä ja apua tarvitsevien määrää. Kaupunki pyrkii kaikin tavoin tukemaan nuoria ja ehkäisemään syrjäytymistä. Poliisille uhittelu on uutta, eikä sitä tule hyväksyä https://t.co/3Mpf...
    “Järjestyshäiriöiden lisääntyminen on monen tekijän summa. Koronakriisi lisäsi nuorisotyöttömyyttä ja apua tarvitsevien määrää. Kaupunki pyrkii kaikin tavoin tukemaan nuoria ja ehkäisemään syrjäytymistä. Poliisille uhittelu on uutta, eikä sitä tule hyväksyä https://t.co/3Mpf...
     
    Blackstone tykkää tästä.
  8. Blackstone

    Rekisteröitynyt:
    11.10.2002
    Viestejä:
    736
    Pidän pienenä ihmeenä tuota Kaivohuone-uutisointia, jossa loppujen lopuksi julkaistiin musujen kuvat ja vieläpä kerrottiin heidän olleen se aktiivinen osapuoli tappeluun ja epäiltyyn tappoon. No sitä uutisointia ei kestänyt kauan.
     
  9. julla

    Rekisteröitynyt:
    23.09.2007
    Viestejä:
    7 362
    Tuskinpa olisi julkaistu jos Taposen edustama blokki olisi saanut päättää. Kohtuu kauan se julkaisu kesti, joten voi olla että asiasta on käyty jonkinlaista vääntöä.
     
  10. Rosa Linda

    Rekisteröitynyt:
    28.09.2016
    Viestejä:
    1 240
    Sopii arvailla tekijöiden kulttuuritaustaa (lue uskontotaustaa)

    Epäilty joukkoraiskaus suositussa Punaisenmeren rantakohteessa – uhri 16-vuotias tyttö

    Tekoon epäillään osallistuneen yli 30 miestä. Kaksi heistä on tällä hetkellä pidätettynä

    https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006608604.html
     
    Viimeksi muokattu: 21.08.2020
  11. Dreama

    Rekisteröitynyt:
    13.04.2016
    Viestejä:
    51
    Eisssaatana. Olen usein kuvaillut näitä joukkoraiskareita hyeenalaumana, mutta tässä todella on. Siis 30 tyyppiä!!! Ei tietenkään liity rauhan uskontoon ja oli yksittäistapaus. Tässä yksi syy, miksi en matkustaisi kyseiseen maahan. Enkä kyllä enää erääseen naapurimaahankaan ilman isompaa seuruetta.
     
    Viimeksi muokattu: 21.08.2020
  12. jariniemi

    Rekisteröitynyt:
    21.08.2000
    Viestejä:
    262
    Suvaitkaa, suvaitkaa. Ei saa antaa pelolle valtaa.. Yksittäistapaus!
     
  13. Zalasha

    Rekisteröitynyt:
    10.12.2003
    Viestejä:
    1 601
    https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006617486.html

    Alkuasukkailla ikävä kotimaidensa kaaottisia oloja? Sotatraumat ajavat kauheuksiin?

    Vai onko kyse vain siitä että palkitsevat tyhmät ruotsalaiset kun ottivat heidät pyyteettömästi maahan?

    Onnea Ruotsi. Jälleen kerran.
     
  14. Blackstone

    Rekisteröitynyt:
    11.10.2002
    Viestejä:
    736
    Viimeksi muokattu: 01.09.2020
    siperiankuu tykkää tästä.
  15. tosi_huolestunut

    Rekisteröitynyt:
    17.12.2015
    Viestejä:
    1 235
    Kiinalaisten satelliittikuvien aukot paljastivat uusia keskitysleirejä – miksi uiguurien sortoon ei puututa, vaikka siitä on tiedetty vuosia?

    https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006620997.html

    Kun Helsingin sanomat ei osaa, niin vastaan. Siksi että kiinan kommunistipuolue on orjuuttanut miljardi ihmistä tekemään meille ilmaiseksi kaikkea pientä kivaa. Aadolf Hitler olisi kateellinen kiinan kommunistiselle puolueelle ja sen johdolle jos vielä eläisi.

    Ja tuollaisen ihmisoikeushelvetin kanssa ollaan rähmällään ja nuollaan varpaita. Ja ollaan siten päästetty se asemaan jossa se pian potentiaalisesti ottaa johtavan roolin maailmassa. Onko se enää edes pysäytettävissä?

    Syyllinen olet SINÄ. Normaali taviksen elämäntaso tulee pitkälti kiinalaisten orjien toimesta. Jos kiinan orjien tuotteet laitettaisiin myyntikieltoon niin KAIKEN vaatteista puhelinten kautta pihakiviin hinta nousisi tuotteesta riippuen 3-100x korkeammaksi. SINÄ et hyväksy Kiinan patoamista kun et tykkää elintason laskusta.

    Hiilidioksiditullien lisäksi me tarvitsemme välittömästi ulkorajoille ihmisoikeustullit.
     
  16. siperiankuu

    Rekisteröitynyt:
    13.12.2016
    Viestejä:
    937
    En minä vaan sinä ja Merkel, jotka kaksin käsin kuristatte uiguureja hengiltä joka päivä. Älä projisoi, huoh. EU:n talousmahdit vaikenevat asiasta, koska Kiina on tärkeä kauppakumppani varsinkin nyt, kun Venäjää edelleen motitetaan jonkun venäjänkielisen maanpalan haltuun ottamisesta. En usko, että esimerkiksi joku Sanna Marin edes tiedostaa ongelmaa, liekö koskaan kuullutkaan mistään uiguureista, joten hänenlaisia pieniä ideologeja en kehtaa syyttää. Mutta sinä olet murhaaja.
     
  17. Make100

    Rekisteröitynyt:
    11.04.2019
    Viestejä:
    2
    Maahanmuutto on heikentänyt suomalaisten elintasoa ja lisännyt sosiaalisia ongelmia. Maahanmuuton haittojen maltillinen kasvu on pysäytettävä ja siihen tarvitaan nykyistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Monet Länsi-Euroopan maat ovat tiukentaneet/tiukentamassa maahanmuuttopolitiikkaansa, koska ongelmat ovat alkaneet kasvaa liian suuriksi. Nykyinen pakolaispolitiikka ei ole oikeudenmukainen ja tehokas tapa auttaa hädänalaisia ihmisiä. En vastusta toisista EU-jäsenmaista Suomeen kohdistuvaa maahanmuuttoa.

    Pyrin tällä kirjoituksella avaamaan miksi kannatan tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja miten sitä voitaisiin käytännössä tehdä. Esitän myös maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvilta kuulemiani/lukemiani argumentteja, joista olen vahvasti eri mieltä. Loppuun lisäsin vielä muutaman linkin eri tutkimuksiin ja tilastoaineistoihin. Asiaan liittyvä arkuus on syy, miksi haluan kirjoittaa maahanmuutosta enkä esimerkiksi varhaiskasvatuksesta. Maahanmuuton yhteiskunnallisista kokonaisvaikutuksista on aivan liian vähän tutkimustietoa saatavilla. Osa syy tutkimustiedon puutteelle lienee se, että yliopistot pelkäävät imagonsa ja tutkijat maineensa puolesta. En pyri tällä kirjoituksella lietsomaan vihaa ihmisryhmiä tai eri lailla asiasta ajattelevia kohtaan. Suurin osa ihmisistä on etnisestä taustastaan tai poliittisista näkemyksistään huolimatta hyviä ja kunnollisia. Monet maahanmuuttajataustaiset ovat myös hyvin integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan, vaikka se ei aina ole helppoa mm. suomen kielen vaikeuden takia.

    Maahanmuuttajataustaisten työllisyysaste on merkittävästi heikompi kuin kantaväestöllä ja lisäksi osa-aikatöiden tekeminen on yleisempää. Vaikka maahanmuutto on parantanut ikärakenteellista huoltosuhdetta, on taloudellinen huoltosuhde heikentynyt. Toisin sanoen maahanmuuttoa rahoitetaan, joko korkeammalla veroasteella, lisävelalla tai karsimalla julkisia palveluita. Näkemykseni pohjautuu erityisesti tilastokeskuksen vuosittain julkaistuihin työllisyystilastoihin, joista kotimaisten kielten puhujien ja vieraskielisten työllisyyttä pystyy vertailemaan. Vieraskielisten määrän kasvaessa työllisyysasteen ero kotimaisten kielten puhujiin ei ole kaventunut merkittävästi. Mikä maltillisesti heikentää suomalaisten elintasoa vuosi vuodelta yhä enemmän. Erot työllisyysasteissa ovat riippuvaisia myös taloudellista suhdanteista ja työpaikkojen määristä. Mitä enemmän työpaikkoja Suomessa on, sitä pienemmät ovat todennäköisesti myös erot. Maahanmuuttajataustaisilla julkisten menojen määrä per asukas lienee vain hieman kantaväestöä korkeampi. Toisaalta pieni osa julkista menoista ei muutu väestönmuutoksen myötä (esim. iso osa puolustusmenoista). Kantaväestön keskimääräiset palkat ovat selvästi maahanmuuttajataustaisia korkeammat. Siitä johtuen, kansantaloudellisesta näkökulmasta katsottuna kantaväestön työtuntien suorat ja epäsuorat hyödyt yhteiskunnalle ovat hieman maahanmuuttajataustaisia korkeammat.

    Maahanmuutto on lisännyt rikollisuutta ja sosiaalisia ongelmia. Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina rikostilastoissa monien vakavien rikosten osalta. Ikä- ja sukupuolirakenteen huomioiminen kaventaa hieman eroa. Näkemykseni pohjautuu Poliisihallituksen vuosittaisiin rikostilastoihin sekä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2014 julkaistuun selvitykseen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen jälkeisiltä vuosilta olen ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutuksen huomioimiseksi joutunut yhdistelemään Tilastokeskuksen väestötietoja ja Poliisihallituksen rikostilastoja. Sosiaalisilla ongelmilla tarkoitan rikollisuuden lisäksi myös Suomalaisessa yhteiskunnassa huonoksi koettua käytöstä, jota esiintyy ajoittain arjessa. Asiasta on toki vaikea tehdä tutkimuksia. Omien ja kuulemieni kokemuksien pohjalta esimerkiksi häiritsevä käytös metrossa tai taloyhtiön pyykkituvan käytössääntöjen laiminlyönti ovat maahanmuuttajataustaisen väestön keskuudessa kantaväestöä yleisempää.

    Millaisella maahanmuuttopolitiikalla pystytään haittojen kasvaminen pysäyttämään? Pakolaispolitiikassa hyvänä tulevaisuuden visiona pidän Tanskan Sosiaalidemokraattien mallia. Siinä lähdetään siitä, että kaikki turvapaikkahakemukset käsitellään keskuksissa Euroopan ulkopuolella. Mikäli hakijalle myönnetään turvapaikka, hänet saatetaan YK:n pakolaisleireille ja vastaavasti Tanska ottaa pakolaiskiintiön kautta hädänalaisia suoraan pakolaisleireiltä. Edellä mainittu tällä hetkellä ainoastaan visio. Suomen tulisi luopua pakolaiskiintiöstä ja pyrkiä mahdollisimman inhimillisin menetelmin tekemään Suomesta mahdollisimman epähoukutteleva maan hakea turvaa. Tavoitteena tulisi olla spontaanisti turvaa hakevien määrän tiputtaminen mahdollisimman lähelle nollaa. Mikäli siinä onnistuttaisiin, voitaisiin myös kiintiöpakolaisjärjestelmä palauttaa. Spontaanisti turvaa hakevien ja kiintiöpakolaisten määrän tulisi käsitellä samana kokonaisuutena ja vuotuinen vastaanotettava määrä voisi olla maksimissaan 500 ihmistä.

    Jotta Suomi olisi mahdollisimman epähoukutteleva maa hakea turvaa, tulisi turvapaikanhakijoiden etuuksia karsia, nopeuttaa turvapaikkaprosesseja, tehdä oleskeluluvuista minimipituisia, tiukentaa kansalaisuuden saannin ehtoa sekä kiristää perheenyhdistämiskäytäntöjä. Maahanmuuttajille pitäisi voida tarjota muutamana ensimmäisenä maassa asuttuna vuotena heikompaa sosiaaliturvaa, vaikka se vaatisi pientä muutosta perustuslakiin. Suomen tulisi myös valmistella kriisisuunnitelma ja lisätä lakiin hätäpykäliä, siltä varalta, että EU:n ulkorajat eivät pitäisi ja ihmisiä pyrkisi tavallista enemmän Suomeen hakemaan turvaa. Kielteisen turvapaikkahakemuksen saaneiden nykyistä tehokkaampi käännytysjärjestelmä heidän kotimaihinsa on välttämätöntä. Siihen liittyy vahvasti myös oikeidenmukaisuuden periaate. Ei ole oikein, että hädänalaisia ihmisiä on huonoissa olosuhteissa pakolaisleireillä ja samaan aikaan kalliiden hyvinvointipalveluiden piirissä Suomessa asuu ihmisiä, joilla ei ole tarvetta suojelulle. Mikäli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ei onnistuta palauttamaan tai he eivät palaa kotimaihinsa tarvitaan kovempia poliittisia keinoja. Suomen ei tarvitsisi antaa kehitysapua maille, jotka eivät suostu ottamaan kansalaisiaan vastaan. Kielteisen turvapaikanhakijoiden säilöönotto on pidemmän päälle liian kallista. Sitä kannattaisi kuitenkin kokeilla, sillä se voisi kannustaa ihmisiä palaamaan omaehtoisesti kotimaahansa sekä vähentää niiden ihmisten määrää, jotka väärin syin hakevat Suomesta turvaa (ei hädänalaiset ihmiset). Tässä kappaleessa mainitut keinot ovat kyllä kovia, mutta tavoitehan olisi vähentää spontaanisti turvaa hakevien määrä mahdollisimman lähelle nollaa, jotta resursseja riittäisi pakolaiskiintiöihin ja kehitysapuun.

    Karkotuksia tulisi tehdä nykyistä enemmän. Vakavan rikoksen tai useiden pienten rikoksien tekemisen tulisi automaattisesti johtaa ulkomaalaisen karkotukseen. Nyt rikollisia ei käytännössä kovinkaan helposti karkoteta.

    Suomen terroristilait ovat jääneet muista pohjoismaista jälkeen. Terroristiseen toimintaan lähteviltä ulkomaan kansalaisilta tulisi oikeus palata Suomeen. Kaksoiskansalaisilta tulisi taas viedä Suomen kansalaisuus ja oikeus palata Suomeen.

    Suomen kieltä pidetään yleisesti tavallista vaikeampana kielenä oppia. Integroitumisen kannalta kielen oppimisella on hyvin merkittävä rooli. Maahanmuuttajille suunnattuja kielipalveluita tulee lisätä ja lisäksi kielen oppimista tulisi olla edellytys täyden sosiaaliturvan saamiselle ensimmäisten maassaolovuosien ajalta.

    Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa maltillisissa määrin saatavuusharkintaa noudattaen. Lupahakuprosessissa on nopeuttamisen varaa ja erityisesti huippuosaajille tarvittaisiin nopeampi väylä Suomen työelämään.



    Argumentti 1: Maahanmuuttajataustaisten määrän voimakas kasvu on hyväksyttävää, koska muihin länsimaihin on maahanmuuttoa suuntautunut enemmän.

    Eri mieltä Esimerkiksi Yhdysvaltoihin on suuntautunut paljon maahanmuuttoa. Yhdysvaltoihin kuitenkin muuttaa Suomea enemmän osaavia maahanmuuttajia ja työmarkkinat sekä englannin kieli edesauttavat sitä, että maahanmuuttajat työllistyvät hyvin eivätkä heikennä Yhdysvaltalaisten elintasoa. Kyse ei ole siis pelkästään määrästä, vaan myös siitä miten integroituminen toimii. Suomella ei myöskään ole ollut siirtomaita toisin, kun osalla Euroopan maista. Siten ei ole myöskään samanlaista velvoitetta sallia maahanmuuttoa entisistä alusmaista kuin esimerkiksi Iso-Britarnialla ja Ranskalla on. Toisaalta miksi Suomen pitäisi toistaa Ruotsin virheitä maahanmuuttopolitiikassa?

    Suomi on tosiaan muutamassa vuosikymmenessä muuttunut monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi. Laajamittainen maahanmuutto Suomeen alkoi 1990-luvun alussa. Tällä hetkellä noin 10 % Suomessa vakituisesti asuvista on ulkomaalaisia tai heidän vanhemmistaan toinen tai molemmat ovat ulkomaalaisia. Ulkomaalaistaustaisia oli 31.12.2019 yhteensä 7,7 % ja lisäksi noin 2,5 % (tämä luku ei ole tarkka) on suomalaistaustaisia joiden toinen vanhempi on ulkomaalainen. Ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa kokoajan. Lisäksi tällä vuosisadalla tulee olemaan yhä enemmän suomalaistaustaisia, joiden isovanhemmat tai isovanhempien vanhemmat ovat ulkomaalaisia.

    Argumentti 2: Maahanmuuttajataustaisten määrän voimakkaaseen kasvuun tulisi suhtautua myötämielisesti, koska suomalaisia on lähtenyt maailmalle enemmän.

    Eri mieltä: Suomalaisten maahanmuuttajien integroituminen vastaanottaviin yhteiskuntiin on toiminut melko hyvin. 1900-luvun alussa Yhdysvaltoihin muuttaneelle siirtolaisella ei ollut tarjolla kattavia ja kalliita julkisia hyvinvointipalveluita ja sosiaaliturvaa. Fyysistä työtä löytyi hyvin kielitaidottomille siirtolaisille. Integroituminen oli helpompaa.

    Argumentti 3: Turvapaikanhakijoille vuosittain myönnettyjen turvapaikkojen ja oleskelulupien määrä ei ole tällä hetkellä liian korkealla tasolla.

    Eri mieltä: Suomessa ei ole tällä hetkellä vastaavaa turvapaikkakriisiä kuin vuonna 2015. Perheenyhdistymiset ja korkeahko syntyvyys kuitenkin lisäävät Suomen väestöä enemmän kuin pelkästään myönnettyjen turvapaikkojen ja oleskelulupien perusteella voi ajatella. Asian kumulatiivinen puoli kannattaa pitää mielessä. Paljonko turvapaikkoja ja oleskelulupia myönnetään seuraavan 50 vuoden aikana.

    Argumentti 4: Suomella on velvoite ottaa turvapaikanhakijoita paljon vastaan, koska Ruotsi otti toisen maailmansodan aikana vastaan suomalaisia pakolaisia.

    Eri mieltä: Suomalaiset eivät lähteneet pakolaisiksi toiseen maaosaan selvästi paremman elintason maihin. Sen sijaan suomalaiset hakeutuivat naapurimaahan, jonka vallan alle he ovat historiassa kuuluneet.

    Argumentti 5: Turvapaikkapolitiikkaa ei voi kiristää kansainvälisten sopimusten, perustuslain, ulkomaalaislain, EU-lakien ja muiden lakien takia.

    Eri mieltä pääosin: Minulla ei ole lakialan syvällistä osaamista ja uskoisin, että jotkin turvapaikkapolitiikkaan liittyvät kiristykset vaatisivat pientä muutosta esim. perustuslakiin. Monilla EU-mailla on samankaltainen perustuslaki ja ne ovat sitoutuneet samoihin kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-lakeihin. Siitä huolimatta pakolaispolitiikassa on hyvinkin suuria eroja eri maiden välillä kuten Suomen ja Tanskan. Kansainvälisiä oikeuksia voidaan siis tulkita löysemminkin kuin nykyään, jos siihen on poliittista tahtoa. Kansainvälisten oikeuksien löysemmälle tulkinnalle on hyvät perusteet. Niitä lakeja ei ollut aikanaan tarkoitettu turvapaikan hakemiseen toisista maanosista itselle mieluisista hyvän elintason maista.

    Argumentti 6: Maahanmuuttajien jälkipolvet integroituvat hyvin yhteiskuntaan.

    Eri mieltä pääosin: Uskoisin, että maahanmuuttajien jälkipolvet integroituvat sukupolvi sukupolvelta paremmin yhteiskuntaan. Integroitumisongelmat kuitenkin siirtyvät sukupolvien ylitse ja niillä on kauaskantoisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Esimerkiksi THL:n kansallisen syntymäkohortin 1987 tutkimusaineistossa todetaan, että koulutustaso, toimeentulotuen käyttö rikollisuus siirtävät vanhemmilta lapsille. Tulevaisuuden ennustaminen on toki vaikeaa ja epävarmaa, mutta perustan näkemykseni todennäköisimmäksi kokemaani skenaarioon.

    Argumentti 7: Maahanmuuttajataustaisten yliedustettavuus rikostilastoissa johtuu siitä, että heidän tekemistään rikoksista tehdään herkemmin rikosilmoituksia.

    Eri mieltä: Maahanmuuttajataustaisten rikoksista saatetaan tehdä hieman tavallista herkemmin rikosilmoituksia. Toisaalta ulkomaalaistaustaiset asuvat tavallista useammin suurissa kaupungeissa, joissa rikoksille löytyy tavallista harvemmin epäilty. Itse en usko, että rikostilastot antaisivat mitenkään liioiteltua kuvaa maahanmuuttajataustaisten yliedustuksesta rikoksien tekemisessä.

    Argumentti 8: Niitä suomalaistaustaisia, joiden toinen vanhempi tai isovanhemmat ovat ulkomaalaisia ei tulisi tilastoinnissa erotella muista suomalaistaustaisista.

    Eri mieltä: En pidä realistisena tulevaisuuden uhkana, että laadukasta ja tarkkaa tilastotietoa käytettäisiin syrjinnän välineenä. Tilastoinnissa ihmisiä laitetaan eri ryhmiin mm. iän, sukupuolen, koulutuksen, asuinkunnan ja kielen perusteella. Se on auttanut yhteiskuntaa löytämään ratkaisuja monenlaisiin ongelmiin kuten nuorten syrjäytymiseen. Mielestäni tarvitaan nykyistä enemmän tutkimustietoa suomalaistaustaisista, joiden toinen vanhempi tai isovanhemmat ovat ulkomaalaisia. Sitä tietoa tarvitaan, jotta ymmärretään paremmin maahanmuuton yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ylisukupolvista integroitumista.

    Argumentti 9: Suomen pakolaispolitiikka on oikeudenmukainen.

    Eri mieltä: Vuosina 2015-2019 suomeen on tullut paljon turvapaikanhakijoita, joista vain alle 50 %:le on myönnetty turvapaikka tai oleskelulupa. Tämä kertoo siitä, että turvapaikanhakijoiden mukana on tullut paljon ihmisiä, jotka eivät ole olleet kotimaissaan hädänalaisia. Turvapaikkajärjestelmää on myös pyritty käyttämään häikäilemättömästi hyväksi. Toinen ongelma järjestelmässä on se, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ei pystytä aina käännyttämään, vaan he jäävät Suomeen asumaan. Kiintiöpakolaisten määrä suhteessa turvapaikanhakijoihin on vuosina 2015-2019 ollut pieni. Tilannetta ei voi pitää millään tavalla oikeudenmukaisena.

    Näen, että Suomella on rajalliset resurssit, joilla muuta maailmaa voidaan auttaa maahanmuuttopolitiikalla ja kehitysavulla. Vuodesta 1970 alkaen Suomeen kohdistuneesta mahanmuutosta johtuvat vuosikustannukset ovat selvästi korkeammat kuin kehitysapumenot ja ne kasvavat vuosi vuodelta. Näkemykseni pohjautuu jälleen kerran pääosin työllisyystilastoihin. Toivon, että poliittiseksi tavoitteeksi tulisi spontaanisti turvapaikkaa hakevien määrän laskeminen mahdollisimman lähelle nollaa. Mikäli siinä ei onnistuta tulisi kehitysapumenoja laskea jopa EU:n minimitasolle eikä kiintiöpakolaisjärjestelmää pystytä ylläpitämään.

    Argumentti 10: Tiukka maahanmuuttopolitiikka lisää kantasuomalaisten rasismia.

    Eri mieltä: Tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa tehdessä tulee avata politiikan syitä. Lisääntynyt puhe maahanmuuton negatiivisista vaikutuksista varmasti lisää joidenkin ihmisten vihantunteita maahanmuuttajataustaisia kohtaan. Politiikasta seuraisi myös rasismia vähentäviä vaikutuksia. Tiukalla maahanmuuttopolitiikalla vähennetään sellaista maahanmuuttoa, josta on yhteiskunnalle haittaa. Mikä taas parantaa integroitumista. Mitä parempi integraatio sitä vähemmän kantaväestöllä on rasistisia ja negatiivia asenteita maahanmuuttajataustaisia kohtaan. Tiukempi maahanmuuttopolitiikka toisi myös monille paremman tulevaisuuden näkymän, kun haittojen kasvulle halutaan vihdoin tehdä jotain. Tämä taas saattaisi edesauttaa myönteisempää suhtautumista Suomessa asuvia eri etnisen taustan omaavia ihmisiä kohtaan.

    Argumentti 11: Tiukka maahanmuuttopolitiikka pilaa Suomen maineen.

    Eri mieltä: Tiukka maahanmuuttopolitiikka saattaisi aiheuttaa pienen imagohaitan Suomelle. Vaikutukset olisivat kuitenkin hyvin pienet. Maailma ei ole niin armoton Suomea kohtaan, kun jotkut ehkä ajattelevat. Eikä maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen pilaa mainetta. Toisaalta ei Suomen täydy aina yrittää miellyttää kaikkia muita valtiota.



    Työllisyystilastoja

    https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__tyokay/statfin_tyokay_pxt_115g.px/


    Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia, Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152441/265_Lehti_ym_2014.pdf

    Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt syntyperän ja iän mukaan, 2009-2019

    http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__oik__rpk__uhri/statfin_rpk_pxt_11ct.px/

    Selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyt kansalaisuuden, iän ja asuinpaikan mukaan, 2009-2019

    http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__oik__rpk__uhri/statfin_rpk_pxt_11cs.px/

    Linkin takaa löytyy tietoa mm. turvapaikanhakijoista, pakolaiskiintiöstä, vieraskielisten määrän kehityksestä ja ulkomaalaistaustaisten määristä

    http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#Turvapaikanhakijat%20ja%20pakolaiskiinti%C3%B6


    THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimus

    https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102984/THL_RAPO52_2012_web.pdf
     

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti