Oot oikeassa, että hieman hankala sitä on käytännössä esille saada ilman jonkinlaista kopiointia. Ehkä jos sen laittaisi suoraan jakoon kopiosuojaamattomalta medialta, niin itse ei siinä ainakaan olisi minkäänlaista kopiota teoksesta välissä tehnyt.
--
Jos nyt kuitenkin ostan muutaman mp3 tiedoston ja laitan ne jakoon, niin miten se tekee tästä maksetusta kopiosta laittoman? 
--
Todetaan tähän vielä, että sinänsä Rouvixin teoria kusee omasta mielestä siinä, että jos torrent-parvi jakaisi kokonaisuudessaan osaa teoksesta, niin eikös myös silloin tapahtuisi tekijänoikeuden loukkaus sen perusteella, että teos on saatavilla. Tai osa teoksesta ainakin. Missä se raja sitten lopulta kulkee, että mikä on enää tunnistettavissa kyseisen oikeudenhaltijan omaksi. Tästä on niitä vanhoja yhteystietohakemuksia olemassa, joissa IP-osoitteilla ei ollut kokonaista teosta ladattuna. Tecxipio taas on väittänyt, että niiden valvonta ei pysty sanomaan onko tietty IP ladannut teosta kokonaan, mikä on ihan paskapuhetta.
Mutta jos nyt miettii vielä sen hyvityksen kannalta, jos asiassa todettaisiin myös se lataaminen, niin silloin kaiketi normaalikorvauksen määritteleminen olisi helpompaa, eli sen millä hinnalla kyseisen teoksen on saanut haltuunsa normaalisti ja siitä voisi johtaa kerrannaisia sille, että sama teos on saatettu yleisön saataville. Mutta kaippa se sitten yleensäkin näissä torrent-keisseissä on se saattaminen yleisön saataville ja vastaajien ehdottamaa normaalikorvausta ei ole otettu huomioon, tosin ei myöskään kantajan esittämää lisenssiä.
Viimeksi muokattu: 26.09.2017
Lainaan Aavian sivuilta:
"Korkeimman oikeuden ratkaisuissa yhden kappaleen hyvityksen määräksi (ns. normaalikorvaus) on lähtökohtaisesti katsottu se määrä, jolla loukkauksen tekijä olisi ollut oikeutettu saamaan kappaleeseen käyttöoikeuden (KKO 1989:87, KKO 1995:202, KKO 2010:47). Määrästä voidaan tehdä verojen ja oikeudenhaltijan säästämien kustannuserien vähennyksiä, jotka eivät tule hyvityksellä korvattavaksi. Hinnan määrittämisen lähtökohtana tulisi olla hinnoittelu siinä jakelutavassa, joka lähinnä vastaisi loukkauksessa toteutunutta menettelyä (KKO 2010:47).
Jos oikeudenhaltija väittää hyvitysmäärän perustuvan kappalemäärään, tämän tulee osoittaa jaettujen kappaleiden määrä. Jos kappalemäärän väitetään esimerkiksi vastaavan vertaisverkossa olevan parven (ts. teosta jakavat ja lataavat käyttäjät) käyttäjien lukumäärää, montako kertaa teosta on siis tosiassa jaettu tai teoriassa voitu jakaa?"
http://www.aavia.fi/ajankohtaista/tekijanoikeusviikko-osa-5/
Nythän oikeudenhaltija ei siis kuitenkaan ole perustanut vaateita millekään kappalemäärälle.
Pointti on taas se teoksen yleisön saataville saattaminen. Ei tarvitse jakaa mitään, vaan hyvitysoikeus syntyy, kun teos on saatavilla. Siitä yhdestä teosta. Ja sitten seuraavaksi todetaan, että avoimessa torrent-parvessa vain maailma on rajana.
Mutta kuten totesit, jos ensin todettaisiin se hinta lataukselle, niin ehkä laskelma olisi muutenkin erilainen. Tai sitten ei.
Viimeksi muokattu: 26.09.2017
Jos tosta vanhasta hakemuksesta voisi vetää päätelmiä, niin nopealla päässälaskulla n. 25% osoitteista ollut sellaisia, joilla ei ole kokonaista teosta. Yllättävän monella kuitenkin 100%.
http://paalijarvi.fi/b/markkinaoikeus_hedman_2014/hakemuksen_liite_2.pdf
Viimeksi muokattu: 26.09.2017
Hmm. Tuossa voi olla sellainen tilanne, jossa tämä "jaon aloittava kopiokin on laiton" -logiikka ei päde. Mutta ei se silti laintulkintaa miksikään muuta.
Se mikä tässä on tärkeää ymmärtää on se, että tuohon käsitteeseen "yleisöön saataville saattaminen" sisältyy vallitsevassa laintulkinnassa automaattisesti olettama kappaleiden valmistamisesta - huolimatta siitä, onko kappaleita oikeasti valmistettu vai ei.
Totta kai voi olla joku harvinainen skenaario, jossa alkuperäinen hankittu kappale on asetettu vapaasti saataville, mutta sitä ei kukaan itselleen kopioi. Mutta laki ei tunne tällaista välimallin tilannetta. Se on ihan joko-tai. Joko olet saattanut jotain saataville *ja* valmistanut samalla kopioita (tai niiden osia), tai et ole saattanut mitään saataville ja samalla valmistanut ainuttakaan laitonta kopiota.
Analogia. Autoilet taajama-alueella kello kolme aamuyöllä. Edessäsi on pari kilometriä pitkä viivasuora baana, eikä missään näy ristin sielua. Rajoitus on tietysti viisikymppiä, mutta painat lusikan pohjaan ja vauhti nousee yli satasen. Kadun päässä istuu kuitenkin yllätys yllätys reinikaispartio volkkarissaan ja matkanteko katkeaa siihen. Seurauksena saat maksella 30 päiväsakkoa "törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta".
Tässäkin meillä on käytännön tilanne, jossa joku voisi argumentoida, että syytös on väärä. Tie ja sen reunamat olivat täysin tyhjät, etkä oikeasti vaarantanut yhtään mitään etkä ketään. Mutta njet, laki ei tällaista skenaariota tunne. Ajoit satasta viidenkympin alueella, joten vaaransit törkeästi liikenneturvallisuuden - huolimatta siitä oliko alueella muuta liikennettä mitä vaarantaa ja aiheutitko oikeasti vaaratilannetta vai et.
Ja sama juttu tekijänoikeuslain kanssa. Kun olet saattanut jotain luvattomasti yleisön saataville, olet myös lain silmissä valmistanut kappaleita - huolimatta siitä, onko kappaleita oikeasti valmistunut vai ei. Ja rangaistuspykäliä tulkitaan sitten siltä pohjalta, että kappaleita on valmistunut. Siitä on turha mupista, että tuomarin suoltamassa tekstissä tämä tilanne tunnetaan vain nimellä "yleisön saataville saattaminen" eikä "yleisön saataville saattaminen ja kappaleiden valmistus".
Samalla viisiin osittainen kappaleiden valmistus rinnastuu lain silmissä kappaleiden täyteen valmistamiseen. Silläkään ei ole siis väliä, oletko valmistanut tuhat kopiota jostakin kappaleesta vai tuhannesosan kyseisestä kappaleesta. Eli oikeuksien haltijan ei tarvitse todistaa valmistettujen kappaleiden todellista määrää ollakseen oikeutettu jonkinlaiseen hyvitykseen. Sitten jos haluaa jonkin yhtään isomman hyvityksen, niin silloin pitää kyetä osoittamaan myös laittomasti syntyneiden kappaleiden tarkka määrä, tai ainakin lähelle.
Ja sanotaan nyt vielä se, ettei tämä välttämättä ole sivuunkirjoittaneen omasta mielestä täysin se tapa, jolla lakia pitäisi tulkita. Mutta se on siitä huolimatta tällä hetkellä vallitseva laintulkinta, joka on vahvistettu korkeinta oikeutta myöten.
Viimeksi muokattu: 27.09.2017
Jaa. Tähän en viitsi muuta vastata.
Se voi olla tulkinnanvarainen, mutta kuvailemani tulkinta on kuitenkin oikeusviranomaisten toimesta tehty.
Anteeksi tästä. KKO:2010:47. Esimerkiksi.
Tulkinta ei välttämättä ole kokonaan järkeenkäypä, mutta se on kuitenkin lainmukainen.
Totean vielä sen, että jos joku haluaa avautua siitä, että nykyisessä tekijänoikeuslaissa ja sen tulkinnoissa on hyvin paljon sellaista mikä ei tavallisen pulliaisen järkeen istu, niin niitä käsityksiä vastaan minulla ei ole mitään halua riidellä. Päinvastoin, voin nyökytellä mukana. Siitä pitää kuitenkin huomauttaa, jos vaikuttaa siltä että joku vihjaa jonkun ratkaisun olevan suoraan kirjoitetun lain tai siitä johdettujen tulkintojen vastainen - koska tämä on useammin fuulaa kuin faktaa. Huonotkin päätökset on lähes poikkeuksetta tehty olemassa olevan lain puitteissa. Se ei ole jotain mikä pitäisi vain hyväksyä, mutta se on silti jotain minkä kanssa pitää osata elää kunnes saadaan itse lakia sorvattua järkevämmäksi tai sitten jostain ylempää - kuten EU-tasolta - tulee ukaaseja, jotka pakottavat miettimään vallitsevia tulkintoja uusiksi.
Haluan myös pahoitella sitä, jos esiinnyn jonkun mielestä "kaikkitietävänä". Kyse on enemmänkin siitä, etten välttämättä ihan aina osaa hahmottaa sitä, mikä immateriaalioikeuksiin liittyvä asia on itsestäänselvä ja parilla virkkeellä kuitattavissa, ja mikä taas voisi vaatia enemmän avaamista - johtuen siitä, että monet noista jälkimmäisistäkin seikoista tipahtavat oman pääni sisällä siihen ensimmäisen kategoriaan. En kuitenkaan suurin surminkaan pidä asiasta vähemmän ymmärtäviä jotenkin tyhminä, heillä vain on näiden nimenomaisten kysymysten tiimoilta itseäni kapeampi tietopohja. Löytyy varmasti lukuisia aihepiirejä rakettitieteen ja sokerijuurikkaan kasvatuksen kautta mopojen rassaamiseen, joiden kanssa todennäköisesti tekisin itsestäni melkoisen pellen, jos alkaisin niistä jonkun osaavamman kanssa väittelemään.
Viimeksi muokattu: 27.09.2017
Kas, tuossa tosiaan typotin kun siteerasin momenttia ulkomuistista.
Ja voin todeta senkin, että kyseinen typo jossain määrin muutti virkkeen merkitystä. Laissa ei tarkoiteta, että tekijälle olisi ilmoitettava jos hänen teostaan esittää, vaan sitä että teosta esitettäessä on mainittava hyvän tavan mukaisesti tekijän nimi. Jos mahdollista.
Ja siteerasin ensiksi kyseistä momenttia enkä §2:ta siitä syystä, että tuo nyt sattuu olemaan selkokielisin sen osoittava esimerkki, että tekijälle (tai oikeuksienhaltijalle) kuuluu täydet oikeudet myös osittaiseen teokseen.
Viimeksi muokattu: 27.09.2017
Henkilötietolain 12 §:
Eli ei ole mitään laitonta, kunhan arkaluonteisia tietoja käsitellään asianmukaisesti. Sitäpaitsi toistaiseksi ei yhtään rikosta ole vielä poliisille näistä rekistereistä ilmoitettu joten ei niissä mitään sellaisia tietoja todellisuudessa ole.
Viimeksi muokattu: 27.09.2017
Ei tossa teoriassa ole kyllä erityisesti järkeä. Yhtä lailla se myöhään parveen tuleva hyödyntää sitä ensimmäistä kopioita, kuin se aikaisin parveen tuleva. Jos jonkun saa parvesta muita syyllisemmäksi, niin se on se ensimmäinen teoksen saataville saattava. Parvihan ei ole mikään vakio, vaan siinä voi teoriassa vaihtua vaikka jokainen jäsen päivien välillä. Tilanne voi olla uusi aina kun päivä vaihtuu, paitsi että jaetaan sitä ensimmäistä kopioita uudestaan.
Toisaalta kun niitä aiempia perusteluita on lukenut, niin voivathan he yrittää syöttää seuraavaksi vaikka mitä vastaavaa satua 
Teoriassa kantaja ei voi todistaa edes sitä kuinka monen saatavilla kyseinen teos on teoriassa ollut, koska yksittäinen lataaja voisi estää ja sallia liikennettä vapaasti palomuuristaan. Parvikin on teoriassa(edelleen) vain näkemys siitä, kuinka monen saataville valvova taho itse olisi saattanut teosta. Sitten saadaankin isoja lukuja, kun parven koko perustetaan sille, että hengataan siellä 24/7, kun lataaja taas mahdollisesti viettää siellä alle minuutin ladatessaan teoksen.
Viimeksi muokattu: 27.09.2017