Koira ihmisen paras ystävä

Viestiketju alueella 'Yleistä keskustelua' , aloittaja Kamikaze, 04.10.2008.

NOSTOJA MUROPAKETIN SISÄLLÖSTÄ
  1. LatvassaPalmun Banned

    Rekisteröitynyt:
    19.05.2016
    Viestejä:
    253
    jm82 ei kannata juoksuttaa fillarilla asfaltilla.
     
  2. Juu. Tai paremminkin oon vaan lenkittänyt pyörällä. Eli todella hiljaista vauhtia. Tai sitten olen mennyt kävellen. On tossa tuota hiekkapätkää myös jossa toimii vetokoirana pyörälle, jos vaan itse pysyy kyydissä :) Asfaltti mahtaa olla niin kova alusta?

    Samaa mieltä että saksanpaimenkoira ei sovi kaikille. Joku "helpompi" koira on parempi. Mutta näillä mennään.
     
  3. Ehkä vähän sama juttu että 6v sakulla uni maittaa vähän paremmin. Ja jos koira on parin päivän reissulla mukana, niin nukkuu seuraavat noin pari päivää :) Ulkonakin se saisi olla, mutta kumminkin haluaa tulla sisälle omistajan viereen vahtimaan. Vaikka pihallakin tykkää vahtia ruohonleikkuria ja autoa ja osaa mennä itse automaattisesti koppiin odottmaan jos lähden autolla jonnekin. Ja myös autokyydistä tykkää todella paljon. Mitkään paukut ei hetkauta pätkän vertaa tuota sakua, onneksi. Ja kaikkiin ihmisiin suhtautuu hyvin ja luoksepäästävästi. On se kait luonnetestattu joskus ja siitä on videokin. 187 pisteen paikkeilla taisi olla. On sillä hakua ja muitakin lajeja kai kokeiltu. Joku tyttö (äitinsä kanssa) kysyi että saako sitä silittää. Mutta täytyi kieltäytyä, ei vaan millään tohdi sellaiseen :D Ei ole koskaan totutettu pieniin lapsiin. Ei ole totutettu myöskään kissoihin. Eli olisi kauhea hinku mennä "tutustumaan" kissaan :) Joku pieni lapsi vei pientä koiraa, niin ei osannut sitä remmiä pitää lyhyellä, se varmaan ainut jossa tuo saku on joutunut väistämään.

    On saanut nukkua lattialla, mutta nyt sillä on ollut lupa päästä sänkyyn. Suurinpiirtein iso sylikoira siitä on tullut. Vaikka mistään silityksistä se ei erityisemmin tykkää yhtään. Sohvallekin se pyytää luvan. Tuli eka tilavammalle puolelle. Mutta sitten se keksi että ei siinä ole hyvä. Halusi toiselle puolelle kauhean pieneen tilaan mihin ei edes kunnolla mahtunut. No siihen se sitten hyppäsi kumminkin :D Näköjään kannettava on paskainen :)

    [​IMG]

    edit: Tuo ylempänä oleva saksanpaimenkoiran video kuvaa mielestäni aika hyvin sakua.
     
  4. yannara

    Rekisteröitynyt:
    28.04.2003
    Viestejä:
    11 737
    Meillä Röpe on sillai erikoinen kaveri että se ei välitä olla sohvalla tai sängyssä. Me jopa nostetaan se itse sinne, mutta hän viihtyy siinä ehkä 20min ja sit pois. Kuuma varmaan tulee...
     
  5. Samaten täällä koira menee lattialle jos tulee kuuma. Tai pihalla varjoon jos on liian kuuma.
     
  6. Arab

    Rekisteröitynyt:
    20.10.2009
    Viestejä:
    1 763
    Leptospiroosi. Tommosta epäilevät nyt colliella. Kiva ku edellinen koira kuoli vasta heinäkuussa ja nyt tuokin delaa. En ikinä pääse näistä traumoista ja surusta yli. Edellistäkin mietin vielä päivittäin, ja suren.

    En edes löytänyt mitää järkevää tekstiä tuosta leptospiroosista. Ei selvinnyt että onko olemassa vain kaksi vaihtoehtoa, eli toinen tappaa ja toinen se että tautia ei edes huomata? Voiko siinä välillä olla jotain, esim tauti huomataan ja siitä selviytyy, vai mitä vittua?

    Muutenki oli joku hieno stoori netissä siit miten joskus 20 vuotta takaperin koko talo piti pitää karanteenissa ettei tuo tauti leviäisi. Pitää varmaa itekki istuu jossain ebolaosastolla kuukauden ennenkä pääsen täältä kotia. Jos nyt pitää edes paikkansa, ja jos tuo tauti nyt on se...

    Oli kiva tulla kaupasta kotii ku koira makaa vaan lattialla ja silmät pyörii päässä. Heitettiin se suihkuun ja sit vietiin ruuhkas eläinlääkäriin.
    En millää uskalla lähteä tästä asunnolta enää mihinkää, jos sen saa takaisin. Sittehä se vaa kuolee täälä yksin hitaasti ja tuskallisesti. Oli kyllä nii musertava kattoa sitä ku reppana on iha shokissa, ulisee ja vaikeroi, ja hengitti raskaasti. Vittu varmaa omaki kasetti alkaa halkeilemaan iha justiinsa.

    Koira on siis saksassa, ja sielä tuota paskatautia esiintynee.
     
  7. Jezetus

    Rekisteröitynyt:
    04.07.2006
    Viestejä:
    1 746
    Täältäkin löytyy pari corgia. Toinen nukkuu aina sängyssä ja toinen nukkuu "omassa sängyssä" lattialla. :D

    [​IMG]

    [​IMG]

    EDIT: Lisäksi lempipuuhiin kuuluu maata sohvan selkänojan päällä ja katsella ikkunasta pihalle. Kiva kun telkkaria katsellessa on sellainen karvainen corgi kaulahuivi niskassa :D
     
  8. Arab

    Rekisteröitynyt:
    20.10.2009
    Viestejä:
    1 763
    Juuh sinne meni toinenki koira. Edellisen kuolemasta vasta 2 kuukautta. Ei ollut mikään Leptospiroosi, mitä aluksi epäilivät.
    Oli kyseessä vaan joku collien vika, joku neurologinen häiriö. Lisäksi maksassa oleva syöpä mikä ilmeni vasta eilen. Tuotti kovia kipuja, ei tiedä liittykö noi toisiinsa, vai onko se syöpä levinnyt aivoon ja siten aiheutti jotain neurologista häiriötä.

    En saatana tiedä miten jaksan taas eteenpäin, ku edellisestäkään koirasta ei ole päässyt yli.

    Mietin, että pitäiskö uskoa buddhismiin tai jessukseen, että sais sielulleen jonkinlaisen rauhan. Voisi uskoa että noi kaksi eläintä ovat nyt yhdessä jossain seikkailemassa, eikä heitä erota enää mikään, ikinä.
    Jo ekan kohdalla alkasin syvällisemmin miettimään kaikkea uskonnollista sielun rauhaa yms. skeidaa. Järjellä kun vaan välillä ajattelee niin ei se ole millään tapaa mahdollista. Ja jopa typerää miettiä tuommosia. Kuitenkin haluaisi uskoa johonkin rauhoittavaan, että voisi työstää surua eteenpäin.

    Jäi taas niin paljon tekemättä, ja nyt liian myöhäistä. Sanottavaa olisi vaikka miten mutta ei kykene luomaan niistä tekstiä. Kaikki tuli eteen taas ihan liian nopeasti. Riipii vieläkin se näky kun kaupasta tullessa koira makaa liikkumattomana lattialla. Ja se miten vasta viimeyönä iloisena meni nukkumaan koiran viereen, ja mietti että mitä kivaa vielä tän viikon vierailun aikana ehtii tehdä, ja odotti innolla sitä että pääsi koiran kanssa leikkimään. Sitten kaikki vaa vittu loppuu ku seinään.

    En saatana vaa voi käsittää.
     
  9. nutjob

    Rekisteröitynyt:
    13.06.2015
    Viestejä:
    301
    Voi paska. Osanotot täältä.

    Toinen omista koirista kuoli kanssa mast-solu syöpään vähän aikaa sitten. Itsellä asian vaikeaksi teki se, että vuosi ennen diagnoosia olin käyttänyt koiran lääkärillä koska olin huolissani sille ilmaantuneesta patista. Silloin se todettiin rasvapatiksi. Kun sain syöpädiagnoosin, oli se jo niin pitkällä, että koiraa ei voitu leikata. Sai sytoja ja hoitoa ja selvisi sillä vuoden, kunnes alamäki alkoi.
    Olin jo päättänyt että koira ei saa kärsiä ja itse painiskelin sen kanssa milloin on "aika" ja mistä tiedän että päätökseni on oikea. Lopulta päätös oli helppo, koirasta näki että sillä alkoi olla huono olla ja olin jo varannut sille omalle lääkärille seuraavaksi päiväksi lopetusajan. Loppuillasta koira näytti kärsivän joten päätin viedä sen yöllä viikkiin koska en halunnut että se joutuu kärsimään 12 tuntia. Siellä se kauniisti nukahti syliini onnellinen ilme kasvoillaan samalla kun rapsuttelin sitä uneen niin kuin melkein joka yö lähes 13 vuoden ajan.
    Itse olin kuvitellut lopetustilanteen kamalaksi, mutta minulle jäi todella hyvä mieli tilanteesta. Pääsin saattamaan rakkaan ystävän viimeiselle matkalla ennen kuin taakka tuli hänelle liian raskaaksi kantaa. Samaa toivoisin myös ihmis-läheisilleni.

    Itse ajattelen asian niin, että tärkeimmät asiat mitä eläinystävälle voi antaa upea, seikkailujen täytteinen elämä, luottamuksen arvoinen oma ihminen ja arvokas, kivuton loppu.

    Ei kannata takertua niihiin ikäviin ja surullisiin asioihin, vaan muistella hyviä hetkiä.
    Itsekin olin jonkun aikaa todella alamaissa, tosin asiaa auttoi että toinen koira oli vielä jaloissa hääräämässä.
    Sinulle toivon paljon voimia, kuulostaa vähän naaivilta mutta minua auttoi ajatus koirien taivaasta ( vaikka en mihinkään tuollaiseen jeesus-scheisseen usko), jossa karvakorvat saavat kirmata vailla sairauksia ja huolia. Sinne mä olen päättänyt pyrkiä kun itsestä aika jättää. Jos hyväksyvät jäsenhakemuksen.
     
    Viimeksi muokattu: 30.08.2016
  10. jeppejehupoika

    Rekisteröitynyt:
    07.01.2009
    Viestejä:
    2 414
    Vauvalla vieläkin ihottumaa, otan allergiatestit puheeksi Neuvolassa.

    Aika nopeasti noi koirat osaa jo vähemmän innostua tuosta vauvasta. Isompi on kovempi nuolemaan ja naamasta turhan usein lipasee. Tossa pedissään makoilee ja vauva menee silittelee/taputtelee niin katselee vaan ja vähän kääntää päätä ettei silmille osu. Olen molempia koiria pennuista asti paijaillut välillä "kovakouraisesti" naamasta ja korvista kehuen ja silittäen, ovat tottuneet siis jos ottaa korvasta kiinni yms hännästä. Kumpikaan koira ei edes reagoi jos astuu joskus vahingossa hännän päälle.

    Vanhempi koirista tuntuu vanhenevan silmissä. Todella väsynyt. Ei kuitenkaan sellainen raihnaisen väsynyt tai flekmaattinen, vaan rauhallinen ja torkkuilee paljon. Tätä siis ei koskaan aiemmin, aina ollut liiankin aktiivinen ja usein pitänyt ihan komentaa nukkumaan kun ei ole itse pystynyt touhuamistaan lopettamaan. Silityksiä jonkin verran hakee, sitten lepäilee. Persoonaltaan hyväntuulinen niinkuin on aina ollut. Pissan pidättäminen heikkoa, välillä pari kolme tuntia ruoan jälkeen mennään iltalenkille niin saattaa jo kotipihalle pissata. Kotona jos vähän innostuu niin tietää että kohta pihalle. Ulkona ei halua olla, olen alkanut miettiä väsyykö jalat kun ei viihdy, ei kuitenkaan linkkaa tms

    Vaimo aikoo viedä eläinlääkärille senioritarkastukseen. Jonkun 80-100euroa taitaa kustantaa + lisää jos jotain verikoetta tms haluaa. Onko kellään kokemuksia tuollaisesta tarkastuksesta ja mitä kannattaa ottaa huomioon, esim mistä kysyä tms jos ei tule puheeksi?
     
  11. petepas

    Rekisteröitynyt:
    07.12.2005
    Viestejä:
    323
    Meillä on tällainen peto, ikää kohta 11 kk ja painoa kokonaista 6 kg. Luonteeltaan seurallinen, valpas ja iloinen. Tärkeä osa perhettä nykyään. Tässä menossa kesällä saareen. Ekaa kertaa veneessä... Kyseessä Tanskalais-ruotsalainen pihakoira (paras kuultu rotumääritelmä tähän asti: viikinki-terrieri :D). Ei kuitenkaan ole terrieri ensinkään, monet sekoittavat mm. Jack russeliin.

    [​IMG]
     
  12. M52B25 Banned

    Rekisteröitynyt:
    07.01.2015
    Viestejä:
    1 060
    Dude, otan osaa :(

    Pätkän luettuani palasin siihen lapsuuteni traumaan, jossa isä tuli eräänä aamuna kertomaan että paras kaverini oli kuollut yön aikana. Vaikka mies olenkin niin tippa vierähti viestiäsi lukiessa. Elä loukkaannu tästä, mutta otat uuden koiran ja pidät tällä kertaa hieman etäisyyttä, mitä tulee tunteisiin ja yrität hokea itselles, että hää on eläin, joka ei välttämättä sun tunteilua osaa täysin ymmärtää saati arvostaa. Valhettahan se on, mutta kuitenkin.
     
  13. adhocz

    Rekisteröitynyt:
    03.08.2004
    Viestejä:
    165
    peukalo
     
  14. Rantakemisti

    Rekisteröitynyt:
    07.06.2010
    Viestejä:
    1 060
    Otan osaa. Pakko myöntää ettei ollut itku kaukana tekstiäsi lukiessa. Lapsena kaksi tiibetinspanielia menettäneenä ja nyt 4 kuukautisen coton de tulearin omistajana tuohon voi samaistua todella helposti. Onneksi nykyinen karvapallo on pysynyt pääasiassa terveenä ja mitään synnynnäisiä rotuongelmia ei ole ilmennyt.
     
  15. yannara

    Rekisteröitynyt:
    28.04.2003
    Viestejä:
    11 737
    Aamen, hieno kirjoitus kaiken kaikkiaan. :)
     
  16. yannara

    Rekisteröitynyt:
    28.04.2003
    Viestejä:
    11 737
    Jep, juuri näin. Mä itse olen pitänyt mielessäni jo Röllin ekasta päivästä lähtien että hänellä on n. 15 vuotta elinaikaa. Olen aina sisälläni "laskenut päiviä" milloin loppu koittaa. Eli varaudun tähän synkkään päivään jo etukäteen, vaikka Röpe on nyt vasta 6v.

    Toisen koiran ottaminen vielä ensimmäisen eläkepäivien aikana helpottaa lähtöä, mutta siinä on omat riskit. Heti uuden ottaminen jälkeenpäin tuntuu ihan mahdottomalta... vähän kuin laastarisuhde olisi.
     
  17. Vähän sama juttu että eihän tuo 6v saku loputtomasti elä. Itse en kyllä pystyisi ottaa koiran eläkepäivillä toista koiraa. Joskus sitten vasta paljon myöhemmin. Yksi kerrallaan.
     
  18. Niamu

    Rekisteröitynyt:
    21.08.2008
    Viestejä:
    3 122
    Mistä tiedät ettei koirasi jää vaikka auton alle huomenna? Kaikkihan kuolee aikanaan ja ketään ei ole tänne jäänyt ikuisesti elämään joten turha sitä on etukäteen mietti. Pitkää ikää vaan koirallesi (näin niin kuin ihan oikeasti).
     
  19. yannara

    Rekisteröitynyt:
    28.04.2003
    Viestejä:
    11 737
    No juu, mut se on sellainen asia johon pystyy edes jonkun verran vaikuttamaan. Syöpäsairauksiin toki ei... ehkä. Mutta, tuo logiikka pätee myös ihmisiin. Jokainen päivä voi olla viimeinen.
     
  20. Saku pääsi vähän leikkimään poliisikoiraa. En tiedä osasiko yhtään haistaa, mutta löytyi ne poliisit. Oli jotkut suojavarusteet ja koira mukana niillä. Yksi siviiliautokin sattumalta vielä löytyi. Oli kummiskin tilanne jo ohi. Jossain ne ilmeisesti oli vain käyneet kyläilemässä.
    Pari jänistä ja siilin se yhdellä pihalenkillä löysi pihasta ja tuntuu että jäniksen hajun se olisi aivan itse oppinut haistamaan. Tai sitten ne oli vain jotain pupuja.
    En muuten olisi huomannut, mutta oudolta näytti kun kaksi pakettiautoa oli kaukana tienpäässä.
    Muutenkin tuo tykkää liikkua pimeässä, kai sitten koiralle rauhallisempaa :D

    [​IMG]
     
  21. blackhorse

    Rekisteröitynyt:
    07.04.1999
    Viestejä:
    2 115
    Omalta kohdalta voisin sanoa että vanha koira nauttii suunnattomasti siitä energiasta mitä pentu tuo taloon. Lisäksi vanha koira opettaa pennun talon tavoille, tai sanotaanko niin että pentu oppii matkimalla vanhalta koiralta kaikki "temput" mihin hän on talossa oppinut.

    Kuolemansairas koira (eli suomeksi vanhuuteensa/sairauteensa lähiaikoina kuoleva koira) jaksaa vielä joka aamu lähteä pennun leikkeihin mukaan, oman energiansa mukaan tietty, vaikka muuten makaisi vaan jossain pedissään.

    Kunhan vaan tuli mieleen. Ei koira ajattele että jahas, minut korvataan uudella koiralla. Ainoastaan ihminen.

    Vanha koira oli muuten sakemanni (ainoastaan) 7v, kun noutaja tuli, rip.

    Ja oli todella voidaan sanoa, vihamielinen toisia koiria vastaan. Mutta pentu tuli ja sulatti sydämen.


    [​IMG]

    Voi vittu kuule tuota rallia pelattiin, ja vanha koira oli siis tottunut siihen että hänen kämppään ei tuoda mitään koiria.

    Edits: Minulle sanottiin että "jos aikuinen koira tappaa pennun niin se on sairas koira" ja niillä mentiin.
     
    Viimeksi muokattu: 04.09.2016
  22. edittiä
     
  23. blackhorse

    Rekisteröitynyt:
    07.04.1999
    Viestejä:
    2 115
    Voi parahin JM82.

    Kuulostaa siltä että sinun koirasi käyttää sinua lenkillä, etkä sinä koiraasi.

    Sakemanni ottaa helposti johtajan roolin vaikka kotona olisikin lellipentu.

    Ulkona uusissa tilanteissa se pitää sinua täysin uunona.

    Saku narttu painaa normaalisti noin 30kg, pentukoira painaa kilon.

    Toki tuo kuvan pentukoira painaa täysikasvuisena 15 kiloa, mutta ei se ole mikään mittari.

    Saksanpaimenkoira ei rodunomaisesti hyökkää eikä tapa yhtään mitään.

    Rodunomaisesti sen voi kouluttaa hyökkäämään vaikka tiiliseinää vastaan mutta luontaisesti se on aika leppoisa.

    Jos taluttaja panikoi niin koira (SAKU VARSINKIN) reagoi siihen ja suojelee taluttajaansa (omistajaansa) ja sitten ollaan kusessa, kun iso koira rupeaa rykimään.
     
  24. Joo tiedän ainakin jollain lailla. Jos omistaja pelkää, niin sakukin rupeaa sitten puolustamaan. Sakulla on kolmas omistaja menossa. Kyllä sitä onneksi suht normaalisti pystyy pyörällä viemään ja muut koirat ei juuri haittaa. Kävellen en ole juuri ollenkaan vienyt koska jalat paskana. On leppoisa kaikkia ihmisiä vastaan. Mutta ei ole leppoisa muita koiria kohtaan, siis tuo joka on vähän mitä on.

    Tuohan kyllä osaa rykiä. Naista se on vienyt narun päässä, eli vähän haasteellinen tapaus. Tosiaan narttu niin 30 kg painaa.

    Yhtään en tiedä mitä tuo sitten toiselle koiralle tekisi vai tekisikö mitään. Yleensä vetää toista koiraa kohti jos toinen koira haukkuu. En oikein edes tiedä, kun aika vähän kumminkin koiria tulee missään vastaan.

    Täytyy tosiaan vähän ryhdistäytyä, ja ruveta pitämään parempaa kuria.

    Tuossa on jotain videota koirasta mutta ei se varmaan kerro oikein mitään. On se sisällä ihan kiltisti. Nyt sillä on vaan jostain tullut lisää virtaa kun on pyöräilty pidempiä lenkkejä ja yleensä vielä pimeällä. Tykkää ainakin haistella ja etsiä vaikka niitä jäniksiä.
     
  25. Kala-Kalle

    Rekisteröitynyt:
    13.01.2016
    Viestejä:
    1 624
    Tyttö kuoli juuri äsken. Olihan se vanha ku mikä ja meni rauhassa nukkuessaan ja kyljessä kiinni, mutta sattuu niin perkeleesti ja ei voi viiden aikaan aamulla saada muistakaan lohtua. Pitää vielä huomenna jaksaa vaimolle ja lapsillekin kertoa. Nyt mietin, että vienkö tyttelin pois ennen kuin kukaan herää, vai en.
     

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti