Ehkä hiukan aihetta sivuten mutta mennään silti...

Tarkoitus olisi asentaa seinään television molemmille puolille pari seinävalaisinta. Seinä on betonia eikä siinä ole valmiina mitään rasioita valaisimia varten, joten virta pitäisi tuoda ihan normaalista pistorasiasta sähköjohdolla. Siistit seinävalaisimet tuntuvat kuitenkin järjestään olevan rasiaan asennettavia kattolamppujen tapaan. Onko olemassa mitään ratkaisua, millä virran saisi vaihdettua tuotavaksi suoraan normipistorasiasta?

 

Eihän tuossa ole kai muutakuin, että vaihdat pistokkeen toiseen päähän tai lisäät pistokkeen kytkimellä. Eli saat lampun päälle ja pois eikä tarvii koko aika vetää johtoa pois. Eihän sellainen maksa kauhean paljon.

http://www.tukes.fi/kodinsahkoturvallisuus/3_6.html tuossa on pistokkeen vaihtamisesta.

 

Aivan ok, eli se onkin näin yksinkertaista . Kiitos! Jatkona vielä sen verran, että jos tuon johdon siihen vaihtaa, onko tuohon johtoon mahdollista suoraan lisätä kauko-ohjausta? Kytkimen sijaan siis kauko-ohjaus.

 

On mahdollista lisätä. Helpoimmillaan varmaan onnistuu kauko-ohjattavalla pistorasiaan tökättävällä murkulalla. Niitä löytyy varmaankin Tokmannilta, Hongkongista, Clas Ohlsonilta sun muista vastaavista paikoista. Eli seinässä olevan pistorasian ja lanpun pistokkeen väliin tulee palikka jota voi kaukosäätimellä ohjata päälle ja pois.

 

Joo, näitä olen nähnytkin. Samoin niitä, jotka tulee siistimmin sinne pistorasian sisälle. Mutta meinasinkin, että olisiko sitä mahdollista saada suoraan tuohon johtoon, nimenomaan sinne lampun päähän piiloon, jolloin ei jäisi pistorasiaan näkyviin, eikä toisaalta tarvitsisi alkaa pistorasioita availemaan.

 

Voihan sen varmaankin sinne rungon sisälle laittaa, jos vaan suinkin on tilaa.

 

Taitaa noita kauko-ohjattavia palikoita olla sellaisiakin jotka ovat tarkoitettu kattolampun yhteyteen sinne kattorasiaan, sellainen malli saattaisi sopia valaisimen yhteyteen. Tietty jos valaisin on pääosin metallia niin kantomatka saattaa olla heikko.

 

Tyhmä kysymys, mutta saako kytkeä maadoituspaikalla varustetun valaisimen ilman maadoitusjohtoa? Eli kattorasiassa on 2 ruskeaa johtoa joista toisen päässä tulppa ja yksi sininen. Metallikuorisessa valaisimessa taas paikat L, maa ja N. Jos nyt yhdistän L+ruskea ja N+sininen enkä koskettele valaisinta niin onko kaikki ok?

 

Toki saa (saahan maadoitetun laitteenkin kytkeä maadoittamattomaan rasiaan). Jos valaisimessa on irrallinen maajohto niin varmista että että se ei pääse kontaktiin muiden johtojen kanssa.

 

On ok, vaikka koskettelisitkin. Suojamaadoitus pitää kytkeä vain, jos tilan pistorasiat ja valaisinpisteet ovat suojamaadoitettuja.

 

Pitääpä varmistaa yksi asia. Eli katosta tulee sokeripalaan 2 ruskeaa ja sininen johto. Lampussa on tällainen uusi liitin kolmella pistikkeellä. Nyt tähän sokeripalan tilalle pitäisi vaihtaa myös pistoke.

1) Eli nyt tuo ilmeisesti suojamaa jää käyttämättä eli tässä on sama homma kun edellisellä kysyjällä. Ei aiheuta mitään toimenpiteitä?
2) Mitä teen toiselle ruskealle johdolle? Teippaan umpeen?

 

Ostapa kruunuvalaisinpistorasia (Esim AKK3P) jossa paikat nollalle (sininen) ja kahdelle katkeavalle vaiheelle (ruskeat). Silloin ei tarvitse vaihtaa jos joskus haluatkin kytkeä kruunuvalaisimen.

Jos valaisimessa on maajohto, osta maadoitettu valaisinpistoke, niin ei tarvitse tehdä mitään väärin, vaan voit kytkeä maajohdon siihen varattuun liittimeen ja se toimii suoraan myös maadoitettuun valaisinpistorasiaan laitettaessa.

 

Kävin ostamassa tommoisen pistorasian AKK3P. Onko näihin tarkoitus pistää johtoihin vielä jotkut liittimet ennenkuin tungen ne tuonne? Mitään ruuveja tai muuta kiristettävää kun ei tuossa yläpuolella ole.

 

Tuossa on kaksi johdonreikää per yksi kontakti, joihin voit työntää sopivasti kuoritun kovan kuparilangan (valaistuksessa normaalisti käytetään 1.5mm2 lankaa eli ML1.5). Muistaakseni tuon kanssa noin 11-12mm pitää kuoria päästä. Sitä nappia keskellä painettaessa (eli se missä ei ole sitä kaipaamaasi ruuvia) johdin vapautuu, jos haluat vetää sen johdon pois.

Laita sininen siihen missä on merkitty "N". Siihen toiseen kuvassa näkyvään kontaktiin työnnä se ruskeista jonka haluat sytyttävän sen lamppusi, ja se toinen ruskea sinne toiselle puolelle.

 

Ongelma: Keittiön valaisinpistorasiassa ruuvipaikat poikittain ja pitäisi siihen saada asennettua valaisimen kiinnitysrunko, pitkittäin pöydän yläpuolelle.

Kysymys: Onko tuohon hommaan olemassa mitään sovitinta, millä saisi käännettyä kiinnitysmuttereiden paikkaa 90-astetta, jotta saisi valaisimen pitkittäin pöydän suuntaisesti ?

 

Ei tuohon oikein muuta keksi, kuin jakorasian korokerengas, mutta sitten valaisinkin jää vähän enemmän katosta koholle eikä ole välttämättä niin siistin näköinen.

 

Tuohon on olemassa ihan siihen tarkoitettu osa, tähtilevy.

http://kodinvalaisimet.fi/tahtilevy-valkoinen

 

Korokerengas 1,49€ vs Tähtilevy 9,50€.

Ostin korokerenkaan ja siihen kannen, jonka keskeltä tuon johdot.


Muuten, paljoko noi koroketenkaat kestää sit painoa ? Valaisin painaa noin 4 kg

 

Itse tuli aikanaan tehtyä jostakin firmasta löytyneestä 3mm rautalevystä tuollainen tähtilevyn vastine kun tarvitsi saada kiinnitysreiät 45⁰ käännettyä. Oli melkein sopiva palanen valmiiksi romulaarissa, pikkuisen nurkista pyöristi lisää, porasi pari reikää ja teki toiset pari reikää M4 kierteellä levyyn, suihkaisi valkoiseksi kilikalilla ja sopiva adapteri oli siinä. Jos olisin tiennyt tuollaisesta valmiista tähtilevystä niin tuskin olisin viitsinyt itse tehdä.

Tosin, tuo oma patentti on niin tuhtia tekoa että se on viimeinen asia mikä tuossa kiinnityksessä pettää.

 

Joo, kyllä tuollaisen voi hyvin itsekin tehdä vaikkapa muovilevystä, sen kun tekee helposti vaikka isolla reikäporalla, mutta kannattaa muistaa että rasian peitekannen tulisi olla ainakin itsesammuvaa materiaalia ja toisaalta metalliseen olisi hyvä laittaa eristekerros sisäpuolelle. Ihan varmuuden vuoksi.

Mutta useimmissa valaisimissakin on se mahdollisuus että poraat itse uudet reiät itse valaisimeen, tai sitten kiinnität valaisimen suoraan kattoon/seinään. Ei siinä oikeasti se välikansi valaisimen ja rasian välissä mitään tarkoitusta palvele jos kiinnität sen valaisimen kattoon ja se peittää hyvin rasian niin ettei saa sormia väliin - ja siitäkin voi joskus hieman tinkiä koska kattovalaisimet ovat yleensä paikassa jossa niitä ei pysty koskettelemaan jollei varta vasten kiipeä tikkaille tms.

Mutta siitä kannen materiaalin itsesammuvuudesta älkää sitten tinkikö.

Sitten vielä se aspekti, että monissa taloissa höyrysulku yms. on siinä kunnossa että rasiasta yleensä puhaltaa kyllmää ilmaa sisäpuolelle (koneellinen ilmanvaihto) tai pääsee kosteaa sisäilmaa eristeisiin (painovoimainen ilmanvaihto). Molemmissa tapauksissa jos havaitsette ilman siirtymistä, kohtuullisen tiivis kansi on hyvä ratkaisu - ei sen tarvitse vesitiivis olla (jos se tulee kuivaan tilaan), mutta sen verran tiivis ettei sukat pyöri jaloissa.

Vielä viimeiseksi, kun teette minkä tahansa palikan, rasiankannen tms. itse, voitte kirjoittaa siihen aivan hyvin "CE"-merkinnän, jolloin "valmistaja" itse vastaa tuotteen määräysten mukaisuudesta ja turvallisuudesta. Huomatkaa kuitenkin, että tähän edelliseen lauseseen kätkeytyy sellainen pieni vastuu - eli palikan tekijän olisi syytä olla sen verran perehtynyt henkilö että todella ymmärtää mitä vaaroja voi tulla ja osaa ehkäistä mahdolliset vaaratilanteet, koska tekijähän niistä mahdollisista vahingoista on sitten vastuussa.

 

Jos sen kannen tekee pellistä, ni pistää läpivientikumin johdoille ja paksun maalikerroksen, sen pitäisi ajaa asia noin turvallisuuden näkökannalta. Loppupeleissä oikosulku kestää vain sekunnin murto-osan, mikäli sulakkeet toimii normaalisti, joten siinä ajassa tulipalon on vaikea syttyä pelkästään kipinästä/hetkellisestä lämmöstä esim maalipintaa vasten.

 

Tulipalo rasiassa syttyy varsin harvoin oikosulusta, joten siinä mielessä vaikka tuo oikosulun aiheuttama palovaara onkin minimaallinen, itsesammuvuus tulee ihan muualta. Sitäpaitsi jollei kantta ole erikseen maadoitettu, sen sähköinen vaara liittyykin siihen että voit saada odottamatta tällin koskemalla rasian kanteen.

Huonosti tehdyissä johdinliitoksissa ajan myötä ylimenovastus kasvaa siinä määrin että johtoliitos lämpeää melko voimakkaastikin. Kun ylimenovastus kasvaa, johdinliitos lämpeää ja hapettuu entistä nopeammin, mikä kasvattaa ylimenovastusta entisestään, ja josskin vaiheessa aletaan sitten nähdä aika koviakin lämpötiloja. Aikaahan tässä prosessissa voi kulua vuosia, vaikka ilmiö voi esiintyä jo päivissä/viikoissa.

Varsinkin vanhoissa taloissa, joissa on vaikkapa siirrytty öljylämmityksestä pistorasioihin kytkettäviin sähköpattereihin, tai on jotakin muuta uutta isoa kuormaa laitettu vanhoihin asennuksiin, tämä riski alkaa jo olla melkoinen (aina pitäisikin vetää esim. pitkään ja valvomatta oleville isoille uusille kuormille kuten lämmitykselle omat uudet narut keskukselta asti eikä laittaa pistorasialämppäreitä kovin vanhoihin pistorasioihin).

Mutta ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun avaa vanhan jakorasian, jossa heti kun johonkin lankaan hieman koskee alkaa liittimien sisällä kipinöidä. Sen kun näkee niin se on sitten kaikki uusiksi, ja suosittelen muidenkin rasioiden tarkistamista.

Olenpa sellaisenkin nähnyt, että erään talon ikivanha posliininen jakorasia oli niin kuuma, että sen alta löytyi dallaspullan kokoinen hiiltynyt osa hirttä. Ainoa mikä talon kaiketi pelasti, oli se ettei hirsipoloinen saanut mistään ilmaa. Vanha asukas kun ei ollut itse edes kiinnittänyt huomiota ruskehtavaan tapetinosaan rasian vieressä. Nooh, muovirasia olisikin jo sulanut.

Se maali tosiaan eristyksenä toimii hyvin peltisen kannen suojana, eikä se ihan herkästi edes pala, koska peltilevy jäähdyttää sitä aika hyvin. Mutta mieluummin kuin yksi paksu kerros, laita kaksi ohutta kerrosta, paksumpi kerros delaminoituu helposti. Jos maali kuitenkin palaa, ainakin se palaa huonosti ja sen aiheuttama mahdollinen lisälämpö on varsin vähäinen.

 

Kaverin ostaman kämpän olohuoneen katosta löytyi kuvan mukainen viritys. Eli kolme johtoa: kaksi keltaista ja yksi vaaleanharmaa/ruskea. Valokatkaisijana himmennin (jossa vain yksi nappula).

Mitenkäs tuohon kytketään lamppu kiinni? Kiitos.

 

Entinen kruunuvalopiste. Harmaa on nolla ja keltaiset vaiheita. Jompi kumpi tai molemmat on kytketty himmentimellä käyttöön. Kokeilemalla selviää. Ja lopuksi se perinteinen: vanhoissa asennuksissa väreihin ei koskaan voi luottaa, vaan johtimet pitäisi aina todeta mittaamalla jne.

 

Kiitoksia. Pitää tosiaan vinkata kaverille että ottaa kytkentään mukaan jonkun joka osaa tehdä homman turvallisesti.