Ilmastonmuutos

Viestiketju alueella 'Yleistä keskustelua' , aloittaja ppimi, 27.05.2009.

NOSTOJA MUROPAKETIN SISÄLLÖSTÄ
  1. tosi_huolestunut

    Rekisteröitynyt:
    17.12.2015
    Viestejä:
    850
    Ensimmäinen google haualla vastaan tuleva vegaani menu. Saa alkaa hahmottomaan CO2 (eqv) kokonaisuutta, luonnonsuojelua ja eettistä palkkausta suhteessa raksamiehen nakkikeittolounaaseen. Jään edelleen innolla odottamaan sitä kertaa kun @splice olisi jossakin oikeassa.

    WHITE PIZZA (RAW) 20 €
    Kvinoapohjalla cashewjuustoa, oliiiveja, artisokkaa, nokkospestoa ja villiyrttejä
    Quinoa crust, cashew cheese, olives, artichoke, nettle pesto, wild herbs (G)

    SAVASANA BOWL 16 €
    Sushiriisiä, savutofua, maustettuja vihreitä, teriyakimanteleita ja seesamkastiketta
    Sushi rice, smoked tofu spicy greens, teriyaki almonds and sesame sauce (G)

    BBQ TEMPEH 18 €
    Punaviini-bbqkastikkeessa marinoitua tempeä, grillattua varhaisperunaa, tomaattia ja merikorallia
    Tempeh marinated in red wine and bbq sauce, grilled potatoes, tomato and samphire (G)

    FISHLESS TOFU BURGER 17 €
    Kombussa marinoitua friteerattua tofua, remouladea, hapankurkkua ja punasipulia. Uuden sadon ruttuperunoita, sydänsalaattia ja sitruuna-valkosipulimajoneesia
    Tofu burger with remoulade, pickles, red onion served with potatoes, salad and garlic lemon mayo

     
    Viimeksi muokattu: 09.09.2019
  2. tosi_huolestunut

    Rekisteröitynyt:
    17.12.2015
    Viestejä:
    850
    Kun @splice ei kuitenkaan viitsi niin etsin vähän lukuja Savasana Bowl vegaani aterian CO2 päästöistä

    SAVASANA BOWL 16 €
    Sushiriisiä (3kg/kg CO2e/kg) , savutofua (1kg/kg CO2e/kg), maustettuja vihreitä, teriyakimanteleita (1.7kg/kg CO2e/kg) ja seesamkastiketta (4.2kg/kg CO2e/kg).

    Nakkikeitto

    Makkara (4.5kg/kg CO2e/kg), Peruna (0.20kg/kg CO2e/kg), Porkkana (0.17kg/kg CO2e/kg), Selleri (0.25kg/kg CO2e/kg).
     
  3. ampula

    Rekisteröitynyt:
    04.11.2015
    Viestejä:
    2 385
    Mutta mitä tuo auttaa.
    Miten se sinua tai ketään muutakaan auttaa ymmärtää, mitä väliä sillä on kuinka paljon imakehän suhde on pallon halkaisijaan.

    Ihminen kuitenkin touhuu siinä pallon pinnalla ja ilmakehään suhteutettuna hyvin vähän pinnan alla.

    Keskustelu on pitkälti painottunut siihen mikä on ihmisen vaikutus ja voiko ihminen siihen vaikuttaa. Kuvailemalla ihmisille että ilmakehä on jokin ämpärillinen ilmaa, niin se vie ajatuksen ihan väärille raiteille.

    Jos ajatuksesi on osallistua tulivuori kesksuteluun ja yrittää kuvailla sitä että tuolla uumenissa on jotain sellaista että ilmakehä on niin mitätön ettei siinä pelissä mitään tehtävissä niin ehkä onnistut pelotteleen. Siinäkin harhaanjohtavaa se että millimetrin kerros keskellä on tilavuudeltaan ihan jotain muuta kuin millimetrin kerros 1m halkasijaltaan olevan pallon pinnalla oleva millimetrin kerros.
     
    Ilkko2 tykkää tästä.
  4. ampula

    Rekisteröitynyt:
    04.11.2015
    Viestejä:
    2 385
    Ottamatta kantaa lainattuun postaukseen, niin keskustelussa joku puhuu punaisenlihan päästöistä ja sen vähentämisestä, siinä varmaan aika hyvä yhteisymmärrys että vartavasten tuotettu punainenliha ei ole ilmastovaikutukseltaan mikään ykkösjuttu.
    Sitten jos tuodaan vertailuun jotain vegaani höpinää vaihtoehdoksi, niin mennään kyllä ihan toiseen ääripäähän ja ilmeisesti ei edes haluta etsiä punaiselle lihalle vaihtoehtoa vaan häkkyröitä miksi ei kannata miettiä päästävälle vaihtoehtoja.

    Joku ehdottaa jotain salaatti ruokavaliota , joku ynnäilee paljonko tarvitaan jos pelkällä huonosti valikoidulla salaatilla (tuore) pitäs koko ihmisen energiatarve tyydyttää ja vertaa sitä, tai ei välttämättä edes vertaa mihinkään.

    Jos ajatus on ehdottaa punaisen lihan korvaamista muilla vaihtoehtdoilla, niin helposti löytyy paljon tehokkaampia vaihtoehtoja, sama toki pätee jos korvaan muunkin sävyisiä lihoja, mutta jos lähdetään miettimään tehokkaasti tuotetuille lihoille vaihtoehtoja, niin sitten joutuu jo vähän enemmän tekemään jumppaa ja ei varmaan ole ihan niitä kärki hankkeita, vaan noita tehokkaasti tuotettuja tarvitaan sen kaikken epätehokkaimmin tuottetun lihaan korvaamiseksi.

    Punaista lihaa syntyy "sivutuotteena" monien elänperustaisten raaka-aineiden tuotannossa joten lihattomaksi mailma ei muuta vaikka suoraa naudanlihan tuotantoa vähennettäisiinkiin, sitä vaan ei riitä kaikille nykyisissä määrin.

    Naudanlihaa pystytään tuottamaan hyvin eri tasoisilla päästötasoilla ja jos se olisi päästökaupassa niin kyse enemmänkin hinnasta kuin siitä voisiko sitä tuottaa.
     
  5. MSM

    Rekisteröitynyt:
    07.12.2006
    Viestejä:
    1 040
    Sepäs hienoa, että olet täysin varma, vaikka et vaivaudu edes ottamaan asiasta selvää. Mitäs jos nyt kuitenkin katsottaisiin tutkimuksia, eikä vaan kiskottaisi hatusta vääriä faktoja?

    [​IMG]
    Naudanlihaa suurempaa päästölähdettä on vaikea edes löytää. Ero muihin ruokatuotteisiin on aivan valtava, eivätkä "no kun banaaneja pitää kuljettaa, mut lehmän liha teleporttaa ilman päästöjä" -argumentit muuta asiaa miksikään.

    Banaanien tieltä poltettu metsä on kertaluontoinen hiilidioksidipäästö, joka jakautuu todella monen banaanin kesken (riippuen täysin aikavälistä, jolla asiaa tarkastellaan). Se samainen metsä pitää lisäksi polttaa myös naudan tieltä. Eikä edes riitä se samainen metsä, vaan tarvitaan valtavasti enemmän poltettavaa metsää.

    Kilossa banaaneja on 11 g proteiinia. Hehtaari tuottaa (FAO:n lukema) keskimäärin 40-50 tonnia banaania vuosittain. 45 tonnin lukema tarkoittaisi 495 kg proteiinia per hehtaari. Naudanlihasta proteiinia saadaan yhden lähteen mukaan 2,2 grammaa per neliömetri, joka on 22 kg per hehtaari. Toisin sanoen lehmien vuoksi tarvitsisi polttaa 22,5 kertainen määrä metsää saadakseen saman määrän proteiinia kuin banaaneista.

    Eräässä tutkimuksessa* rahtilaivalla kuskaaminen aiheutti 8 gramman hiilidioksidipäästöt banaanille, kun kokonaispäästöt banaanilta olivat 121 grammaa, joten siihen on myöskin turha vedota. Ja edelleenkin myös lihaa täytyy kuljettaa.

    * https://ctl.mit.edu/sites/ctl.mit.edu/files/library/public/Blanco_Craig_banana_case_Sept2009.pdf

    Siinäpä vielä yksi aiheeseen liittyvä kuva:

    [​IMG]
     
  6. MSM

    Rekisteröitynyt:
    07.12.2006
    Viestejä:
    1 040
    Ensinnäkin, Suomessa on noin 900 000 nautaa, joka on huimasti enemmän kuin mitä Suomen luonnosta muita märehtijöitä löytyy. Poroja on 200 000, mutta eivät nekään oikein ole nykyisellään luonnonvaraisia elukoita, vaan ihmiset niiden määriä ylläpitävät. En osaa arvioida niiden määrää ilman ihmisen vaikutusta. Hirviä on 110 000, kauriita 30 000 ja peuroja 30 000.

    Toisekseen, miksi asiassa olisi jotain pohdittavaa? Suomessa on märehtijöitä ollut ennen ihmistäkin, eivätkä niiden päästöt siten ole kovinkaan relevantteja, jos kyseisiä elukoita ei ihminen toiminnallaan monista.
    [​IMG]
     
  7. tosi_huolestunut

    Rekisteröitynyt:
    17.12.2015
    Viestejä:
    850
    Peuroja on pitkälti yli 100 000kpl, ja kaikissa villieläinlajeissa tilastoidut määrät ovat talvikantoja. Ennen metsästystä määrät ovat helposti 1.5-2 kertaisia, niin poroissa kuin muissakin. Villimärehtijöiden määrät ovat samaa suuruusluokkaa kuin nautojen. Kokonaismäärä siis liikkuu välillä 400 000 - 700 000. Mikä on hyvin kaukana alkuperäisestä väitteestäsi "Luettelemasi muut elukat eivät joko tuota metaania lähes ollenkaan ja/tai niiden lukumäärät ovat huomattavan pienet verrattuna lehmiin"
     
  8. tosi_huolestunut

    Rekisteröitynyt:
    17.12.2015
    Viestejä:
    850
    Siinä meillä luonnonsuojelija. Sademtesä matalaksi, kerran se vain palaa. Huh huh. Kun sinun kuvaasi katsoo niin heti tulee kaksi kysymystä. Missä pellossa kasvaa tuo maito? Ja missäpäin Suomea voi viljellä noita muita? Mitä nurmiviljelyllä Suomessa tehdään jos sitä ei syötetä tuotantoeläimille?

    Samaa viherpunaista höttöä mitä kaikki tuutit täydellä. Intialaista (CO2e pommia) SAVASANA BOWL annosta poskeen ja hyväihminen signalointia someen.
     
    Ilkko2 tykkää tästä.
  9. MSM

    Rekisteröitynyt:
    07.12.2006
    Viestejä:
    1 040
    Alkuperäinen väitteeni koskee luonnollisesti globaaleja päästöjä. Se olit sinä, joka välttämättä halusit alkaa tarkastelemaan pelkästään Suomen tilannetta, vaikka alunperin itsekin puhuit norsuista ja seeproista.

    Mistäköhän olet saanut käsityksen, että kannattaisin sademetsän polttamista minkään tuotannon tieltä? Jos se pitää polttaa banaanin tai lehmän tieltä, niin huomattavasti järkevämpää se on polttaa banaanin tieltä, koska samalta alueesta saadaan monikymmenkertainen määrä ruokaa.

    Maailman ruokahuolto on kuitenkin oikein hyvin järjestettävissä ilman sademetsien polttamisia.

    Miksikäs maidon pitäisi kasvaa pellossa ja miksi luulet, että hehkuttaisin maidon juomista vaikkapa banaanin syömisen tilalle?

    Vaikea kuvitella, miksi nyt kuvittelen keskustelun koskevan jotenkin erityisesti Suomea, kun ilmastonmuutos on globaali ongelma, jolla on kohtuullisen vähän tekemistä juuri Suomen kanssa.

    Mikähän on höttöä? Olkiukkoja kyllä osaat heitellä, joten ehkä tarkoitat niitä. Minun kanssani niillä on tosin hyvin vähän tekemistä.

    Suosittelen muuten laskemaan Savasana bowlin ja muidenkin ruoka-annosten päästöt itse annoksista (vieläpä suhteessa ravintosisältöön), eikä vain heittelemällä yksittäisten ruoka-aineiden "päästöt per kilo" -lukemia ja sitten vertaamalla näitä täysin erilaiseen ruokaan. Huomaat viimeistään tämän toimenpiteen jälkeen, että valtaosan ajasta korvaamalla lihaa rehuilla päädytään ympäristölle ystävällisempään ateriaan.
     
  10. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 541
    Ensinnäkin banaanit mustuvat lähes välittömästi jääkaapissa/viileässä. Ihan perustietoutta. Mutta mitäpä muuta nyt voisi odottaakaan.

    Toisekseen sademetsiä poltetaan eniten juuri lihakarjan JA sen vaatiman rehumäärän takia. Aivan auttamatta eniten, ei edes tupakka/kahvi pääse edes lähelle. Esim. Brasilia on maailman suurin soijan tuottaja, ja esim. EU ostaa 80% lihankasvatukseen tarvittavasta soijasta juuri Brasiliasta. Me ollaan jo käyty nämä asiat läpi, miksi jatkat täysin virheellisen tiedon levittämistä?
     
  11. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 541
    Ja lihanvalmistuksen raaka-aineita. Tonneja tonnien perään, sekä lannoitteita jne. jotka lisäävät valtavat määrät vesistöjen kuormitusta.

    tosi_huolestunut pitää olla trolli, ei mikään muu enää selitä tätä. Kieltäydyn uskomasta että ihminen (noin yleisellä tasolla ) voi olla vain auttamattoman tyhmä..
     
    juhog81 tykkää tästä.
  12. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 541
    Määrillä ei sinällään ole merkitystä, maailmanlaajuisesti villeinä eläviä nisäkkäitä on vain 4% maailman nisäkkäiden biomassasta. Ihmisen ylläpitämää karjaa puolestaan 60%. Jos sinusta tuo 4% on niin vakava ja paha määrä että sitä pitää märehtiä päivästä toiseen niin OK, mutta mitään järkeä siinä ei ole.

    Toisekseen hirviä ja peuroja ei tehosyötetä kuten esim. lihakarjan tai maidontuotannossa käytettäviä elukoita, tämä osaltaan selittää kovat lihantuotannon päästöt. Hirviä ja peuroja varten ei raivata metsää, ei lannoiteta peltoja.
     
    Viimeksi muokattu: 09.09.2019
  13. tosi_huolestunut

    Rekisteröitynyt:
    17.12.2015
    Viestejä:
    850
    Kun @splice :n ja @MSM :n ei ironia, parodia ja komedia uppoa niin yritetään nyt vielä kerran sitten kuvan avulla. Kasvihuoneilmiön lähteistä koko maatalouden rooli onsuuruusluokkaa 9%. Ja punaisen lihan sitten joku osa tuosta. Koko liha-asiasta puhuminen on vakavan asian uskottavuuden pilaamista.

    [​IMG]
     
    Ilkko2 tykkää tästä.
  14. MSM

    Rekisteröitynyt:
    07.12.2006
    Viestejä:
    1 040
    Meinaat, ettei kuvaajassa näkyvää sähköä, teollisuutta tai kuljettamista käytetä lihan tuottamiseen? Näissä kuvissa on aina se ongelma, etteivät ne ole kovinkaan yksiselitteisiä.

    FAO sanoo seuraavanlaista:
    Total emissions from global livestock: 7.1 Gigatonnes of Co2-equiv per year, representing 14.5 percent of all anthropogenic GHG emissions
     
  15. AHPU

    Rekisteröitynyt:
    01.02.2004
    Viestejä:
    260
    Mutta jos ne on sellaisia aurinkoisia hiilivoimaloita...:psmoke:
     
  16. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 541
    Onhan se ikävää kun faktat häiritsevät kuvittelua.

    Total emissions from global livestock: 7.1 Gigatonnes of Co2-equiv per year, representing 14.5 percent of all anthropogenic GHG emissions.

    About 44 percent of livestock emissions are in the form of methane (CH4). The remaining part is almost equally shared between Nitrous Oxide (N2O, 29 percent) and Carbon Dioxide (CO2, 27 percent). This means that livestock supply chains emit:
    • Gt CO2-eq of CO2 per annum, or 5 percent of anthropogenic CO2 emissions (IPCC, 2007)
    • 3.1 Gt CO2-eq of CH4 per annum, or 44 percent of anthropogenic CH4 emissions (IPCC, 2007)
    • 2 Gt CO2-eq of N2O per annum, or 53 percent of anthropogenic N2O emissions (IPCC, 2007)

    http://www.fao.org/news/story/en/item/197623/icode/
     
  17. tosi_huolestunut

    Rekisteröitynyt:
    17.12.2015
    Viestejä:
    850
    Hakusanalla ”agriculture greenhouse effect share” tulee selväksi että maanviljelyksen osuus kokonaisvaikutuksesta on 8-10%. Ja tästä eläinten kasvatuksen 3.5%. Tuosta sitten joku osuus on lehmien vaikutus. Korkeintaan 2%.

    Kiitän hauskasta leikistä. Nyt voitte jäädä keskenänne popsimaan soijaa ja pähkinävoita. Varokaa paukkuja. Heissulihei!
     
    Ilkko2 tykkää tästä.
  18. MSM

    Rekisteröitynyt:
    07.12.2006
    Viestejä:
    1 040
    Kokeillaanpa hakusanojasi. Kaiketi hakutulokset vaihtelevat käyttäjittäin, mutta eiköhän sulle ole näkynyt pääsääntöisesti samat kuin mullekin. Ensimmäisessä linkissä puhutaan EU:n tilanteesta, joka oli 10 %. Sitten löytyy lukema 9 % Yhdysvalloille. Sen jälkeen jokin Naturen julkaisu, jossa sanotaan "One-third of our greenhouse gas emissions come from agriculture", jonka varmaan skippasit pikaisesti. Ja vielä yksi Yhdysvaltojen tilanteesta kertova lähde, jossa 8 %.

    Eli olet onnistunut löytämään 8-10 % lukemasi katsomalla EU:n ja USA:n päästöjä, kun globaalit päästöt olisivat relevantimpia. Et semmoista.

    Hatusta kiskomasi 2 - 3.5 % sijaan voisin kuvitella FAO:n arvion olevan luotettavampi:
    • Total emissions from global livestock: 7.1 Gigatonnes of Co2-equiv per year, representing 14.5 percent of all anthropogenic GHG emissions. This figure is in line FAO’s previous assessment, Livestock’s Long Shadow, published in 2006, although it is based on a much more detailed analysis and improved data sets. The two figures cannot be accurately compared, as reference periods and sources differ.
    • Cattle (raised for both beef and milk, as well as for inedible outputs like manure and draft power) are the animal species responsible for the most emissions, representing about 65% of the livestock sector’s emissions.

      http://www.fao.org/news/story/en/item/197623/icode/
    Edit: Päivitetty FAO:n tuoreimmat arviot.
     
    Viimeksi muokattu: 09.09.2019
  19. Photiou

    Rekisteröitynyt:
    23.11.2005
    Viestejä:
    808
    IPCC:n raportista (https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/ipcc_wg3_ar5_chapter11.pdf): "Annual total non-CO2 GHG emissions from agriculture in 2010 are estimated to be 5.2 – 5.8 GtCO2eq / yr (FAOSTAT, 2013; Tubi-ello et al., 2013) and comprised about 10 – 12 % of global anthropo-genic emissions."

    "Only agricultural non-CO2 sources are reported as anthropogenic GHG emissions, however. The CO2 emitted is considered neutral, being associated to annual cycles of carbon fixa-tion and oxidation through photosynthesis. "

    Eli laskentatapoja on yhtä monta kuin laskijaakin ja jos tuosta IPCC:n lukemasta karkeasti puolet eli 5-6% on karjanhoidosta, niin lehmien osuus on MSM:n luvuilla (65%) 3,25-3,9% kaikista päästöistä. Ts. jos kaikki lihantuotanto lopetettaisiin on mahdollisuus säästää maks. 5-6% kaikista päästöistä. Todennäköisesti huomattavasti alle 5-6%, koska tuotetut liha ja maitotuotteet tulisi korvata jollain muulla ravinnolla ja lisäksi pitäisi lisätä teollisten lannoitteiden käyttöä. Ts. kasvissyönnillä ei ilmastoa pelasteta.
     
  20. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 541
    Itseasiassa juuri sillä pelastettaisiin. Valtavien päästöjen lisäksi, säästyttäisiin valtavilta metsien poltoilta ja päin vastoin jopa 75% nykyisestä peltopinta-alasta voitaisiin käyttää vaikkapa metsittämiseen.

    Tuolla jos millä olisi valtava merkitus, käytännössä tarkoittaisi ettei ongelmaa edes olisi.

    Livestock provide just 18% of calories but take up 83% of farmland: avoiding meat and dairy is ‘single biggest way’ to reduce your impact on Earth

    Ja edelleenkin täytyy pitää mielessä, että lihasta ei tosiaan tarvitse millään muotoa kokonaan luopua, vaan sen käytön täytyy muuttua järkevämmäksi. Pääpaino enemmän kanoihin/kalaan, se on juuri punainen liha joka on ongelmallisin.
     
  21. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 541
    Lisäksi nykyinen lihakarjan vaatima peltopinta-ala aiheuttaa toisenlaisenkin ongelman: peltojen lannoitteet päätyvät lopulta meriin, ja tämä on todella vakava isku kaikelle meren eläville lähtien aina planktoneista kaloihin.

    https://worldoceanreview.com/en/wor-1/pollution/over-fertilization/
     
  22. electron06

    Rekisteröitynyt:
    12.11.2006
    Viestejä:
    4 238
    Mutta jos taas pysytään faktoissa, niin suunta on laskeva ja lannotteiden pääsy vesistöihin saatu hillittyä.

    https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kart...ltojen_lannoitteet_rehevoittavat_vesis(31538)

    Myönteistä kehitystä ravinnetaseissa
    Maatalous on merkittävä vesistöjen kuormittaja peltovaltaisilla valuma-alueilla, kuten Uudellamaalla, jossa käytössä olevaa maatalousmaata on viidennes maakunnan maa-alasta. Pelloilta huuhtoutuu ravinteita ja kiintoainesta erityisesti syksyllä ja keväällä sade- ja sulamisvesien mukana vesistöihin. Uudellamaalla talvisateet lisäävät kuormitusta.

    Ravinnetase kertoo pelloille lisättyjen ravinteiden ja sieltä sadon mukana korjattujen ravinteiden erotuksen. Se antaa arvion vesistöihin päätyvän ravinnekuormituksen riskin suuruudesta. Kasvinviljelyvaltaisen Uudenmaan typpitase oli 30 kg/ha vuonna 2015, mikä on tavoitteiden mukaista. Se on vähemmän kuin koko maan keskiarvo, joka oli 46 kg/ha. Myös fosforitase oli alle valtakunnallisen arvon.

    Sääolot vaikuttavat sadon määrään ja sen mukana pelloilta poistuviin ravinnemääriin ja -taseisiin. Myös lannoitteiden ja viljan hinnan muutoksilla on merkitystä.

    Keskimääräinen vuosittainen fosforilannoitus on laskenut 1990-luvun alun yli 30 kg/ha nykyiseen reilusti alle 10 kg/ha. Typpilannoitus on laskenut samassa ajassa tasolta 140 kg/ha tasolle 100 kg/ha.
     
  23. Rosa Linda

    Rekisteröitynyt:
    28.09.2016
    Viestejä:
    955
    Hassua jos joku kuvittelee lihantuotannon päättyvän oikeasti. Käytännössä esimerkiksi Etelä- ja väliamerikasta loppuisi ilo elämästä, jos he eivät enää voisi kuluttaa punaista lihaa.
     
  24. MSM

    Rekisteröitynyt:
    07.12.2006
    Viestejä:
    1 040
    Tokihan huomasit esimerkiksi tämän lauseen samaisessa julkaisussa, joka oli välittömästi lainaamasi tekstin perässä:

    "Fossil fuel CO2 emissions on croplands added another 0.4 – 0.6 GtCO2eq / yrin 2010 from agricultural use in machinery, such as tractors, irrigation pumps, etc. (Ceschia et al., 2010; FAOSTAT, 2013), but these emissions are accounted for in the energy sector rather than the AFOLU sector"

    Luvussasi oli, kuten lainauksestasi käy ilmikin, mukana pelkästään ei-CO2-päästöjä. Eikö yllämainittua traktorin polttoainetta tosiaan kannattaisi huomioida? Tai myöhemmin samaisessa julkaisussa käsiteltyjä lannoitteita? Tai ruoan logistiikan päästöjä? Nythän ne ovat piilossa muiden sektorien päästöissä.

    Jos lihaa korvataan melkeinpä millä tahansa muulla ruoalla, tarvitaan vähemmän peltopinta-alaa, vähemmän metsiä poltettavaksi, vähemmän veden pumppaamista, vähemmän traktoreita, vähemmän lannoitteita, vähemmän ruoan kuskaamista, vähemmän kaikkea. Kyllähän tällainen tosiasiallisesti näkyy päästöissä, olivatpa nämä minkä tahansa sektorin alle jemmattu.

    Ehdottamassasi luvussa tällaiset eivät kuitenkaan näy. FAO:n luvussa sen sijaan ne oletettavastikin näkyvät.

    Kunhan ennenpitkää energiantuotanto puhdistetaan, jäljelle jäävät märehtijöiden metaanit ovat nähdäkseni pitkälti yhdentekeviä. Toki ne ilmastoa hitusen lämmittävät, mutta tärkeämpää on, etteivät ne juurikaan happamoita meriä.
     
  25. Photiou

    Rekisteröitynyt:
    23.11.2005
    Viestejä:
    808
    Ei tule päättymään ja kuten todettua IPCC:n raportin perusteella vaikutuksetkin olisi parin prosentin luokkaa ts. ei vaivan arvoista. Tässä taas yritetään käyttää ilmastohysteriaa muiden tavoitteiden ajamiseen.
     

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti