Sitähän Pitkänen tuossa eriävässä mielipiteessään sanookin Savolan komppaamana, että "Esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioitaessa katson jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi itse henkilökohtaisesti tehnyt väitetyt oikeudenloukkaukset ja hylkään kanteen."

 

Tuo on mielestäni kuitenkin todennäköisin tapahtumien kulku, ainakin jos vertaa muihin kantajan väittämiin etäyhteys- tai ajastushöpinöihin. Kuitenkin sen, että DHT-havaintoja ei ole kyseisestä teoksesta ennen lomamatkaa, olisi pitänyt ehdottomasti puoltaa sitä että vastaaja ei henkilökohtaisesti ole vastuussa jakamisesta. Jo on kumma että voi tulla syytetyksi tekijänoikeusloukkauksesta vaikka riidattomasti itse ei ollut edes paikallaan.

 

Istuu siellä ainakin kaksi viisasta miestä, Olli Pitkänen ja Pekka Savola. Laitoin nyt heille henkilökohtaiset kiitokset menemään eriävästä mielipiteestään.

 

Oliko siis ensimmäiset havainnot teoksista ajalta jolloin henkilö on ollut lomamatkalla? Jos tuo on noin niin sitten nuo kaikki kiristäjien höpöttelyt on ihan turhaa. Suurin vääryys näissä asioissa on minun mielestäni kuitenkin se että vain kiristäjillä on nuo "logit" havainnoista ja että niitä ei kukaan valvo, lisäksi hehän voivat päättää mitä näyttöjä sieltä valitsevat...

 

Ulkopuolisen silmistä kahta tuomareista viilattiin nyt pahasti linssiin. Spekulaationa tekijä voisi ehkä olla tiedossa mutta väärälle ihmiselle tässä tuli korvattavaa, se on selvä

 

Kyllä.

"Crystalis ei ole edes väittänyt, että ensimmäisen teoksen yleisön saataviin saattaminen olisi alkanut ennen 29.2.2016 noin kello 23 ja toisen teoksen 1.3.2016 noin kello 6 Suomen aikaa."

"Katson jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi käyttänyt pöytätietokonettaan etäyhteyden avulla ja aloittanut kyseisten teosten yleisön saataviin saattamisen Egyptistä käsin."

 

Jotain poimintoja päätöksestä aamukahvin kera:

Huoh, oikeasti, paperille kirjoitetut nimet ja tiivistenumerot menevät todisteesta? Ei mitenkään eroa niistä excel-listoista.

Missä MAO:n perustelut tälle että se ei ole uskottavaa? IMHO päätökset pitää aina perustella ja todistaa.

Joo, mutta taas pitäisi todistaa MAO/kantajalla että torrent-ohjelma on asetettu vastaajan koneella käynnistymään automaattisesti...

Mut joo, myöhemmin lisää.

 

Heräsi tälläinen kysymys/ajatus.
Jos tekee sovintoehdotuksen ennen kannetta, jossa markkinaoikeuden linjan mukaisesti tarjoaa sovinnoksi 50€/sarjan jakso ja 100€/leffa(vai paljon ne summat nyt oli) ja siitä huolimatta asianjatoimisto vie markkinaoikeuteen voittaen siellä. Niin eivätkö he ole itse aiheuttaneet ylimääräisiä kuluja ja tarpeettoman oikeudenkäynnin? Täten olisi mahdollista vapauttaa vastaaja niiden kulujen osalta?

 

Tämä melkein pitäisi koeponnistaa. Eli vaatisi käytännössä, että myöntää syyllisyyden. Sitten tarjoutuu markkinaoikeuden linjauksen mukaisesti maksamaan korvauksen ylläolevilla summilla. Tällöinhän, jos headman ja kumppanit päättää kuitenkin viedä kellojen alle jutun niin riidellään enää korvausten määristä. Tällöin pitäisi periaatteessa olla vahvoilla, kun selkeästi korvausten määrä on nuo ylläolevat summat olleet per teos. Periaatteessa voisi mennä niin, että molemmat maksaa joko omat kulunsa tai headman ja kumppanit koko setin aiheuttamalla turhan oikeudenkäynnin.

Mutta eihän näissä näköjään koskaan tiedä miten käy aikamoist arpapeliä. Heikoilla ovat yksityishenkilöt kun noin hatarilla todisteilla tulee tuomiot...

 

jotenkin absurdia että tasatilanteessa vastoin asiantuntijalausuntoa on vielä mennyt kantajan hyväksi tämä, mitä hittoa niillä asiantuntijoilla siellä sitten tekee?

 

Niinpä, tai sillä toisella tuomarilla!

 

Tuo palkkion summa on se mikä pistää itselle silmään, sillä ne saksalaiset puliveivarit rahansa tekee.

 

No periaatteessa näyttäisi oikeuden silmissä, että tunnustaa syyllisyyden vaikka voisihan sovintoehdotukseen muotoilla"Tarjoudun korvaamaan 50€/sarjan jakso *3=150€ jättimäisten oikeudenkäyntikulujen pelossa., vaikka en ole kyseistä tekoa tehnyt enkä tiedä kuka sen on tehnyt" Eli kiistäisi teon.

 

Mitenhän tilanne jos jossain noissa kantajan hyväksi tuomituissa ilmestyisikin oikea syyllinen? "Kuulin tästä oikeudenkäynnistä ja omatunto rupesi kolkuttamaan, kun kuulin että tuttava/naapuri/avoimen verkon omistaja joutuu maksamaan tälläiset summat. Valitettavasti itsehän olen täysin varaton, mutta syyllistähän tässä etsitään eikä maksumiestä?"

 

Tämä periaatteessa voisi toimia, mutta syyllinen olisi silti epäselvä ja headman ja kumppanit voisi lähteä sitten markkinaoikeuteen selvittämään syyllisen ja epäiltyhän olisi se liittymän omistaja. Mutta jos selkeästi toteaisit olevasi syyllinen ja suostuisit maksamaan nuo 50€/sarjan jakso ja 100€ elokuva niin enää oikeudessa ei tarvitsisi riidellä kuin korvauksen määrästä (jos headman ei suostuisi edellämainittuihin summiin) ja markkinaoikeus on jo tehnyt hyvin selväksi tuon kohtuullisen korvauksen.

Edit: Ja olikos niin, että tässä viimeisessä ratkaisussa vastaaja oli tarjonnut 200€ jotta ei tarvitsisi turhaan oikeudenkäyntiin lähteä?

 

Oliko tässä uusimmassa tapauksessa käyty wifiä skannailemassa ulkopuolelta kuten aikaisemmissa tapauksissa vai menikö tämä nyt tosiaan näin heppoisin perustein läpi?

 

Tässä tapauksessa paras satutarina voitti. Sellainen on tämä leikkioikeus "asiantuntijoineen".

 

Eikö se suurin riski näissä teoreettisissa "menee tunnustamaan ja tarjoaa 50€/jakso" että siinä ei voi tietää yhtään miten suuret ne ns. selvityskustannukset ovat siinä vaiheessa ja koska vastapuoli on ilmeisesti aika löyhästi velvollinen niitä ylipäänsä erittelemään tai perustelemaan, voi se olla ihan hyvin niitä tuhansia euroja niinkuin ennen markkinaoikeuteen menoa sovituissa tapauksissa on ollut. Jos joku tunnustaa olevansa syyllinen, eikö HP siinä vaiheessa pistä ihan kylmästi myös ne enemmän tai vähemmän sepitetyt selvityskulut kyseisen tunnustaneen maksettavaksi sillä uhalla, että MAO'ssa muuten nähdään.

 

Perustelut löytyvät kyllä päätöksestä.

Tuossa ratkaisussa on käynyt käytännössä seuraavasti:

Vastaajan puolustus ulkopuolisesta tekijästä on perustunut käytännössä sille, että hän on säätänyt reissun ajaksi wlanin avoimeksi, että kotiin jäävän puolison olisi sitä helpompi käyttää. Omassa todistuksessaan puoliso on kuitenkin todennut, että hän ei ole aivan kädetön tietokoneiden kanssa, on koonnut oman koneensa ja käyttää Linuxia (vaikkei Ubuntu mitään insinööriä vaadikaan), ja hän on myös tiennyt wlanin salasanan. Tältä pohjalta ei sitten oikeus pitänyt selitystä kovin uskottavana ja päätyi kantajan kannalle siitä, että tekijä on joku talon sisältä. Tämä on ratkaisusta ihan luettavissa.

Toki tuo selitys siitä, että siellä olisi käytetty etäyhteyttä reissun päältä on edelleen aika naurettava. Mutta se on kuitenkin ollut se paras jäljelle jäävä selitys, koska sen enempää kantaja kuin vastaajakaan ei ole halunnut osoittaa sormella sitä astetta todennäköisempää tekijää, eli henkilöä joka on oleillut asunnossa isännän ollessa matkoilla. Eli puolison osattomuus asiaan on katsottu käytännössä riidattomaksi.

Ja korostetaan vielä, että tämä oli siis oikeuden näkökulma. Henkilökohtaisesti en lähde arvioimaan puolustuksen uskottavuutta saatika syyttämään ketään valehtelijaksi. Ihmiset kun joskus - tai oikeastaan aika useinkin - toimivat epäloogisesti ja irrationaalisesti. Jos wlan oikeasti on jätetty avoimeksi sillä perusteella, että sitä olisi emännän helpompi käyttää, niin kalliista virheestä on kyse. Sääliksi käy.

Tässä ei ole mitään uskomatonta. Jos äänet menevät tasan, niin puheenjohtajan ääni saa ratkaisevan painoarvon. Ihan normaali menettely. Ja tässä tapauksessa puheenjohtaja, eli Ekblom-Wörlund, on asettunut kantajan puolelle. Jos vaikka Savola olisi ollut samaa mieltä Pirttisalon kanssa, mutta E-W Pitkäsen kanssa, tällöin vastaaja olisi voittanut puheenjohtajan äänellä.

Se on sitten asia erikseen olivatko E-W ja Pirttisalo ratkaisussaan oikeassa, mutta turha tuon hajaäänituomion menettelytavoista on alkaa mesoamaan.

 

Itse olen eri mieltä tästä hajaäänituomiosta. Kohtuuntonta on vastaajan kannalta jos tuomio on 50/50 niin mutulla yksi "asiantuntija" antaa tuomion.

 

Lähinnä tässä uskomatonta on se, että ei ole ymmärretty, että näin kahden tuomarin tapauksessa vain puheenjohtajan äänellä on merkitystä, koska hänen äänensä ei voi koskaan vaikuttaa mihinkään. Sen toisen tuomarin voisi jättää pois ja näin puolittaa juttujen resurssitarpeen.

 

Onhan sillä se merkitys, että nytkin tuli maininta kyseisten tuomareitten erimielisyydestä päätöksen suhteen, sekä perusteluista joilla erimielisyyteen on päädytty ja vaikka nyt tuli turpaan, niin kuten joku taisi sanoa, voi kyseisellä erimielisyydellä olla hyvinkin keskeinen merkitys avataanko juttua uudelleen käsiteltäväksi jos päätöksestä lähtee valittamaan.

 

Laajemmasta kokoonpanosta on se hyöty, että ratkaisua laadittaessa eri mieltä oleva jäsen voi parhaassa tapauksessa kääntää sellaisen pään, joka muuten päätyisi toiselle kannalle. Lisäksi ratkaisuun kirjattu erimielisyys voi antaa pontta mahdollisuudelle saada valituslupa, jos päättää viedä asian korkeimpaan.

 

Tässä nimenomaan on se hyvä puoli, että vaikka äänten menessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, niin nyt on kirjattuna kahden jäsenen eriävä mielipide. Mielipiteestä näkyy tässä tapauksessa selvästi, että nämä kaksi ovat sitä mieltä, että vastaaja ei itse henkilökohtaisesti ole tehnyt kyseisiä oikeudenloukkauksia.

 

Kuvittelisi että suurin merkitys olisi voidaanko ilman epäilystä todistaa vastaajan tehneen teon, ei se olisiko se mahdollista...