Ilmastonmuutos

Luonnollisestikin vain alueelle soveltuvia kasveja viljellään soveltuvilla alueilla. Oppaasi nyt vaan ei kerro meille yhtään mitään siitä, etteikö isoa osaa pelloista voitaisi haluttaessa muuntaa muuhunkin viljelyskäyttöön.

Jos jostain löydät sellaisen heinäpellon, missä ei kasva yksikään muu hyötykasvi heinän ohessa (sanoisin mututuntumalta, että erittäin epätodennäköistä), niin mitäs se nyt haittaisikaan? Ei jokaista plänttiä tarvitse viljellä. Lisäksi heinää voidaan viljellä myös biopolttoaineiksi, jos aivan välttämättä halutaan.

 

Niin länsimaalainen elämäntapa pitäisi pudottaa 1700-luvulle jotta tällä ihmismäärällä olisi jotain tekemistä kuluttamisen kanssa. Tai sitten ihmisten määrä sinne 1 miljardiin. Ja näitä ei tule tapahtumaan.

 

Ei kerro kommunismiin pyrkivälle, mutta markkinatalouteen orientoituneelle kyllä. Ihan etusivulla on iso kuvaaja josta näkee että rypsin keskisato Saksassa on 3.7t/ha ja Suomessa 1.6t/ha. Vaikka tällä hetkellä siihen käytetään Suomen parhaita peltoja. Mieti mitä se on Suomen huonoilla pelloilla.

On hyvin naivia miettiä 'kyllähän sitä voidaan viljellä' kun tämä maailma toimii siten että pitää miettiä 'missä sitä voidaan viljellä siten että sato saadaan voitolla myytyä jollekin'.

Jään edelleen odottamaan vastausta :"Mitä Suomen nykyisillä heinäpelloilla aletaan viljelemään, jos nautoja ei ole?".

 

Eihän vertailu Saksan satoon kerro yhtään mitään hyödyllistä mistään keskusteltavasta aiheesta.

Mitähän naivia on siinä, että vaatii perusteluita väitteelle, että heinäpelloilla ei kasvaisi mikään muu hyötykasvi? Eiväthän asiat muutu faktoiksi sillä, että sä vain kuvittelet niin.

Edelleenkään Suomen heinäpelloilla ei tarvitse viljellä yhtään mitään, jos ei huvita tai jos jostain sellainen heinäpelto löytyy, jossa ei mikään kasva.

 

Päinvastoin, tulee käymään niin että vauraus lisääntyy kun ihmiset huomaavat mahdollisuudet joita tulevaisuus tarjoaa - jo nyt on ratkaisuja kehitetty täysin päästöttömään energiansaantiin jotka laajamittaisesti sovellettuna riittävät pitkälle. Se että punaisen lihan luonnonvaroja tuhlaavasta tuotannosta joko luovutaan kokonaan tai valtaosin tulee olemaan yksi edistysaskel muiden joukossa. Ja ei, se ei tarkoita lihansyönnin totaaliloppua niiden osalta jotka eivät sitä halua. Jos et ole huomannut, myös liikkuminen on mullistumassa. Vaikka vasta ensiaskeleita, tämä tulee tapahtumaan ja varmaan melko pian.

Huomaatko, se missä sinä näet uhkakuvia itse näen pelkästään mahdollisuuksia. Sillä sitä ne ovat. Mahdollisuuksia entistä parempaan elämään.

E: sanoitko tosissasi ettei länsimaalaisella elämäntavalla ole mitään tekemistä kuluttamisen kanssa? Meni vähän ohi..

 

Eli siis nyt lukitset vastauksen "ne pellot joilla ei taloudellisesti kannata viljellä muuta kuin heinää jätetään vallan viljelemättä"? Oletko nyt aivan varma kannastasi? Käsitätkö millaiset määrät sademetsää pistetään matalaksi tällä päätöksellä?

 

Vettä sopii kuluttaa siellä missä sitä on - esim. Suomessa ei ole mikään ongelma. Päinvastoin vedensäästöstä on vain haittaa putkistojen kunnon kannalta. Afrikassa riittää enemmän jaettavaa per nuppi kunhan laittavat väestönkasvun kuriin.

 

Taloudellisesti kannattamatonta peltoa ei tietenkään kannata viljellä. Suomessa nyt muutenkin kannattaa viljellä hyvin vähän, koska täällä on tuotanto per hehtaari pientä olosuhteiden vuoksi ja arvokkaampaakin tekemistä keksittäisiin koulutetulle väestölle.

Sinun tehtäväsi on nyt osoittaa, että nykyisten heinäpeltojen, joita on 0,49 % Suomen pinta-alasta, maa on niin huonoa, ettei sille keksitä muuta käyttöä JA että se 93,2 % Suomen pinta-alasta, jossa mitään peltoa ei parhaillaan ole, on jotenkin riittämätöntä korvaamaan menetyksen ruokatuotannossa. Minä nimittäin veikkaan, että pelkästään nykyisten elukoiden syömät pavut, herneet, rypsit, vehnät ja muut ihmisille kelpaavat ruoat riittäisivät paikkaamaan tuon puutteen joko kokonaan tai valtaosin.

Sademetsää ei todellakaan tarvitse sen takia kaataa, että Suomessa ei lehmä söisikään pellosta heinää. Omaa ruokatuotantoa riittäisi tuplamäärällekin suomalaisia, jos isoa osaa siitä ei syötettäisi elukoille.

 

Joo samoin sivutetaan fakta, että maapallon maapinta-alasta 20-40% on ruohikkomaata ja n. 40% maatalousmaasta. Siellä sopii lehmän tallustaa ja noiden alueiden muuttaminen viljelykäyttöön olisi lähinnä ympäristörikos. Soijan takiahan noita sademetsiä hakataan eli voisi soijan tuonnin kieltää kokonaan ympäristösyistä ja sallia ulkomailta vain ruoholla kasvatetun naudanlihan ja 'viljaporsaan' tuonnin.

Splice hengessä kohuotsikko eli kasvissyönti laskee älykkyyttä ja uhkaa aivojen terveyttä:
https://www.dailymail.co.uk/health/...threatening-brain-health-UK-expert-warns.html

 

"Since the 1960s, the cattle herd of the Amazon Basin has increased from 5 million to more than 70-80 million heads. Around 15% of the Amazon forest has been replaced and around 80% of the deforested areas have been covered by pastures (approximately 900 000 km2)."
http://www.fao.org/3/xii/0568-b1.htm

Edit: Eikä tätäkään sovi unohtaa:
"Only about 6% of soybeans grown worldwide are turned directly into food products for human consumption. The rest either enter the food chain indirectly as animal feed, or are used to make vegetable oil or non-food products such as biodiesel. 70-75% of the world’s soy ends up as feed for chickens, pigs, cows, and farmed fish."
https://www.ucsusa.org/global-warming/stop-deforestation/drivers-of-deforestation-2016-soybeans

 

Niin mitä sillä maa-alalla tehdään, jota ei voi tehokkaasti käyttää ihmisravinnoksi kelpaavaan viljelyyn? Vastausta odotellessa.

 

Jostain syystä näissä satojen miljoonien maissa on myös paljon puutostauteja.

 

Onko tosiaan yllättävää, että köyhissä maissa on paljonkin puutostauteja? Lihan välttely nyt ei altista millekään puutostaudille kovinkaan kummoisesti B12-vitamiinia lukuunottamatta. Ja sitäkin köyhä saa reilusti todennäköisemmin kuin länsimaalainen.

 

Vastaan splicen puolesta ja kysyn, että missä on näytetty toteen, että ylipäätänsä on olemassa maa-alaa, jota ei voi tehokkaasti käyttää ihmisravinnon viljelyyn? Tai että sitä varsinkaan olisi mitenkään merkityksellistä määrää? Heinäkasvien heimoonhan vehnäkin lukeutuu siinä missä nautojenkin syömät heinät, joten on täysin mahdollista, että elukoiden syömät heinät ja ihmisten syömät heinät voisivat kasvaa pääasiallisesti samoilla alueilla.

Lisäksi on erikoinen kuvitelma, että kaikki maa-ala pitäisi nimenomaan ottaa käyttöön ihmisten toimesta, tai että ainoat olemassaolevat hyödyntämistavat ovat viljelyä.

 

Alan ymmärtää, mistä tämä vakaumus johtuu. Jos ei ymmärretä kokonaiskuvaa, niin ei osata myöskään hahmottaa ongelmiakaan.

 

Mullistava tutkimustulos: Puiden istuttaminen on tehokkaampi ja halvempi kuin mikään muu ilmastonmuutoksen torjuntakeino

 

Okei, eli istutetaan puita ja annetaan ihmisten kuolla nälkään? Sekö se idea oli? Kyllähän sillä ilmasto pelastuu teesin mukaisesti. Taitavasti kyllä pompattu aiheesta toiseen.

 

Mistähän se nälkä syntyisi? Elukat kun eivät syö pelkästään ihmiselle kelpaamatonta ruokaa, vaan varsin merkittävä osa syömästään ruoasta voitaisiin ohjata ihmisille. Elämistä saadaan vain 18 % kaloreista, niin ei kovin kummoisia ruokamääriä vaadita paikkaamiseen.

Lukaise nyt vaikka tällainen satunnainen uutinen ensihätään:
https://www.sciencedaily.com/releases/2013/08/130801125704.htm

 

Olet saanut aikaiseksi mielenkiintoisen kehän. Ensin peräänkuulutat eläimille käytetyn viljelyalan käyttämistä ihmisten ravinnoksi, kun ilmoitan Suomessa olevan paljolti siihen kelpaamatonta viljelyalaa, niin seuraavaksi olet istuttamassa puita, mutta kun tuon esille ruoan tarpeen, niin olet taas takaisin alussa. Eli edelleen puuttuu vastaus siihen, mitä teemme viljelyalalla, jolla ei voi kannattavasti tuottaa ihmiselle kelpaavaa ravintoa, mutta mistä kuitenkin saataisiin eläimille kelpaavaa ravintoa.

 

Montakos kertaa se nyt pitää oikein sanoa, ettei sille maalle mitenkään erityisesti tarvitse tehdä yhtään mitään? Jos sille on käyttöä, niin sitten sille on käyttöä. Jos ei ole, niin ei ole.

Jos ruokaa halutaan tuottaa tehokkaasti, niin se tuotetaan suoraan ihmisille, eikä kierrätetä huonon hyötysuhteen kautta elukoiden läpi. Jos sellaista maata onkin, jossa kasvaa elukan ruoka, muttei ihmisen ruoka, niin sehän ei ole keneltäkään pois. Kyllähän luonnossa saa olla maata, jota ihminen ei viljele. En kuitenkaan usko, että on merkittäviä maa-alueita, joilla ei mukamas voisi tehdä yhtään mitään muuta kuin viljellä heinää lehmille.

Ruokapulaahan ei sillä synny, että vähennetään elukoiden määrää, jos ja kun niiden syömää ruokaa pystyy ihminenkin edes pienissä osin syömään sekä pystytään siirtämään tarvittaessa vapautuvaa maata muun ruoan tuotantoon.

Splice ne puut mainitsi ja epäilemättä niitäkin kannattaisi kasvatella nykyistä enemmän. Jos elukoiden tarvitsema valtava pinta-ala saataisiin edes pienissä määrin metsitettyä, helpottaisi se kummasti hiilidioksidipäästöjen suhteen. Biopolttoaineita olisi myös hyvä lisätä ja sekin hoituisi paremmin ottamalla maata lehmien käytöstä kuin hakkaamalla sademetsiä.

 

Muistelisin että aikoja sitten koulun historiantunneilla oli juttua noista ihmisravinnoksi kelpaamattomista heinävainioista, joiden sato menee karjan rehuksi. Tuo muuhun käyttöön kelpaamattomien peltojen käyttö rehun kasvatukseen sai kaiketi alkunsa lähinnä 1800-luvun nälkävuosien jälkeen. Ennen sitä täällä oli eletty lähinnä suoraan pellon antimilla ja liha oli harvojen herkkua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_nälkävuodet

Wikiartikkelissa ei puhuta liiemmin siitä, mutta tuon jälkeen ymmärrettiin alkaa kasvattaa helpommin hallaa kestävää heinää eläinravinnoksi. Saatiin ihmisravinnoksi kelpaavalle viljalle sopimatonta maata käyttöön ja maanviljelystä leviämään entistä pohjoisemmaksi. Samalla siirryttiin enemmän karjankasvatukseen pelkästä ihmisille sopivan viljan kasvatuksesta.

Toki nykyään maanviljelys on hiukkasen tehokkaampaa kuin 1800-luvulla ja Suomi on osa kansainvälisiä markkinoita, mutta kannattaako tosiaan pistää pellot pakettiin ja metsiksi ja luottaa siihen että ulkomailta saadaan ruokaa aina tarvittaessa? Omavaraisuus on kuitenkin ihan säilytettävän arvoinen asia, kun sitä ei ihan helposti saada takaisin, kun tulee yhtäkkiä tarvetta.

 

Suomessa tuotetaan normaalivuotena pelkästään viljaa (vehnä, ohra, kaura, ruis) pyöreästi 15 miljoonan ihmisen tarpeisiin (2500 kcal per päivä). Miksipä siis tarvitsisi luottaa siihen, että ruokaa saadaan ulkomailta aina tarvittaessa, jos elukat poistetaan?

Edit: Suomen elintarviketeollisuus, vaikka onkin pitkälti omavarainen, luottaa ulkomailta tuotaviin polttoaineisiin, rehuihin ja lannotteisiin, joten muusta maailmasta ei ruoantuotannon osalta päästä irti ilman merkittäviä muutoksia. Jos jokin syy estäisi ruoan tuontia ulkomailta (kuten sota), oletettavastikin samainen syy voisi estää myös esim. polttoaineiden tai lannoitteiden tuonnin.

 

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d694adb1-6571-4212-9ae6-f1611fe2866d

Vihreä sähkö sitten ei olekaan niin vihreää koska eristyskaasut...

 

Ydinvoima on tällä hetkellä ainoa järkevä ratkaisu co2-päästöttömän energian tuotantoon. Tuulimyllyt pilaavat maiseman ja tappavat merikotkat:

https://www.tekniikkatalous.fi/uuti...ahetinta/8a4fa9e6-4cc0-343c-b672-d839756d475b

 

Jos heinäpelloilla tarkoitat yleisesti peltopinta-alaa jolla tuoetaan karjalle ruokaa, niin mainut vehnä, rypsi on toki yksivaihtoehto. Myöhemmin vetosit siihen ettei esim rypsi kasva koko maassa, niin ei tietenkään sinne.
Jos taasen on sitä mieltä ettei Suomessa kannata alkutuotantoa harrastella, niin on sekin toki yksi ajatus, mutta se tuotetaanko Suomessa yleensäkkään on sitten toinen juttu.
Jos ajatuksesi oli pienimuotoisesti kasvattaa nautakarjaa, lähinnä maidontuotantoa ja siitä sivutuotteena punanista lihaan, niin se joidenkin laskelmien mukaan onnistuu varsin ympäristö ystävällisesti, mutta jos siihen tyydyttäisiin niin lähinnä saralla ne joilla on varaa ja halua söisivät.
Lihaa sivutuotteena voisi myös hakea nyt hukkaan menevestä lihasta, esim jos kasvatetaan lemmikkejä, niin samalla ilmasto vaikutuksella voisi tuotttaa vähän lihaa, lyhennettäisiin elikaarta ja jalostettaisiin myös lihaisuutta, niin nolla lisäpäästöillä saisi muutaman lisäkilon. Tehokkuudella häviää toki puhtaalla lihantuotannolle, mutta jos lemmikeistä ei luovuta, niin joululihat.