Ilmastonmuutos

Viestiketju alueella 'Yleistä keskustelua' , aloittaja ppimi, 27.05.2009.

NOSTOJA MUROPAKETIN SISÄLLÖSTÄ
  1. Tlapio

    Rekisteröitynyt:
    28.04.2010
    Viestejä:
    1 591
    Kannattaa soitta tonne tornion terästehtaalle et sä oot keksiny uuden tavan tehdä terästä.
    Ne kyllä riemastuu tosta uutisesta.
     
  2. MSM

    Rekisteröitynyt:
    07.12.2006
    Viestejä:
    1 106
    Tapani tehdä terästä on täsmälleen identtinen sen nykyisen terästuotannon kanssa, joten miksi riemastuisivat? Ainoastaan se muuttuu, mistä hiilikasa terästehtaan pihaan roudataan, joten asia ei millään tavalla koske teräsyhtiötä.

    Ei tämä oikeasti näin vaikea konsepti pitäisi olla.
     
    juhog81 tykkää tästä.
  3. Tlapio

    Rekisteröitynyt:
    28.04.2010
    Viestejä:
    1 591
    Kyllä mä olisin yhteydessä tonne Tornioon, olet mullistamassa koko terästeollisuuden.
    Olet saanut malmista kalsiumin pois ja pystyt korvaamaan kivihiilen.
     
  4. MSM

    Rekisteröitynyt:
    07.12.2006
    Viestejä:
    1 106
    Edelleenkin prosessi pysyisi ehdotuksessani identtisenä, joten miksi olisin yhteydessä yhtään minnekään? Ainoastaan hiilen lähde muuttuu, eli sen sijaan, että käytetään muinaisten fossiloituneiden eliöiden sisältämää hiiltä, käytetäänkin nykyisten (ja siten hiilikiertoon sisältyvien) eliöiden sisältämää hiiltä.

    Eikä tämä ole mikään minun oma keksintöni, vaan itsestäänselvyys, joka on jo ennestään tiedossa. Terästähän on tehty biomassaperäisellä hiilellä tuhansia vuosia. Esimerkiksi Intiassa terästä tehtiin vuonna 600 ennen ajanlaskun alkua käyttäen bambujen ja lehtien hiiltä.
     
    juhog81 tykkää tästä.
  5. Tlapio

    Rekisteröitynyt:
    28.04.2010
    Viestejä:
    1 591
    Ehdottomasti kannattaa olla yhteydessä terästeollisuuteen kun olet keksinyt tämän.

    Puu ei sellaisenaan ole sopivin aine syötettäväksi rauta-ja terästeollisuuden prosesseihin sen korkean kosteudenja happipitoisuuden sekäsuuren haihtuvien osuuden takia. Tosin Strezov (2006) on osoittanut kokeellisesti, että rautaoksidien pelkistäminen onnistuu sahajauholla.

    https://www.oulu.fi/sites/default/f...aaliset ja kemialliset ominaisuudet_netti.pdf
     
  6. MSM

    Rekisteröitynyt:
    07.12.2006
    Viestejä:
    1 106
    Kukahan on väittänyt puun olevan sellaisenaan "sopivin aine" yhtään mihinkään? En ainakaan minä. Sen sijaan puusta saadaan hiiltä, jolla pystyy tekemään terästä, siinä missä kivihiilestäkin saadulla hiilellä. Kukaan ei nyt ehdottanut, että puuta työnnettäisiin sellaiseen yhtään mihinkään olemassaolevaan prosessiin, vaan että puusta (ja miksei mistä tahansa biomassasta) tehtäisiin biohiiltä (charcoal), jolla on todistetusti tehty terästä tuhannet vuodet.
     
    juhog81 tykkää tästä.
  7. Tlapio

    Rekisteröitynyt:
    28.04.2010
    Viestejä:
    1 591
    #8625 "Eli Suomen puusto kasvaa vuosittain noin 25 000 000 tonnia hiiltä."

    Samaisesta tutkimuksesta
    Siinä missä koksin rikkipitoisuus voi olla 0.6%tai suurempi, erikoisraskaan polttoöljyn jopa yli 2%ja injektoitavan kivihiilen 0.5%tai suurempi, jää puun rikkipitoisuus 0.05%: iin (Alakangas 2000, Babich et al. 2010, Machado et al. 2010). Vaikka puuta jatkojalostetaan esimerkiksi puuhiileksi, jää rikkipitoisuus tällöinkin noin 0.05%: iin.

    Ei siitä terästä ainakaan tehtäisi enää. Mut jos sulla on parempaa tietoa ni sitten on.
    Kivihiiltä tai öljyä nyt vaan on vaikea korvata jos ei aja nykyistä alas ja tee jotain muuta.
     
  8. MSM

    Rekisteröitynyt:
    07.12.2006
    Viestejä:
    1 106
    Tiedätköhän mitä eroa on puulla ja puusta tehdyllä biohiilellä? Puu on puuta ja puusta tehty hiili on hiiltä. Minä olen puhunut hiilen korvaamisesta hiilellä, en hiilen korvaamisesta puulla. Hiilen lähde on yksinkertaisesti puu (tai mikä tahansa soveltuva biomassa).

    Matala rikkipitoisuushan on pelkästään erinomaista, koska rikin lisääminen on triviaalia verrattuna sen poistamiseen. Fossiilisten polttoaineiden rikkipitoisuushan on pitkään ollut suuri ongelma. Terästä valmistettaessa sitä usein joudutaankin vähentämään:
    https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/03019233.2017.1303914

    Siis miten ihmeessä matala rikkipitoisuus (joka on käytännössä pelkästään positiivinen asia) jotenkin estäisi teräksen tekemisen?

    Vaikeudella ei ole juurikaan tekemistä koko asian kanssa, vaan sillä, että voidaanko jotain tehdä ja millä hinnalla. Mitäänhän ei pidä ajaa alas, vaikka sitä kuvitteletkin jokaisessa uutisoinnissa sanottavan. Tornion terästehtaalla ollaan näillä näkymin siirtymässä hiilestä vetyyn seuraavien parin vuosikymmenen aikana ja tällä välin päästövähennyksiä tehdään korvaamalla fossiilista hiiltä biohiilellä, jota tehtiin koeluontoisesti viimeksi puoli vuotta sitten.
     
    juhog81 tykkää tästä.
  9. tosi_huolestunut

    Rekisteröitynyt:
    17.12.2015
    Viestejä:
    879
    Samalla kun Tornion rautaruukin työmaaruokalassa siirrytään porkkanoihin ja tehdassalin puolella ’vihreisiin menetelmiin’ taputtaa kiinalaiset kellertäviä käsiä yhteen ja vääntävät kivihiilinupit kaakkoon.

    teräs on bulkki tuote jossa kilpaillaan hinnalla.

    2035 tavoitteissaan hallitus pääsee valitsemaan lopetetaanko vientiteollisuus Suomesta vai lopetetaanko vientiteollisuus Suomesta.

    Jos joku toivoi pääsevänsä karkin syönnin ohella pienentämään vihannesten verotusta niin pettyi kovin.
     
  10. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 673
    Linkin takana ääniklippi lentomatkustuksen tulevaisuudesta. Noin v. 2025 sähkökäyttöiset koneet tulossa käyttöön myös lentoliikenteeseen, ja nämä ensimmäiset matkustajakoneet ovat n. 9-19 hengen käyttöön soveltuvia. Kuulostaa pieneltä, mutta tekniikkan ehdoilla mennään pienemmästä suurempaan. Osa varmaankin tulee olemaan lisäksi alkuun hybridejä.

    Koneet soveltuvat kaupunkien välisiin liikennöintilentoihin, mutta jo pelkästään euroopassa valtaosa lentolentoliikenteestä on lyhyemmän matkan ( alle 1000km ) reittilentoja.

    Sähkölentokoneet tulevat mullistamaan lentoliikenteen — "Euroopan sisäisistä lennoista 93 prosenttia voitaisiin lentää sähköllä"
     
  11. tosi_huolestunut

    Rekisteröitynyt:
    17.12.2015
    Viestejä:
    879
    Tähän väliin pieni realistisuuden siemen.

    Nykyaikainen lentoliikenne (nousuineen ja laskuineen) vie polttoainetta noin 5L/penkki/100km. Eli jokainen matkustaja kuluttaa noin saman verran kuin henkilöauto.

    Tesla kuljettaa latauksella 400km (jota pidetään tekniikan parhaana saavutuksena tällä hetkellä), eli kahdella Teslan akulla saisi lennätettyä yhden henkilön Helsingistä Ouluun. Yhden Tesla akun paino on 500kg, eli kahden akun 1000kg.

    Tämä tarkottaisi että 50 matkustajan koneen akku painaisi 50 000kg. Tämän kokoluokan koneiden maksimi lentoonlähtöpaino (kone, matkustajat ja polttoaine) on tällä hetkellä 25 000kg.

    Nykyinen akkuteknologia ei ole lähelläkään sitä pistettä että paino-/tehosuhde mahdollistaisi liikennelentämisen. Akun paino pitäisi saada kolmasosaan.

    Tietenkin lentokoneet tulevat lentämään sähköllä, mutta kaukana se vielä on. Valitettavasti

    Esimerkiksi A380 lentotkoneen suunnitteluaika oli 15 vuotta. Tällä alalla kaikki on muutoinkin hidasta.
     
    Viimeksi muokattu: 15.11.2019
  12. MSM

    Rekisteröitynyt:
    07.12.2006
    Viestejä:
    1 106
    Tai sitten ne vähentävät tuotantoaan, koska hiilivero on liian suuri tai kilpailijoilla on modernimmat valmistusmenetelmät. Onhan se tietysti erikoista, että kuvittelet yritysten ampuvan itseään jalkaan ottamalla käyttöön kalliimman menetelmän ilman hyötyjä tai odottamatta sen edullistumista.

    Kaikkien suomalaisten teräksenvalmistajien strategia nojaa tänä päivänä kylläkin erikoisteräksiin, eikä bulkkiin.

    Kerro toki lisää.
     
  13. MSM

    Rekisteröitynyt:
    07.12.2006
    Viestejä:
    1 106
    Tyypillisesti reilusti alle 4 litraa satasella ja joillakin reiteillä ja konetyypeillä aletaan puhumaan lähemmäs 2,5 litrasta satasella.

    Milläköhän kaavalla kuvittelet laskevasi sähkölentokoneen kulutusta tarkastelemalla sähköauton akuston painoa? Eihän näitä asioita todellakaan tällä tavalla lasketa lähimainkaan. Kuvittelet ilmeisesti, että akuston paino on jollain tavalla merkityksellinen asia sähkönkulutukselle? Se ei ole. Sehän on lähes täysin yhdentekevää.

    Hyvänä esimerkkinä toimikoon se, että Teslalta on tulossa 1000 km kantaman sähköauto lähiaikoina (tuplasti akkuja), samalla kun kulutus on pysyy about täsmälleen samana.

    Sähkölentokoneen kulutusta voit laskea vasta sitten, kun sellainen on ensin suunniteltu. Autojen kanssa lentokoneilla ei ole yhtään mitään tekemistä.

    Näytähän matematiikka. Muista myös ottaa huomioon sellaiset asiat kuin lentokorkeus, joka sähkölentokoneella on täysin mahdollista nostaa normaalia korkeammalle ja hyödyntää matalampi ilmanvastus.
     
    juhog81 tykkää tästä.
  14. tosi_huolestunut

    Rekisteröitynyt:
    17.12.2015
    Viestejä:
    879
    Ehkä ei kannata puuttua asiaan josta ei selvästikään mitään tiedä, eikä selitettyäkää asiaa pysty seuraamaan?

    Hyvää viikonloppua!
     
  15. MSM

    Rekisteröitynyt:
    07.12.2006
    Viestejä:
    1 106
    Älä nyt sentään valehtelemaan rupea. Tokihan esittelisit vasta-argumentteja suurella innolla, jos niitä oikeasti olisi.
     
    juhog81 tykkää tästä.
  16. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 673
    Niin, linkkasin asian asiantuntijoiden haastattelun jotka sanovat että sähkökäyttöiset lentokoneet ovat jo aivan ovella - osasivatpa sanoa että ensivuosikymmenen puolivälissä tulevat kaupalliseen käyttöön.

    Sitten, kuitenkin joku murotietäjä tietää paremmin :D
     
    juhog81 tykkää tästä.
  17. AHPU

    Rekisteröitynyt:
    01.02.2004
    Viestejä:
    269
    No siis tietenkin siihen koneeseen tulee muutama tuulivoimala siipiin ja pyrstöön. Pelkkä "ajoviima" saa voimalat tuottamaan niin paljon sähköä että ylimääräiset voidaan myydä koneen alapuolella maankamaralla oleville kuluttajille. Koska kyllähän sähköä tuolloin voidaan jo siirtää langattomasti.
    Konehan on toki ulkopinnaltaan aurinkopaneelia jolloin sähköä tulee entisestään yli tarpeen.

    Eli oikeastaan akkuja ei tarvita kuin muutama siltä varalta että pitäisi nousta ilmaan tuulettomana ja pilvisenä päivänä, jolloin kun saadaan tuubi liikkeelle niin tuulivoima hoitaa taivaalle ja pilvien yllä paistaa aina.
    Paitsi yölennot, mutta silloin mennään lujempaa jotta tuulivoimaa tulee enemmän.

    Vuonna 2030 tulee eka prototyyppi johon on laitettu vielä vesivoimayksikkö sadesäätä varten.

    Lähteenä asiantuntija tuosta lähibaarista, usotsie?
     
  18. electron06

    Rekisteröitynyt:
    12.11.2006
    Viestejä:
    4 301
    Höpöhöpö juttuja. Siis aikataulun puolesta. Muutamia yksittäisiä koneita joo mutta massatuotantona ja yleisesti käytössä ehkä 2050 -luvulla.
    Viime vuonna kerrottiin että 2020 -luvun alkupuolella.
    https://www.talouselama.fi/uutiset/...uuttuvan/b1fdfd5f-35a2-3cdd-973a-e906244e648b
     
  19. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 673
    Voisiko joitan perusteluita saada? Edes vähän enemmän kuin "höpöhöpö juttuja" joka ei ole perustelu oikein millekkään?

    Haastateltavana oli Finavian tekninen johtaja jonka sanomisella on kyllä melko paljon painoarvoa enemmän kuin.. arvaatko kenellä? Mitä pahaa siinä on että myös lentoliikenne sähköistyy?
     
  20. Blackstone

    Rekisteröitynyt:
    11.10.2002
    Viestejä:
    661
    Kyllä se akuston paino on aika merkittävä tekijä, varsinkin lentokoneessa. Tietysti jos halutaan kuskata yhtä ihmistä ja loput kapasiteetista vie kasa akkuja, niin miksipäs ei. Teslan tapauksessa onneksi Kiinasta saa halvalla SUV rengasta isolla kantavuudella kun tällä menolla auto painaa keskiverto rekan verran. Mutta kuten sanoit, yhdentekevää...
     
  21. electron06

    Rekisteröitynyt:
    12.11.2006
    Viestejä:
    4 301
    Lue linnkini. Enemmän painoarvoa kuin sinun linkilläsi.
     
  22. ampula

    Rekisteröitynyt:
    04.11.2015
    Viestejä:
    2 487
    Kannattaa lukea/kuunnella kokonaan ne omatkin linkit mitä postailee. ja sitten tehdä asiallinen postaus, niin jokin asiallinenkin juttu voisi saada asiallisen huomion.
     
  23. Kala

    Rekisteröitynyt:
    06.08.2000
    Viestejä:
    1 804
    Pelkästään kaupalliseen liikenteen hyväksyttäminen vaatii useamman vuoden, niin ei ole kovin kummoisia kaupallisen liikenteen lentohärpäkkeitä näkyvissä vielä ensi vuosikymmenen puolivälissä. Onhan meillä sähköisiä pienkoneita, peräti Suomessakin, mutta niistä on vielä pitkä matka suuriin koneisiin. Välissä on vielä monta haastetta ratkomatta, ennen kuin suurempia härpäkkeitä saadaan ylipäänsä aikaiseksi, hyväksyttyä kaupalliseen liikenteeseen ja vieläpä operoijia niille. Ongelmana on, että vähänkin suurempia vehkeitä varten tarvitsee hyvin paljon kehitysrahoja, mikä vaatii paljon tilaajia. Ei riitä, että pari operaattoria ottaa muutaman koneen tilaukseen. Kaupallisen liikenteen koneet vaativat paljon rahoitusta, ennen kuin tuntiakaan on lennetty.
     
  24. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 673
    Niin, siis ajattelit kumota jutun jonka linkkasin, sen sanomaa tukevalla uutisella?

    Onhan näitä jo vuosia suunniteltu, kuten alkupostauksessakin sanoin linkkin ammattilaisten vahvistamana, alkuun koneet ovat pienempiä (9-19henkeä) sekä alkuun varmasti hybridejäkin nähdään. Tämän kaiken jo kerroinkin. Se että tuleeko seuraavan 10 vuoden sisällä sähkökäyttöinen lentokone kaupalliseen käyttöön on aivan varmaa, se että tuleeko jo 2022 vai 2027 on arvailtavissa.

    Akkutekniikka kehittyy tällä hetkellä ennen näkemätöntä vauhtia.
     
  25. B12

    Rekisteröitynyt:
    05.04.2002
    Viestejä:
    2 623
    Ei tuota lentokonekalustoa uusita ihan tuosta vaan. Koneita käytetään pidempään kuin useimpia autoja ennen romuttamista. Koneet maksavat miljoonia perk kipale ja ei koko laivastoa uusita heti kun uusi malli tulee markkinoille. Tehtaat puskevat koneita ulos sen kuin kerkeävät ja jos nyt nipsnaps lopetettaisiin öljypoltinten valmistus, viimeiset koneet poistuisivat tehokkaasta käytöstä 2050 paikkeilla. Sen jälkeenkin niillä ajettaisiin rahtia tai matkustajia jossakin pikkuyhtiössä ennen romuttamista.

    https://yle.fi/uutiset/3-7429872

    Joku hybridi saattaa ensialkuun olla kokeilemisen arvoinen. Sähköllä avitetaan nousussa ja sitten cruisataan pienemmillä suihkumoottoreilla tai potkuriturbiineilla. Tosin siinä kannetaan kuollutta painoa tyhjien akkujen muodossa. Kaipa ne tehtaat osaavat laskea. Täyssähköiseen on vielä pitkä matka. 2050 ei ole kaukana.

    Lentokoneessa akkujen painolla on vähän eri painoarvo kuin autossa. Auton rullausvastukseen paino vaikuttaa vain vähän. Ilmanvastus on niin hallitseva ajovastus. Lentokoneessa painosta on paljon enemmän haittaa. Lentoonlähtönopeus,nousunopeus, sakkausnopeus, laskeutumisnopeus ja tietenkin matkalennon tehonkulutus kärsivät.
     

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti