HS: Miksi valtion talous nyt -1.7mrd kun 2008 +1.8mrd

Viestiketju alueella 'Yleistä keskustelua' , aloittaja tosi_huolestunut, 20.08.2018.

  1. tosi_huolestunut

    Rekisteröitynyt:
    17.12.2015
    Viestejä:
    1 449
    Helsingin sanomat yrittävät kovasti löytää syytä nousukiidossa olevan maan 1.7mrde alijäämään. Mutta eivät sitä löydä, tai halua löytää. Siellähän se kuitenkin heidän tekstissään selkeästi sanotaan

    "Lisäksi valtion osuutta paisutti kertaheitolla se, että työnantajien kansaneläkemaksu poistettiin vuonna 2010. Sitä ennen työnantajat osallistuivat pienituloisille maksettavien kansaneläke-etuuksien rahoittamiseen vuosittain yli miljardilla eurolla."

    "Kilpailukykysopimuksessa hallitus sitoutui rahoittamaan työnantajille määräaikaisia maksunalennuksia vuosiksi 2017–2019. Tämä näkyy vielä ensi vuonna valtion budjetissa noin miljardin menoeränä."

    "3. Työttömyystuet, +1 miljardi"

    Ja lopuksi sosiaalisen haittamuuton majoitus+sosiaalikulu+asumistuki arviosta riippuen 1-2mrde

    Eli nykyinen hallitus on siirtänyt 2 miljardia yrityksille, tehnyt 1 miljardilla tempputyöllistystä jolla on saatu tilastot kauniiksi, ja hankkinut 1-2mrd pysyvän kuluerän maailmanhalausprojektillaan. Yhteensä 4.5mde pakkasta vuodessa. Vielä jos saavat SOTE:n maaliin (työnantajien työterveyskulut veronmaksajille) niin ryöstö on viimeistelty.
     
  2. tth78 Moderaattori

    Rekisteröitynyt:
    09.08.2012
    Viestejä:
    4 574
    Suomea valmistellaan EU:n osavaltioksi?

    https://www.hs.fi/talous/art-2000005796490.html?ref=rss

    Miksi valtio velkaantuu yhä, vaikka Suomi elää nousukauden huippua? HS selvitti, mihin rahamme nyt menevät
    Vuosien 2019 ja 2008 budjettien vertailu paljastaa, miksi edellisen nousukauden huipulla valtion kassaan virtasi ”ylimääräistä” rahaa mutta nyt menoista ei vieläkään selvitä ilman lisävelkaa.
    Puoluetoverit Jyrki Katainen ja Petteri Orpo ovat molemmat toimineet valtiovarainministereinä nousukaudella. Kataisen kaudella valtion budjetti oli edellisen kerran ylijäämäinen. (KUVA: PETER JANSSON, RONI REKOMAA / LEHTIKUVA)
    Teemu Muhonen HS
    Julkaistu: 20.8. 2:00 , Päivitetty: 20.8. 8:21

    KUN Suomi edellisen kerran eli nousukauden huippua kymmenisen vuotta sitten, poliitikot pohtivat käyttökohteita valtion kassaan virtaavalle ”ylimääräiselle” rahalle.

    Vuoden 2008 budjetissa tulot ylittivät menot niin reippaasti, että valtionvelan lyhentämiseen jäi lopulta lähes kaksi miljardia euroa.

    Juha Sipilän (kesk) hallitus voi vain haaveilla moisesta.

    Suomen talous on nyt vahvemmassa vedossa kuin aikoihin ja työllisyysaste on korkeampi kuin kertaakaan tällä vuosituhannella, mutta valtion velkaantuminen ei ota loppuakseen. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ensi vuodelle on 1,7 miljardia alijäämäinen.



    HS selvitti vuosien 2008 ja 2019 budjetteja vertailemalla, miksi valtion tulot eivät enää kuumimmassa korkeasuhdanteessakaan ilman lisävelkaa riitä menojen kattamiseen.

    OSASELITYSTÄ tilanteeseen voi hakea Sipilän hallituksen kilpailukykysopimuksen vastineeksi tekemistä tuloveronkevennyksistä.

    Isossa kuvassa on silti kyse muusta, sillä kokonaisuudessaan valtion verotuotot ovat ensi vuoden budjetissa noin 45,7 miljardia euroa eli ostovoimakorjatusti lähes kolme miljardia enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Tulo- ja yhteisöveropotin pienenemisen on paikannut ennen kaikkea arvonlisäveron tuoton reipas nousu.

    Valtiontalouden velkaantuminen johtuu siitä, että menot ovat kasvaneet vielä selvästi tuloja enemmän – ostovoimakorjatusti yli kuusi miljardia euroa.

    Budjettien tutkiskelu paljastaa, että varsin suurelta kuulostavan lisäyksen selittää valtaosin viisi menoerää. Selväksi tulee sekin, että valtiontalouden hoito käy vastaisuudessa yhä vaikeammaksi.

    Artikkeli jatkuu grafiikan jälkeen.


    1. Eläkkeet, +2,5 miljardia
    Ei liene yllättävää, että ylivoimaisesti eniten lisäeuroja menee eläkkeiden maksamiseen.

    Valtion harteilla on vajaa kolmannes kaikista julkisista eläkemenoista, mikä tarkoittaa jo lähes kymmentä miljardia euroa.

    Kymmenessä vuodessa menoja ovat lisänneet ennen kaikkea valtion omien työntekijöiden eläköityminen sekä valtion kasvava osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeistä (HS. 15.8.).

    Lisäksi valtion osuutta paisutti kertaheitolla se, että työnantajien kansaneläkemaksu poistettiin vuonna 2010. Sitä ennen työnantajat osallistuivat pienituloisille maksettavien kansaneläke-etuuksien rahoittamiseen vuosittain yli miljardilla eurolla.

    2. Sairausvakuutus, +1,1 miljardia
    Sairaus- ja vanhempainpäivärahoja sekä lääkekorvauksia rahoitetaan sekä verovaroin että työntekijöiden ja työnantajien maksamilla sairausvakuutusmaksuilla. Tällä hetkellä valtion osuus on tavanomaista suurempi.

    Kilpailukykysopimuksessa hallitus sitoutui rahoittamaan työnantajille määräaikaisia maksunalennuksia vuosiksi 2017–2019. Tämä näkyy vielä ensi vuonna valtion budjetissa noin miljardin menoeränä.

    Valtio kuitenkin rahoittaa alennuksen kustannuksia julkisen sektorin lomarahojen määräaikaisilla leikkauksilla, ja koko julkiselle sektorille alennus on kustannusneutraali. Vuodesta 2020 eteenpäin työnantajille on määrä jäädä voimaan pienempi, noin puolen miljardin euron alennus.

    3. Työttömyystuet, +1 miljardi
    Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) on selittänyt ensi vuoden budjetin alijäämäisyyttä sillä, että vahvasta talouskehityksestä huolimatta Suomessa on jäljellä ”250 000 hengen suuruinen työttömyyden kova ydin”.

    Orpon näkemys ei ole lukujen valossa täysin perusteeton, sillä valtion työttömyysturvamenot ovat edelleen yli puolitoistakertaiset vuoteen 2008 nähden.

    Pitkäaikaistyöttömyyden yleistymisestä kertoo se, että ennen kaikkea työmarkkinatuen menot ovat kasvaneet. Valtion osuus ansiosidonnaisista päivärahoista on sekin yhä kymmenen vuoden takaista korkeampi.

    4. Yleinen asumistuki, +0,8 miljardia
    Pitkälti työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia ovat myös asumistuet, joita myönnetään pienituloisille vuokranmaksun tai lainanhoidon tueksi.

    Yleisen asumistuen tarve on ollut pitkään voimakkaassa kasvussa, ja valtionvarainministeriön talousarvion mukaan sama tahti jatkuu ensi vuonna.

    Vuokratason kohoamisen vuoksi asumistukia saavat työttömien ja opiskelijoiden ohella aiempaa useammat työssä käyvät kotitaloudet.

    Työttömien työllistyminen siitä huolimatta sekä typistäisi työttömyys- ja asumistukimenoja että lisäisi verotuloja.

    5. Kuntien valtionosuudet, +0,7 miljardia
    Kunnille peruspalveluihin eli etenkin sosiaali- ja terveydenhuoltoon myönnetyt valtionosuudet ovat eläkkeiden ohella valtion suurin yksittäinen menoerä.

    Valtionosuusjärjestelmä on muuttunut vuosien varrella, mutta Kuntaliiton kehittämispäällikön Sanna Lehtosen HS:lle tekemän laskelman perusteella peruspalveluiden vertailukelpoiset valtionosuudet ovat ensi vuonna noin 0,7 miljardia suuremmat kuin vuonna 2008.

    Lehtosen mukaan valtionosuuksia ovat kasvattaneet esimerkiksi uusien tehtävien säätäminen kunnille sekä kustannustason kohoamisen vuoksi tehdyt indeksitarkistukset.

    YLIJÄÄMÄISTEN budjettien tekeminen ei tule olemaan helppo vastaisuudessakaan, sillä sosiaali- ja terveysmenojen sekä eläkemenojen kasvu jatkuvat edelleen. Väestön ikääntyminen myllää Suomen julkisen talouden perusteita, ja työttömyyden sitkeä pitkittyminen lisää vaikeuskerrointa entisestään.

    Päättäjät ovat toki tietoisia tilanteesta ja esittävät siksi toinen toistaan kunnianhimoisempia tavoitteita 2020-luvulle.

    Hallitus tavoittelee sote-uudistuksella kolmen miljardin säästöjä vuosikymmenen loppuun mennessä, ja pääministeri Sipilän mukaan työllisyysaste pitäisi nostaa historiallisen korkeaan 75 prosenttiin jo ensi vaalikaudella.

    Vuonna 2008 valtiovarainministerinä toiminut Jyrki Katainen (kok) jäänee vielä pitkäksi aikaa viimeiseksi kirstunvartijaksi, joka joutui vaivaamaan päätään valtion budjettiin kertyneen ylijäämän käyttökohteilla.
     
  3. demas

    Rekisteröitynyt:
    01.02.2013
    Viestejä:
    232
    Jostain luin että moni kiittelee nykyistä hallitusta siitä että asioita on laitettu tapahtumaan. On tehty muutoksia. Ihan kaikki eivät ehkä ole menneet maaliin mutta kuten tuo listauksesi osoittaa niin paljon juttuja on laitettu liikkeelle. Kiky on tästä hyvä esimerkki, hups'heijaa yhtäkkiä tulikin kolme työpäivää enemmän.
     
  4. tosi_huolestunut

    Rekisteröitynyt:
    17.12.2015
    Viestejä:
    1 449
    Jos jotakuta kiinnostaa niin vähän laajemmin Suomen tuloista ja menoista. 2018 Talousarvion mukaan valtion tulot ovat

    ALV 17mrd
    Tuloverot 14.5mrd
    Valmisteverot 7.4mrd
    Muut verot 3 mrd
    Valtion korkotulot + osingot jne.. 7.1mrd

    Menot ovat
    Kuntien tukeminen 8.5mrd
    Eläkkeet julkinen 5mrd
    EU maksut 2mrd
    Eläkkeet yksityinen 4.6mrd
    'sossumaksut' 4.3mrd (sisältää 1.5mrd asumistukea ja 1.5mrd lapslisiä)
    Puolustusvoimat 2.6mrd
    työttömyysturva 2.6mrd
    sairasvakuutus 2.1mrd
    Yliopistot ja tutkimus 3.3mrd
    Perusopetus 1mrd
    Yritystuet 2.8mrd
    Maataloustuet 2.6mrd

    Poliisi ja rajavartiat 1mrd
    Oikeusjärjestelmä 1mrd
    TAIDE JA KULTTUURI 500miljoonaa
    Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen 100miljoonaa
    Tuulivoima jne energia tuet 400 miljoonaa
    Tempputyöllistyskulut 500 miljoonaa
    Valtion korvaukset kotouttamisesti 250 miljoonaa
    Eläinten hyvnvointikorvaukset 67 miljoonaa
    Maahanmuutto 240 miljoonaa
    Kehitysyhteistyö 700miljoonaa

    Ja paljon paljon muuta... Olisi tuolla menopuolella punakynälle töitä. Yritystuet voisi KAIKKI muuttaa valtion takaamiksi lainoiksi --> suurin osa saataisiin takaisin. Energiatuet voisi poistaa. Maataloustuet puolittaa. Asumistuen poistaa (vuokrat ajanmyötä laskisivat vastaavasti), tempputyöllistyksen poistaa. Myös Eläinten hyvinvointikorvaukset voisi poistaa. Tuosta lähtisi helposti miljardeja.
     
    Viimeksi muokattu: 22.08.2018
  5. Aldor

    Rekisteröitynyt:
    15.06.2007
    Viestejä:
    226
    Lähdettä tälle väitteelle?
     
  6. Stoker

    Rekisteröitynyt:
    24.07.2000
    Viestejä:
    1 246
    Vertailutietoa löytyy naapurimaista. Länsimaiden ulkopuolelta tulijat lapsineen aiheuttavat Tanskalle 33 miljardin kruunun (4 miljardin euron) laskun joka vuosi. Luku on vuodelta 2015 ja sen takaa löytyy kotoutusministeriön työryhmä.

    https://pt-media.org/2018/02/22/maa...ljardia-yli-4-miljardia-euroa-jo-vuonna-2015/

    Myös nuppikohtaisia arvioita on laskettu. Esim. paljonko tilastoja tarkastellen tulee maksamaan vaikkapa yhden somalin ylläpito tulohetkestä kuolemaan (-saadut verotulot...).
     
    Viimeksi muokattu: 22.08.2018
  7. hermannipelle

    Rekisteröitynyt:
    01.04.2013
    Viestejä:
    2 437
    Yritin hakea yritystuen kaltaista mainoskuluihin ja palkkatyöhön, että saisi enemmän maksettua alveja, mutta ei ne menee esim. jollekin hemmetin yleishyödyllisiin nepotisti säätiöihin joiden ei tarvitse maksaa veroja, että voivat näivettää kilpailukyvyn yleishyödyllisellä nepotismilla. Eräs hurrisäätiö imi ihan mielettömän summan rahaa ja katosi ulkomaille rahoineen, että ei tartte maksaa vahingossakaan mitään takaisin.
     
    Viimeksi muokattu: 22.08.2018
  8. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 940
    Paljon järkevämpää olisi keskittyä niihin suurempiin menoeriin, eli Suomessa työttymyyteen. Mitkään Tanskan tai minkään muunkaan maan tiedot eivät sellaisenaan ole Suomeen vertailukelpoisia, toisekseen lähde on vähintäänkin arveluttava ja kolmanneksi, ei kaivata taas yhtä maahanmuuttoketjua tälle foorumille. Vaikka kuinka olisi yritys kova.

    Eli keskitytääs niihin asioihin. Oikeisiin sellaisiin.

    Pahimmillaan Suomessa työttömyys voi maksaa jopa 11 miljardia/vuosi. Kova luku, jolla kuitenkin voi jopa olla faktaakin takana:

    Työttömyydelle on laskettu nyt hintalappu: 6 miljardia euroa – ”Se on huima luku” - IL


    Joka tapauksessa puhutaan ~5-8 miljardin menoerästä vuosittain, mukaan laskettuna työttömät, elämämssään epäonnistuneet, ulkomaalaisiin pettymystään purkavat Halla_Ahoa äänestävät öyhöttäjät. Summa on kova pala nieltäväksi mikäli vähänkään maksaa tuloistaan veroa Suomen valtiolle, eli nauttii palkkaa työstänsä. Olipa sitten yrittäjä tai palkansaaja.

    Jos kuviteltaisiin että työttömiä olisi pyöreät 0, Suomella ei olisi hätäpäivää talouden suhteen. Mutta se on vain kuvitelmaa, todellisuus on karumpi. Mitä pitäisi tehdä?

    E: ja joo vastaus ei ole " lopettaa maahanmuutto " tms, se on hyttysen ¤askan parissa puuhastelua kun verrataan oikeisiin, maata rasittaviin kulueriin.

     
    Viimeksi muokattu: 22.08.2018
  9. ?

    Rekisteröitynyt:
    20.06.2007
    Viestejä:
    7 300
    Eli sinun mielestäsi useamman miljardin kulut somalien ja muiden matujen hyysäämisestä on hyttysen paskan veroinen kuluerä? Taitaa sinulla tuo oma ideologia rajoittaa faktuaalista tarkastelua.
     
  10. day1

    Rekisteröitynyt:
    31.08.2008
    Viestejä:
    248
    Tuskin ainakaan ottaa maahan ihmismassaa, joista enemmistö päätyy nostamaan työttömien määrää.
     
  11. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 940
    Pidetääs edes yksi ketju asiapitoisena, öyhötys voisi jäädä johonkin toiseen ketjuun.

    Mikä olisi sun keino Suomen työttömyyslukujen parantamiseen? Porkkanaa vai piiskaa? Pahimmillaan 11 miljardin kuluerä vuosittain työttömistä on kova pala purra, siksi kyselen. Toisekseen Suomen työttömyyteen menee enemmän rahaa kuin moneen muuhun, siksi tämä olisi oikeasti tärkeä asia kampata.

    http://tutkibudjettia.fi/talousarvio/menot

    Sipilän hallitus on monen mielestä epäonnistunut työttömyyden torjunnassa monellakin tavalla. Tuleeko SDP tekemään asiat paremmin?
     
  12. Teepee1

    Rekisteröitynyt:
    11.11.2014
    Viestejä:
    3 236
    Vaihdetaan ensin pakkoruotsi -> pakko norjaksi. Tuetaan ihmisten työllistymistä myös ulkomaille. Panostetaan suomen markkinointia turistikohteena. Tehdään suomesta turvapaikka vaikkapa kryptovaluutalle tai vedonlyönnille (malta).

    Kiinassa asuva pariskunta, kinkki ukko ja suomalainen akka ( vanhempien tuttuja) ihmettelivät kovasti miksi suomi ei ole mailmalla tunnettu turistikohde.
    Vähän lukuja. 2017 matkailu toi suomeen 4 miljardia. Tuo määrä voitaisiin kertoa moninkertaiseksi jos täällä panostettaisiin matkailuun enemmän.

    Onneksi suomessa on muutamia projekteja jotka voivat räjäyttää suomi tietoisuuden mm Kymi ring. Valtion pitäisi tukea tuotakin projektia kaikinmahdollisin tavoin. Imo kuten muutakin matkailua, koska raha tulee suomen ulkopuolelta.
     
    Viimeksi muokattu: 23.08.2018
  13. tosi_huolestunut

    Rekisteröitynyt:
    17.12.2015
    Viestejä:
    1 449
    Tästä ajatelmasta ISO peukku. Vaikka valittujen eläinten kylpylälomia korvataankin 67 miljoonalla, ei sillä ole kokonaisuuteen juuri vaikutusta. Minun käsityksen mukaan ISOT jutut ovat.

    1. Kokoomuksen 2007 vaalimainos "Sari Sairaanhoitajalle 500e/kk lisää liksaa". Mainos oli toimiva, ja vei kooomuksen pääministeriputkeen sekä Kataisen hillotolpalle Brysseliin. Valtion menot ENNEN kataista 2007 olivat 40,3mrd. Kataisen toteutettua lupaksensa olivat valtion menot 2010 49,9mrd. Kymmenen miljardia on paljon rahaa. Ja jäänyt pysyväksi eräksi. Kymmenen miljardin menojen vähennys menoissa tarkottaisi karkeasti sitä että Suomesta voisi POISTAA kokonaan henkilöiden palkkaverotuksen. Siis kokonaan. Terveisiä Jyrkille sinne hillotolpalle.

    2. Huoltosuhde jne. Työ ja elinkeinoministeriön Paula Karjalaisen mukaan (2017) "
    Somaliasta ja Lähi-idästä tulleet ...Palkansaajina oli neljän vuoden jälkeen 14 prosenttia ... Kahdeksan vuoden jälkeen työssä oli 18 prosenttia." Jos pitää työttömyyttä meidän talouden ongelmien juurisyynä, niin kannattaako tälle tielle lähteä?

    3. Jo avausviestissä mainitsemani Sipilän tulonsiirrot ihmisiltä yrityksille. (työnantajien kansaneläkemaksu poistettiin vuonna 2010. Sitä ennen työnantajat osallistuivat pienituloisille maksettavien kansaneläke-etuuksien rahoittamiseen vuosittain yli miljardilla eurolla, työnantajille määräaikaisia maksunalennuksia vuosiksi 2017–2019. Tämä näkyy vielä ensi vuonna valtion budjetissa noin miljardin menoeränä.)
     
  14. hermannipelle

    Rekisteröitynyt:
    01.04.2013
    Viestejä:
    2 437
    Talousopista sen verran, että esim. mitä Baronalle tulee voittoa on hyväveljille voittoa ja vastaa tavallaan valtion tuloja. Velka ei näy menoissa. Onkin sanonta hyväveljen suusta: "Me tienataan tällä". Köyhät ja kateelliset vihapuhujat eivät vaan hyväksy tälläistä onnea hyväosaisille, kun menestyvät. En ymmärrä miksei köyhät syö kakkua, jos on puutteita.
     
  15. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 940
    Työttömyys on Suomessa ongelma. Ei se muutu mihinkään, vaikka kuinka priorisoisi asioita. Sinne menee miljardeja joka tapauksessa, eli kalliiksi käy. Kerta ihmisiä ei voida kuolemanrangaistuksen uhalla pakottaa palkkatöihin, ratkaisu on etsittävä muilla keinoilla.

    Lisäksi asia on huomattavasti vaikeampi ja moniulotteisempi kuin yksinkertaisesti ajatellen luulisi.

    https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/23...oraporttiin-tyhminta-mita-valtionhallinto-voi


    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005790713.html

    Ja joka tapauksessa, vaikka rajat menisivät totaalisesti kiinni täytyisi ihmiset saada töihin. Nykyinen tilanne on Suomen kokoiselle ja valtiontaloudelle joka nojaa vahvasti vientiin melko sietämätön. Puhumattakaan ihmisten ikärakenteesta, lähitulevaisuudessa yhä useampi on eläkkeensaaja eikä palkkatyötä tekevä. Edessä on vielä haasteet jotka robotisaatio tuo tullessaan, ja monet melko yllättävätkin alat ovat jäämässä tämän muutoksen jalkoihin.

    Lisäksi kun todellakin katsoo Suomen velkaantumisen vauhtia mikä on viime vuosina ollut päällä, on selvää ettei tämä selviä maahanmuuton negitiivisiin asioihin keskittymällä. Putkinäkö ei auta yhtään Suomen taloutta miettiessä.
     
  16. Tlapio

    Rekisteröitynyt:
    28.04.2010
    Viestejä:
    1 593
    Miten sä siirrät ihmisiä töihin kun niitä ei ole kaikille?
    https://www.helsinginseudunsuunnat.fi/fi/hyvinvointi/palvelut/toimeentulotuki
    Huhti−kesäkuussa perustoimeentulotukea sai Helsingissä keskimäärin 41 600, Vantaalla 16 300 ja Espoossa 15 300 henkilöä kuukaudessa.

    Tuostakin tulee noin 72 000 ihmistä pääkaupunkiseudulla mitkä pitäis saada töihin.
    Tuskin noille on kuin muutama sata paikkaa.
     
  17. Teepee1

    Rekisteröitynyt:
    11.11.2014
    Viestejä:
    3 236
    Sitä mä en ymmärrä miten haittamaahanmuutto parantaa suomen taloudellista tilannetta? Ruotsi on melko kauan jo integroinut kehitysmaalaisia yhteiskuntaansa ja taitaa miinuksen puolella olla edelleen. Jos eriytetään humanitäärinen maahanmuutto työperäisestä maahanmuutosta.
     
    Viimeksi muokattu: 23.08.2018
  18. Aldor

    Rekisteröitynyt:
    15.06.2007
    Viestejä:
    226
    Eli ihan hatusta vedit...

    Mistä tämä melkein 10 miljardin menoerä tuli? Kuulostaa aika hurjalta. Olisi kiinnostavaa lukea tästä lisää.
     
  19. tosi_huolestunut

    Rekisteröitynyt:
    17.12.2015
    Viestejä:
    1 449
    Budjetin kohta 28.90. 2007 300miljoonaa. 2010 7.9 miljardia. "Kuntien tukeminen".
     
  20. jeannette

    Rekisteröitynyt:
    10.07.2013
    Viestejä:
    457
    Sori vaan, mutta näiden budjettien kohdat ei mene ihan yks yhteen: esim. vuoden 2007 budjetissa on muissa kohdissa laitettu kunnille miljardeja lakisääteisten tehtävien hoitoon.

    Itse en jaksa muuten lähteä ruotimaan näiden budjettien eroja (mutta esimerkiksi työttömyysturvan ja eläkemenojen erot kannattaa ehkä vilkaista...)
     
  21. splice

    Rekisteröitynyt:
    16.07.2011
    Viestejä:
    11 940
  22. tosi_huolestunut

    Rekisteröitynyt:
    17.12.2015
    Viestejä:
    1 449
    Sumutus siitä että Kataisen ajan valtion menonlisäykset eivät olisi todellisia, vaan johtuisivat ainoastaan muutetuista vastuista kuntien ja valtion välillä on täysin väärä. Todellisuus on päinvastainen.

    KUNTIEN menot 2007 34,4mdre
    KUNTIEN menot 2011 42.6mrde

    Ja muistutuksena samaan aikaan valtion menot

    VALTIO menot 2007 40,3mrde
    VALTIO menot 2011 50rde

    Kataisen vaalimainoksen kulut jakaantuivat tasaisesti koko julkiseen kenttään, eikä voittajia ollut.
     
  23. Jogilius

    Rekisteröitynyt:
    09.03.2001
    Viestejä:
    1 496
    Jätetään pari hävittäjää hankkimatta ja velkaantuminen ratkastu muutamaksi vuodeksi? :think:
     
  24. tosi_huolestunut

    Rekisteröitynyt:
    17.12.2015
    Viestejä:
    1 449
    Ehdotuksesi on niin kamalan tylsä. Hallituksen toivotalkoot hoitaa kestävyysvajeongelman monikulttuurisen rikastamisen kautta. Työvoimapula paikataan kasvattamalla Suomen houkuttelevuutta ulkomaalaisten työntekijöiden silmissä avaamalla sosiaalietuudet kaikille tulijoille kansalaisuuteen katsomatta.

    https://www.helsinginuutiset.fi/art...aaliturvaa-ulkomaalaisille-suomalaisten-etuja

    Tämä on kokoomuksen ihana toiveuni. Ulkomailta rahdatulle henkilölle kun maksaa 660e/kk palkaa niin Suomen valtio maksaa automaattisesti asumisen ja muut elinkulut. Ensimmäisestä päivästä alkaen.
     
  25. smee

    Rekisteröitynyt:
    14.05.2009
    Viestejä:
    13 600
    Valtion ja kuntien talouden seuranta yhtenä julkisena taloutena on kyllä viisasta, mutta niitä ei voi laskea vain suoraan yhteen, vaan siitä pitää vähentää keskinäiset siirrot ei pelkästään valtion ja kuntien välillä, mutta myös eri kuntien välillä. Julkisen velan tilastoinnissa näin tehdään, mutta en tiedä onko menojen kehityksestä olemassa sellaista valmiiksi laskettua tilastoa, josta julkisen talouden sisäiset siirrot on siivottu pois.

    Toki se on selvää, että julkisen talouden menot kasvoivat jyrkästi vuoden 2007 jälkeen, kuten taantumassa yleensä tapahtuukin, mutta harhaanjohtavien lukemien esittäminen ei yleensä auta viestin perillemenoa.
     

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti