Eihän tuossa ole mitään epäselvää. Vielä kun on 90-luvun asennukset niin väritkään eivät ole mitä sattuu. Kevi kaivetaan tuolta esiin ja kytketään valaisinpistorasian PE-liittimeen, sininen johto N:ään ja joko musta tai ruskea (ihan sama kumpi) P1-liittimeen. Valo toimii silloin jommasta kummasta seinäkytkimen vivusta. Kruunukytkentämahdollisuutta ei voi tuon valaisinpistorasian kanssa käyttää. Käyttämättä jäävä musta tai ruskea pitää päättää Wagoon tai sokeripalaan.

 

Tai laittaa kummatkin ruksean ja mustan siihen P1 liittimeen, niin ei jää irtonaisia johtoja tuonne keikkumaan.
Valoon tulee sähkö oli kumpi tahansa tai kummatkin kruunukytkimen vivuista käännettynä.

 

Nyt on sitten ongelmana se, että maajohto ei ylety tuohon kohtaan edellinen asentaja oli sen ilmeisesti pätkäissyt lyhyemmäksi, koska ei ollut yhtään johdinta esillä ja muuten n. 5cm lyhyempi, kuin muut. Mikähän neuvoksi?

 

Ei tuossa oikein muuta voi, kuin jatkaa sitä Wagolla, vaikka tuossa ei rasiaa olekaan, joten periaatteessa standardinvastaista, mutta välillä on pakko vähän oikaista. Oikea tapa olisi tietenkin vaihtaa koko johdin pidemmäksi. Voihan tosin olla, että toisessa päässä on enemmän löysää, joten saisiko sitä vedettyä sen verran, että ylettäisi valaisinpistorasian liittimeen.

 

Kiitos neuvosta. Sain ton nyt kuitenkin sillä tavalla asennettua, että itse rasia on kiinni katossa vain toisella ruuvilla. Lamppu on sen verran kevyt, että kyllä tuo kestää, mutta ei varmasti ole oikeaoppinen asennus. Maajohdon ylettyminen oli tuollakin tavalla tosi tiukka.

Alkoi kyllä vähän turhauttaa tämä asennus, niin saa nyt kelvata. Lamppu syttyi ja olen tyytyväinen.

 

"Enintaan 16 A ryhmäjohdon voi jatkaa ilman erillista liitantarasiaa olevassa kojeessa, jos se on tarkoitettu läpimenoksi ryhmajohtoa varten tai jos siihen rakenteellisesti liittyy rasiaosa tai sitä vastaava kytkentatila"

Jatkaminen ei ole standarin vastaista. Lainaus D1:stä.

 

Kyllä, kojeessa, mutta kun ongelma oli, että johto ei yletä kyseiseen kojeeseen, eli valaisinpistorasiaan, joten jatko olisi tuossa pitänyt tehdä irto-Wagolla tuolla katon sisässä, jossa ei ole rasiaa. Eli kyllä standardinvastaista tuossa tapauksessa.

 

"Ryhmäjohtoa ei suositella jatkettavaksi käyttäen irrallisia liittimia kojerasiassa, johon on asennettu pistorasia, kytkin tai vastaava kiinnitetty koje. Jos asennus sailyy selväpiirteisena, voidaan jatkamiseen käyttää irrallisia liittimiä edellyttaen, etta rasiassa on riittävästi tilaa."

Tossa tilanteessa johtoa ei jatketa ontelon sisällä vaan kattopinnan ulkopuolella valaisinpistorasian sisällä. Tätä jälkimmäistä voidaan voidaan soveltaa myös valaisinpistorasian kohdalla eli irrallisia liittimiä voidaan käyttää.

 

Ehh... Valaisinpistorasiakannessa ei ole mitään rasiaosaa tai sitä vastaavaa kytkentätilaa, joten jos siinä halutaan jatkaa johdinta, pitää johtimen ylettää valaisinpistorasian liittimeen. Ja jos se tässä tapauksessa ylettäisi, ei mitään tarvetta jatkaa edes olisi.

 

Nostetaas ketjua. Vaihdoin eilen anopille lampun 40 -luvulla rakennettuun taloon. Tilanne on nyt seuraava:

Katosta tulee kaksi vihreää johtoa ja yksi keltainen. Vanha lamppu (jostain 60 -luvulta) oli kytketty siten, että yksi vihreä oli nollassa ja keltainen vaihteessa, ainakin mikäli oikein katsoin. Toiseen vihreään ei oltu kytketty mitään.

Lamppu syttyy kuten pitääkin. Nyt kuitenkin kun asiaa tutkin niin vihreät olisivatkin ilmeisesti vaihdepiuhoja ja keltainen nollapiuha Onko siellä anopilla nyt hengenvaarallinen kytkentä

 

Kaksi vihreää ovat vaiheita (kruunukytkentä) ja keltainen nolla. Eipä sillä napaisuudella toiminnan ja turvallisuuden kanssa merkitystä ole (jalka- ja pöytälampunkin saa kytkettyä pistorasiaan kummin päin vaan jolloin vaihe ja nolla vaihtaa paikkaa pistotulpan asennon mukaan), mutta kattovalaisimissa tapana nuo on oikein päin kytkeä. Oikeastaan ainoa turvallisuusriski tuossa on se, että nolla on nyt lampun kannan pohjassa, ja vaihe kierteessä, kun oikein kytkettynä olisi toisin päin, jolloin on periaatteessa sähköiskun riski jos vaihtaa lamppua kytkemen ollessa päällä-asennossa ja koskee siihen kannan kierreosaan, kun kannan pohjaan on vähän vaikeampi vahingossa hipaista.

 

Okei, eli nou hätä. Kannan pohjaan on vähän hankala sormea työntää kun tuo valaisin vastaanottaa G9 -lamppuja

 

Joo, G9-kannallahan ei mitään napaisuutta edes ole ja kannalle tulevat johtimetkin ovat samanväriset.

 

Mites sitten menee tämmöinen?
Katossa sininen ja musta johto, molemmat kiinni sokeripalassa ja sitten lampussa sininen ja ruskea. Sininen menee varmaan siniseen ja musta ruskeaan, vai mitä?
Isompana ongelmana on, että katosta tuleva musta on tosi lyhyt eikä yllä IKEA:n lampun valmiiseen kiinnitykseen, vaikka irrottaisin katon sokeripalan. Lampun muovisessa kiinnikkeessä on valmiina sellainen sokeripalan näköinen muovirasia, jossa on pienillä napeilla johtojen lukitus ja jonka toiseen päähän on kiinnitetty lampusta tulevat johdot. Näkyy esim. tässä ohjeessa sivulla 8. Kätevän näköinen muuten, mutta on sellaisessa asennossa että ei riitä tuo musta johto.

Mitenkäs tämän nyt sitten ratkaisisi? Yksi vaihtoehto on kai liittää tuohon Ikean härveliin valaisinpistotulppa ja sitten katon sokeripalaan samanlainen naaraspää. Mutta tuntuu vähän turhalta olla niin monta liitäntää... Helpoimmalta tuntuisi jos irrottaisi nuo lampun johdot tuosta Ikean härpäkkeestä ja liittäisi ne suoraan katon vanhaan sokeripalaan. Mutta ohitetaanko siinä jotain oleellista, ts. voiko tuossa Ikean sokeripalahärvelissä olla jotain oleellista, jota ei saisi jättää välistä?!? Kolmas vaihtoehto tuli vielä mieleen, siis että laittaisin katon sokeripalaan pienen johdonpätkän kiinni, jotta sen toisen pään saisi sitten tuohon Ikeahärveliin kiinni (sininen ylettyy ilman jatkamista). Mikä näistä tavoista nyt sitten olisi fiksuinta ja onko luvallista/standardinmukaista?
Onko muuten mitään väliä sillä että katon johdot ovat huomattavasti paksummat kuin tuon lampun johdot?

 

Johdot irti siitä lampusta ja irtopalalla kattoon kiinni, se on täysin luvallista.

 

Porraskytkennän toinen katkaisija on kytkemättä. Piuhoja on sininen, ruskea, harmaa, musta ja kevi.

Vaihe tuntuisi tulevan muihin paitsi ruskeaan. Ei kait tämän näin pitäisi mennä?

 

Juu, ei kuuluisi, mutta jos testaat sitä esim sellaisella induktiokynällä, niin ihan normaalia että näyttää noin, vaikkei siellä kaikkissa henkeä olekaan.


Tuon porraskytkimen kytkemiseksi on kyllä olemassa aika monta tapaa, ja aika paha lähteä arvaamaan miten tuo on kytketty.

Ruskeassa voisi olla valaisin, kun se kerran ei ole jännitteinen.

 

Oikeastaan kolme tapaa, joista yksi on kielletty (katkoo nollaa).

 

Niin tarkoitat näitä. (C on kielletty)


Sitten jos kytkimiä on enemmän kuin kaksi, tarvitaan myös erilaisia kytkimiä.

 

Kyllä, 7-kytkimiä rajoittamaton määrä väliin (A-kytkennässä). Useamman kuin kolmen pisteen ohjaukset on helpompi ja tapana tehdä painonapeilla ja sysäysreleellä.

 

Mäkin muistan että tuon B kytkennän kanssa ei voi käyttää 7 kytkintä, mutta miksei sitä voisi kytkeä näin? Onko joku tilanne jossa tämä ei toimi?



(tuo + kytkin markkeeraa siis 7 kytkintä)

 

Vähän myöhässä, mutta: KIITOS! Irrotin johdot Ikean "sokeripalasta" ja suoraan irtosokeripalalla kiinni kattoon. Toimii.

 

Mites tällainen kytketään sokeripalaan? Miten noista johdoista voi tietää, mitä ne on?

http://aijaa.com/You9MR

 

Joku on poistanut valaisimesta alkuperäisen liittimen tai joskus johdoissa on mahdollisesti ollut jotkut merkkilaput, joten sattaa mennä mitaushommiksi ainakin noiden kuvien perusteella. Ilmeisesti tuossa valaisimessa on vain yhdelle polttimolle paikka, joten nuo kolme kirkasta johtoa pitäisi mittailla miten ne on kytketty.

Katon puolella onkin jo simppelimpää, toinen johto on vaihe ja toinen nolla. Sininen on todennäköisesti nollajohto mutta en sitäkään uskaltaisi varmaksi sanoa, sen verran monenlaisia viritelmiä on tullut vuosien varrella nähtyä.

 

Katossa on värit seuraavassa järjestyksessä ruskea, musta, sininen ja kevi. Lampussa on sininen ja ruskea eli kytketään sininen siniseen ja ruskea ruskeaan? Kaksiosainen kytkin seinällä.