Hedman Partnersilta kiristyskirje

Viestiketju alueella 'Yleistä keskustelua' , aloittaja Kapteeni Flint, 24.04.2015.

NOSTOJA MUROPAKETIN SISÄLLÖSTÄ
  1. violettisävy

    Rekisteröitynyt:
    23.04.2017
    Viestejä:
    19
    Se ei ole "lasku".
     
  2. Pelihemmo

    Rekisteröitynyt:
    26.01.2017
    Viestejä:
    171
    Ei pidä paikkaansa. MAO perustelee pieniin parviin kuuluneiden teleliittymien tietojen luovuttamista sillä perusteella, että niidenkin kohdalla päivittäinen kokonaisyleisö oli suuri. Jos kaikki automaattisesti olisivat merkittävyyskynnyksen ylittäjiä, tällaista perustelua ei tehtäisi. Ja juuri tähän tuo kokonaisyleisö on kätevä raahaamaan mukaan myös pienissä parvissa mukana olleet (EDIT: Jos kokonaisyleisöä ei olisi mainittu, nuo pieniin parviin liittyneet eivät ehkä olisi olleet MAO:sta merkittäviä) . Tämä on markkinaoikeuden tekstiä, henkilötietojenluovutusta käsittelevästä ratkaisusta:

    "Jokainen yksittäinen loukkaus ei kuitenkaan täytä tekijänoikeuslain 60 a §:ssä edellytettyä tunnistamistietojen luovuttamisen edellytyksenä olevaa merkittävyyskynnystä, vaan kynnyksen ylittymistä on arvioitava tapauskohtaisesti vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen."

    Alhaisin käyttäjämäärä, XX käyttäjää, on ollut parvessa, jossa elokuvaa on jaettu kohdassa XX yksilöidystä IP-osoitteesta. Samaa elokuvaa on jaettu X muussa parvessa. X eri parvessa on ollut yhteensä yli XXXX käyttäjää. Markkinaoikeus katsoo tämän osoittavan, että elokuvalla on ollut huomattavaa kysyntää."​

    Kyseessä on kuitenkin MERKITTÄVÄ teko. Merkittävää tuskin on, jos kukaan ei tosiasiassa tiedostoa lataa.

    "Yksittäistapaus" -sana viittaa laissa kuitenkin yksittäiseen teleliittymään mistä jakoa on tehty ja josta henkilötiedot saadaan. Se, että samassa hakemuksessa on listattu useita liittymiä, osoittaa lain hengen vastaista toimintaa (ollaan hakemassa massoittain henkilötietoja). Mutta läpi menee helposti. Sen osoittaa sekin, että sekunti riittää.
     
    Viimeksi muokattu: 05.05.2017
  3. Pelihemmo

    Rekisteröitynyt:
    26.01.2017
    Viestejä:
    171
    Joku täytyy aina haastaa, jotta pelote säilyisi. Ja yksikin haastettu on liikaa, koska kenenkään ei pitäisi menettää omaisuuttaan tällaisen takia. Sen takia: katso viestiketjun ensimmäiseltä sivulta linkki kommenttiin jossa neuvotaan mitä voit tehdä ja kuinka alkaa painostamaan jotta tämä toiminta saataisiin loppumaan.

    Uskoisin että pyritään kuitenkin haastamaan sellaisia ihmisiä, joilta voidaan vaatia mahdollisimman isot selvityslaskutukset ja korvaukset. Selvitykset ja asiantuntijalausunnot nostaa loppusummaa paljon enemmän kuin minkälaiseen jakamiseen on syyllistynyt. Jos joudutaan tyytymään pieniin korvauksiin, pelote heikkenee. Sellaisia ihmisiä ehkä haastetaan myös, joilta uskotaan että voidaan pelottelulla kumminkin se hyvitys saada: sovitaan viime hetkellä ennen oikeuteen menoa. Tiukka kanta, hermot kurissa eikä vaadi turhia selvityksiä, niin todennäköisyys saada haaste laskee. Uskoisin.
     
  4. jdee-

    Rekisteröitynyt:
    23.07.2008
    Viestejä:
    1 222
    HP:n yhteystietohakemuksesta:

    "Rinnakkaiset parvet eivät oie suoraan yhteydessä toisiinsa, mutta yksittäisen jakelijan kannalta on sattumanvaraista mihin parveen liittyy eniten käyttäjiä. Näin ollen todetulle yleisön kokonaismäärälle on annettava merkittävyyskynnystä arvioitaessa painoa, ja tämä on vahvistettu markkinaoikeuden 4.12.2013 antamassa ratkaisussa nro 479/ 13."

    linkki

    HP:n haasteesta:

    "Kun kutakin teosta jaetaan useissa eri parvissa, ja koska yleisön kiinnittyminen kuhunkin parveen on täysin satunnaista, on vastaajan kokonaisyleisöksi laskettavissa kaikki teoksiin eri parvissa kiinnittyneet käyttäjät yhteensä markkinaoikeuden vahvistaman käytännön mukaisesti.

    Markkinaoikeuden ratkaisu nro 479/13 (annettu 4.12.2013)"

    linkki

    Mikähän tää 479/13 on, mihin viitataan ja mihin kokonaisyleisö perustetaan?

    paalijarvi.fi ei toimi, joten siksi linkit googlen välimuistiin

    --

    No sehän on näköjään tämä, eli viitataan vaan aiemmin läpi menneeseen hakemukseen:

    http://www.markkinaoikeus.fi/fi/ind...atekijanoikeudellisetasiat/1392371737976.html
     
    Viimeksi muokattu: 05.05.2017
  5. Jankuttaja

    Rekisteröitynyt:
    11.10.2014
    Viestejä:
    2 104
    No, keskimäärin yksinkertaistetussa tilanteessa jossa tuhat ihmistä lataa ja jakaa vertaisverkossa teosta, keskimäärin jokainen käyttäjä jakaa kokonaisen teoksen noin yhden kerran (miinus yksi käyttäjä, joka alunperin sen pisti saataville). Jos mitään muuta tietoa ei ole käytettävissä, niin se keskiarvo olisi riittävä arvaus. Mutta koska hakijalla on käytettävissään yksityiskohtaisemmatkin tiedot parven historiasta, olisi markkinaoikeus voinut vaatia esim. näyttöä IP-osoitekohtaisesta osallisuudesta. Sitä kuka jakoi ja kenelle ei ole mahdollista selvittää, mutta se kuinka kauan jostain IP-osoitteesta teos on ollut muiden ladattavissa tai missä vaiheessa parveen on liitetty on tiedossa, ja sitä tietoa olisi voitu hakemuksessa edellyttää.

    Missä lukee, etteikö valitusta voisi tehdä muukin taho kuin se, joka on hakemuksessa nimetty asianosaiseksi? Esimerkiksi kyseisen teleoperaattorin asiakkaat.
     
  6. jdee-

    Rekisteröitynyt:
    23.07.2008
    Viestejä:
    1 222
    En osaa sanoa, mutta nyt vasta luin tosta Norjan tapauksesta, jossa korkein oikeus totesi ihmisten yksityisyyden ajavan Excipion todisteiden edelle. Joten kyllähän tämä merkittävyyskynnys pitäisi voida arvioittaa Suomessakin korkeammassa oikeusasteessa eikä jäädä vain MAO:n arvioinnin varaan. Harmi ettei ISP:eitä kiinnosta.
     
    Viimeksi muokattu: 05.05.2017
  7. RouVix

    Rekisteröitynyt:
    08.01.2009
    Viestejä:
    1 423
    Heti alkuun pitää sanoa, että tässä menee itse kullakin termistöt sekaisin, joten pahoitteluni jos jotain virheitä tapahtuu, enkä ole enää satavarma, mistä me riitelemme. Tässä nyt selvästi tulkitaan tulkintaa, enkä ole ihan varma mistä me tarkkaan ottaen olemme eri mieltä.

    Mutta, eikö nimenomaan seuraava lainaus osoita, että markkinaoikeuden arviossa painotetaan teoksen kokonaisjakelua kaikissa parvissa:
    "Alhaisimmat käyttäjämäärät ovat olleet niissä parvissa, joihin on liitytty hakemuksen liitteen kohdissa 936 ja 1062 (19 ja 35 käyttäjää) yksilöidyistä IP-osoitteista. Sanotuista IP-osoitteista jaettujen televisiosarjojen jakamista on kuitenkin tarkasteluvuorokauden aikana tapahtunut myös muissa parvissa siten, että niidenkin osalta kokonaiskysyntä on tarkasteluvuorokauden aikana ollut 4.860 ja 45.517 käyttäjää.

    Markkinaoikeus katsoo tarkasteluvuorokauden aikana teoksia jakaviin eri parviin liittyneiden käyttäjien yhteismäärän osoittavan, että teoksilla on ollut huomattavaa kysyntää. Yksittäisen jakelijan kannalta on sattumanvaraista, mihin parveen liittyy eniten käyttäjiä. Kerran jaettu teos voi olla hallitsemattoman jatkolatauksen kohteena siinäkin tapauksessa, että jakaja poistaa teoksen omalta tietokoneeltaan.

    Tietojen luovuttaminen on välttämätöntä tekijänoikeuden loukkauksen selvittämiseksi ja vaatimuksen kohdentamiseksi teoksen jakelijaan. Edellä mainituissa olosuhteissa voidaan teosten jakamista edellä viitatuissa parvissa pitää siinä määrin merkittävänä, että oikeudenhaltijalla on oltava mahdollisuus puuttua luvattomaan teosten jakeluun"

    Minä ymmärrän Markkinaoikeuden ymmärtävän TOL 60 a§:n siten, että merkittävyyttä tulkitaan tekijän oikeuksien suojan kannalta. Tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävää on kokonaisjakelu. Kaikki jakelijat osallistuvat kokonaisjakeluun, riippumatta siitä, minkä kokoisessa parvessa ne ovat (yhteenlaskussa 1 + 9999 = 10000 tuo ykkönen on osa lopputulosta, vaikka onkin vain hyvin pieni osa). Eli jos osoitetaan, että teoksella on suuri kokonaisjakelu = merkittävyys tekijän oikeuksien suojan kannalta niin merkittävyyskynnys ylittyy kaikkien tuohon yhteenlaskuun kuuluvien jakeliojiden suhteen. Jos teosta jaeltaisiin vain yhdessä parvessa jonka käyttäjämäärät ovat vaikkapa nuo 19 ja 35, niin merkittävyyskynnys ei ylittyisi.

    No, tämä on sama ongelma kuin yllä, eli mihin se merkittävyys viittaa. MAO:n ylituomari sanoi MOTissa, että se viittaa tekijän oikeuksien suojaan.

    Niin, no. Viittaako? Oikeuskirjallisuudesta löytyy näemmä eriävä mielipide. Kuulisin mielelläni perusteluita näkemyksellesi.
     
  8. jdee-

    Rekisteröitynyt:
    23.07.2008
    Viestejä:
    1 222
    Miten tämä liittyy siihen, että loukkaaja on yksi tietty liittymä? Jos listalla olisi vain yksi IP, joka jakaisi parvessa teosta tuhannelle ihmiselle muiden osallistumatta tähän jakoon millään tavalla, niin eikö se olisi tekijän oikeuden kannalta merkittävää? Yhtä lailla nyt sen yhden tietyn IP:n loukkaus täytyy olla tarpeeksi merkittävä tekijän oikeuden suojan kannalta.

    Ja tässä nyt ei erityisesti ole edes väännettävää, koska MAO itse toteaa hakemuksissaan: "merkittävyyskynnyksen ylittymistä arvioidaan teleliittymäkohtaisesti"

    Mikäli merkittävyys arvioitaisiin kokonaisjakelun perusteella, niin ei tarvittaisi mitään sattumanvaraisia parveen liittymisiä tai Excel taulukoita, joissa jokaiselle on laskettu oma parvi sekä kokonaisyleisö, koska könttä IP:eitä olisi riittävä peruste. Ja tämä nyt sotii jo käytännössä ihan kaikkea oikeustajua vastaan, koska haetaan sen yhden tietyn teleliittymän yhteystietoja. Onhan tällöin sen yhden liittymän loukkauksenkin oltava tarpeeksi merkittävä. Ja kuten todettua, vaikka asia ei tulisi selvästi ilmi itse laista, niin MAO arvioi merkittävyyskynnystä teleliittymäkohtaisesti.
     
    Viimeksi muokattu: 05.05.2017
  9. RouVix

    Rekisteröitynyt:
    08.01.2009
    Viestejä:
    1 423
    En ymmärrä, miten esimerkkisi liittyy asiaan, kun eihän nytkään listoilta näy se, kuka jakaa ja kelle. Tarjottuja todisteita voi tulkita niin, että yksi jakaa kaikille, kaikki jakaa kaikille tai kukaan ei jaa kenellekkään. Ainoa mitä noilla todisteilla voi jotenkuten osoittaa, on se, että teoksella on suuri kysyntä. Tai jakelu. Tai yleisö. Ihan mitä sanaa haluaa käyttää. Ja MAO:n sanoin, tätä kokonaisjakelua ei "voida jättää kokonaan huomioon ottamatta tapauskohtaisia olosuhteita arvioitaessa". Jos MAOon toimitettaisiin esimerkkisi mukaisesti hakemus jossa on tuhat ja yksi IP:tä jotka muodostavat yhden parven ja joista kaikista on saatettu teosta yleisön saataviin, niin kyllä, eiköhän se menisi läpi. Edelleen, sillä ei lain esitöiden mukaisesti ole merkitystä että kukaan muu kuin se yksi ei tosiasiassa ole teosta mihinkään jakanut, kunhan ne muutkin ovat sitä yleisön saataviin saattaneet, eli käytännössä unohtaneet pistää uploadin nollaan. Eihän siinä mitään järkeä ole, mutta ilmeisesti se on lain, sen esitöiden sekä oikeuskirjallisuuden hengen mukaista.

    Tuo lainauksesi on muuten kokonaisuudessaan: "Vaikka merkittävyyskynnyksen ylittymistä arvioidaan teleliittymäkohtaisesti, markkinaoikeus katsoo, ettei tiedossa olevaa tekijänoikeuden haltijan luvatta tapahtuneen jakelun kokonaismäärää voida jättää kokonaan huomioon ottamatta tapauskohtaisia olosuhteita arvioitaessa." Saa vähän eri merkityksen, kun ei tuollalailla ota siitä keskeltä sitä mikä itselle parhaiten sopii.

    Miksi trollit toimittavat nykyisenlaisia todisteita? Tiedä häntä. Ehkä ne koitti kepillä jäätä ja totesivat, että läpi menee ja sitten on jatkettu hyväksi todetulla konseptilla. Ehkä ne kokeili ensin pelkillä yksittäisten parvien koolla ja kun ei riittänyt, niin lisäsivät kokonaisjakelun mukaan. Mitään hirvittävää läjää IP-osoitteita sinne ei voi toimittaa, koska esimerkiksi Lakiovaliokunnan lausunnon mukaisesti yksittäistapauksellisessa hakemuksessa luovuttamista koskevan pyynnön tulisi myös olla sillä tavoin yksilöity, että yhtäältä tuomioistuin voisi antaa riittävän tarkkarajaisen luovuttamismääräyksen ja että toisaalta välittäjänä toimiva operaattori pystyisi asianmukaisesti paikantamaan sen, mistä teleliittymästä on kyse. Lisäksi esim. Päivärinne tarkentaa tuota siten, että eri IP-osoitteilla tulisi kuitenkin olla jonkinlainen keskinäinen yhteys, jotta niitä voitaisiin pitää säännöksen tarkoittamana yksittäistapauksena. Tällainen yhteys voi olla esimerkiksi kyseessä, kun eri IP-osoitteista välitetään samaa loukkauksen kohteena olevaa tekijänoikeudella suojattua materiaalia (esimerkiksi artisti x:n albumi y). Lisäksi oikeudenhaltijan esittämien vaatimusten perusteet ovat kaikkien loukkauksista epäiltyjen osalta samat, koska hakemuksella pyydetään pelkästään luovuttamaan IP-osoitteeseen liittyvät yhteystiedot, eikä muita vaatimusperusteita ole. Toisaalta tässä yhteydessä rajaavaksi edellytykseksi voidaan nähdä se, että yhdellä hakemuksella voidaan samalla kertaa hakea vain yhden teleyrityksen hallussa olevia tietoja.

    Eli hakemukseen ei voisi vaan dumpata hirvittävää läjää IP:eitä ja olla sillee niinq että hei kato ku on monta, antakaa yhteystiedot.
     
  10. cydrex

    Rekisteröitynyt:
    17.11.2016
    Viestejä:
    904
    luulen että 123movies yms sivujen takia torrentointi vähenee, riittää kun yksi laittaa sen suoratoistettavaksi niin 500 000 voi katsoa. (sivuston toimitapa: lataa torrent version teoksesta, laittaa streamattavaksi ja lisää sivulle, sitten tienataan ponnahdusikkuna mainoksista tuhansia) streamina katsominen ei ole millään mittapuulla suomessa laitonta. myös seedboxit yleistyvät eli 1 ja sama ip lataa kaiken.
     
  11. Jankuttaja

    Rekisteröitynyt:
    11.10.2014
    Viestejä:
    2 104
    Hakemuksissa on järjestään useita eri teoksia. Ainoa yhdistävä tekijä on, että A) hakijalla on niihin kaikkiin oikeudet, ja B) hakemus koskee yhtä teleoperaattoria. Trollit voisivat säästää jonkin verran niputtamalla vielä näitäkin yhteen, mutta veikkaan että kustannukset tietojen saamiseen teleoperaattorilta ovat joka tapauksessa suuremmat kuin markkinaoikeuden nimellinen 250 euron lasku.
     
  12. jdee-

    Rekisteröitynyt:
    23.07.2008
    Viestejä:
    1 222
    Näkeehän sieltä ihan tarkat luvut kuinka monelle teosta teoriassa tarjotaan. Se esimerkki ei liittynyt sinänsä hakuprosessiin mitenkään, vaan oli esimerkki siitä, että yhden IP:n yhteystiedot luovutetaan mikäli loukkaus on tarpeeksi merkittävä. Kuten nytkin, vaikka listalla on samanaikaisesti useita IP:eitä. Eihän se ole mikään kollektiivinen yhteen loukkaukseen perustuva hakemus, vaan se on hakemus jossa on eritelty useita eri loukkauksia.
    Niillä voidaan hakijan mielestä osoittaa kysyntä eli yleisö. Jakeluahan niillä ei käytännössä voi osoittaa. Ei edes kokonaisjakelua, koska siitä ei ole minkäänlaista konkreettista tietoa. Ainoa johon käytännössä jotenkin järkeillen voidaan vedota on se kuinka monen saataville teosta saattaa.
    Mikä esimerkki tämä oli? Siinä mun esimerkissä oli vain yksi loukkaaja ja se oli ihan hypoteettinen. Toki asia voisi mennä käytännössäkin niin, että on tuhannen hengen parvi, josta vain yhdeltä onnistutaan lataamaan koepala. Valvova taho lokkaa kyllä IP-osoitteet riippumatta lataako se koepalaa. Tästä syystä sieltä excel kaavioista löytyy ne lokkausmäärätkin tietyn IP:n kohdalta.
    Poimin sen ihan tarkoituksella sieltä välistä, että asia olisi helpompi hahmottaa. Toki siellä voisi lukea myös: "Vaikka merkittävyyskynnyksen ylittymistä arvioidaan kokonaisjakelun perusteella, markkinaoikeus katsoo, että tiedossa olevan tekijänoikeuden haltijan luvatta tapahtuneen jakelun teleliittymäkohtaisen loukkauksen merkittävyys voidaan jättää kokonaan huomioon ottamatta tapauskohtaisia olosuhteita arvioitaessa."

    Näinhän asia käytännössä olisi mikäli yhteystiedot luovutettaisiin könttänä riippumatta yhden tietyn IP:n loukkauksen merkittävyydestä. Mutta siellä ei siis lue niin.
    Niin ja me ei voida arvioida tilannetta kuin näiden toimitettujen hakemusten sekä niissä esitettyjen perusteluiden ja todisteiden perusteella ja sen miten MAO on asiaa niiden perusteella tulkinnut. Mistä se sitten kertookaan, että toimitaan näin, eikä jollain hypoteettisella toisella tavalla, jossa toimitettaisiin vain se könttälista?
     
    Viimeksi muokattu: 06.05.2017
  13. HermanTheGerman

    Rekisteröitynyt:
    15.05.2016
    Viestejä:
    93
    Taidat olla ensimmäinen joka on saanut laskun tuolta. Kaikki muut tuhannet kirjeet Hedmanin lähettämänä ovat olleet kaikkea muuta kuin laskuja.
     
  14. RouVix

    Rekisteröitynyt:
    08.01.2009
    Viestejä:
    1 423
    Kannattaa huomata, että nuo merkittävyysesimerkit oli alan kirjallisuudessa julkaistusta artikkelista, ei jostain MAO:n käsikirjasta. Eli ne olivat esimerkkejä, eivät absoluuttisia totuuksia. Se on täysin MAO:n käsissä päättää, onko yhdistäviä tekijöitä riittävästi. Näemmä heidän mielestään on. Varmaan riittää nimenomaan se, että kyse on yhden oikeudenhaltijan teoksista ja yhdestä teleoperaattorista, että voidaan määrätä yksi toimija luovuttamaan yhteystietoja.

    "Yleisön saataviin saattaminen" täyttyy, vaikka teosta ei tarjottaisi varsinaisesti kellekkään ja vaikkei sitä kukaan lataisi. Pelkkä mahdollisuus riittää. Yleisön koolla ei ilmeisesti lain esitöiden mukaisesti ole mitään merkitystä yleisön saataviin saattamisen arvioinnissa.

    Tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävää on se "yksi" kollektiivinen loukkaus, joka tapahtuu eri parvissa. Eri parvien osallistujamäärä kertoo siitä, että teoksella on suuri kysyntä. Teoksen tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävää on kokonaisuudella. Tekijä voi puuttua asiaan vain saamalla yhteystiedot liittymistä, joista teosta saatetaan yleisön saataviin -> yhteystiedot luovutetaan kaikista IP:eistä, jotka saattavat teosta yleisön saataviin, eli käytännössä kaikista hakemuksessa olevista IP:eistä.

    Näin minä sen ymmärrän sen pohjalta mitä olen lakia, sen esitöitä, luovutuspäätöksiä sekä aiheesta kirjoitettuja alan julkaisuja lukemalla. MAO:n päätökset ovat kokonaisuudessaan aika löperöitä ja sisältävät aivopieruja, kuten "parvi johon käyttäjä kiinnittyy, määräytyy käyttäjän kannalta sattumanvaraisesti" joten en liian syvällisiä analyysejä tekisi pelkästään yhden päätöksen perusteella.

    Ja sillä, kuinka monen saataville teosta saattaa, ei ole merkitystä.

    BitTorrentia käyttävään parveen voi liittyä kuka tahansa. Kun teosta välitetään tällaisessa yleisölle avoimessa parvessa, kysymys on tekijänoikeuslain 2 §:n mukaisesta tekijän yksinoikeuden piiriin kuuluvasta teoksen saattamisesta yleisön saataviin riippumatta parven käyttäjämäärästä. Tekijänoikeuden loukkaus voi täyttyä, vaikka parvessa olisi vain muutamia käyttäjiä.

    Sanoja jakelu, yleisö, kysyntä ja käyttäjämäärä pitää mielestäni käsitellä noita päätöksiä lukiessaan lähes synonyymeinä. Välillä arvioinnissa on kiinnitetty huomiota parven tosiasiallisten käyttäjien määrään. Sitten puhutaan niin sanotusta kokonaisyleisöstä. Ja sitten yhtäkkiä tekijänoikeuden haltijan kannalta jakelun kokonaismäärällä on merkitystä. Seuraavaksi siirrytäänkin luontevasti kokonaiskysyntään. Ja välillä kyse on jakelusta ja välillä jakamisesta. Ovatko jakelu ja yleisön saataville saattaminen sama asia? Liittyykö jakamiseen datan siirtyminen?

    Ei kuulosta kovin koherentilta.

    No meni vähän turhankin hypoteettiseksi sitten se esimerkkisi. Jos kyse on bittorrentilla tapahtuvasta jakelusta, niin ei tuollaista tilannetta ole. Silloin kyse olisi niiden tuhannen kohdalla ihan yksinkertaisesti lataamisesta eikä yleisön saataville saattamisesta. Ja sitten heidän IP:eitään ei luovutettaisi.

    No jos täällä poimintaa harrastetaan niin sittenhän TOL 60 a§:ssa lukee ihan selvästi että:
    "Tekijällä on oikeus saada palvelun tarjoajalta yhteystiedot sellaisesta teleliittymästä, josta saatetaan yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa."​

    Mikä yksittäistapaus? Mikä merkittävyyskynnys? Mikä hakemus? Siitä vaan operaattoreilta kyselemään IP:eiden yhteystietoja. Ihan vaan selvyyden vuoksi sieltä välistä poimin, on katsos helpompi hahmottaa.

    En tiedä mitä se kertookaan. Kerro toki. Asiaa voidaan myös arvioida lain, sen esitöiden ja oikeuskirjallisuuden perusteella.

    Mutta nyt sanon suoraan, että tässä on punainen lanka hukassa. Mistä me väitellään? Siitä, että lukeeko päätöksissä "Vaikka merkittävyyskynnyksen ylittymistä arvioidaan teleliittymäkohtaisesti, " tai lukeeko siellä "ettei tiedossa olevaa tekijänoikeuden haltijan luvatta tapahtuneen jakelun kokonaismäärää voida jättää kokonaan huomioon ottamatta"? No, siellä lukee ne molemmat. Turha keksiä jotain hypoteesejä siitä, mitä muuta siellä olisi voinut lukea, kun ei siellä lukenut.

    Omalta osaltani keskustelu lähti siitä, että onko kokonaisjakelulla merkitystä. Vastaväittelijöiden (jotka vaihtuivat matkalla) mielestä ei ole ja siten MAO rikkoo lain sanoja "yksittäistapauksessa" sekä "liittymästä, josta". Mielestäni ei riko. Yksittäistapaus liittyy johonkin ihan muuhun ja merkittävyys arvioidaan tekijän oikeuksien suojan kannalta eikä pelkästään sen kannalta, mitä yksittäisestä liittymästä on tehty.

     
  15. jdee-

    Rekisteröitynyt:
    23.07.2008
    Viestejä:
    1 222
    Sekoitat kaksi asiaa. Eli sen 2 §:n ja 60 a §:n. Hakija arvioi loukkauksen merkittävyyttä muodostamalla loukkaajalle sen teoreettisen kokonaisyleisön. Päätöksestä:

    "Alhaisin käyttäjämäärä, 61 käyttäjää, on ollut parvessa, jossa elokuvaa on jaettu kohdassa 20 yksilöidystä IP-osoitteesta. Samaa elokuvaa on jaettu neljässä muussa parvessa. Viidessä eri parvessa on ollut yhteensä yli 6.000 käyttäjää. Markkinaoikeus katsoo tämän osoittavan, että elokuvalla on ollut huomattavaa kysyntää. Yksittäisen jakelijan kannalta on sattumanvaraista, mihin parveen liittyy eniten käyttäjiä. Kerran jaettu teos voi olla hallitsemattoman jatkolatauksen kohteena siinäkin tapauksessa, että jakaja poistaa teoksen omalta tietokoneeltaan."

    Niin no ei sillä ole merkitystä miten sinä ymmärrät asian, koska MAO:n päätöksistä jokainen voi lukea kuinka MAO on asian tulkinnut. Rouvixin tulkinta vs MAO:n tulkinta siis.

    Taas menee pykälät sekaisin. Sitä 2 §:n esille saattamista on aika turha tuoda esiin keskustelussa, jos arvioidaan 60 a §:n merkittävyyskynnystä.

    Hakemuksesta:

    "Parven käyttäjien määrää koskevassa selvityksessä on esitetty, kuinka monen parveen kiinnittyneen käyttäjän saatavilla kustakin hakemuksessa yksilöidystä iP-osoitteesta jaettu teos on ollut kunkin kuukauden aikana tarkastelujaksolla huhtikuu - kesäkuu 2014. Hakija on tarkastanut kunkin lP-osoitteen hakemuksen kohdassa 3 merkittynä ajankohtana, ja jokaisen lP-osoitteen osalta on todennettu, että liittymästä on jaettu yleisön saataviin hakijan teosta. BitTorrent-teknologian toimintaperiaatteen mukaisesti kustakin lP-osoitteesta jaettu osuus jatkaa monistumista parvessa, vaikka alkuperäinen jakaja olisikin katkaisut yhteytensä parveen. Täten kunkin lP-osoitteen haltija vastaa loukkaavan aineiston jakamisesta alkaen loukkauksen toteamishetkestä, joka on merkitty taulukkoon otsikolla "loukkauksen toteamishetki (IP-osoitteen järjestysnumero hakemuksessa)”. IP-osoitteiden järjestysnumero (ks.tämän hakemuksen kohta 3) on sijoitettu taulukon sarakkeeseen sen kuukauden kohdalle, jolloin loukkaus on todettu (esim. teoksen Big Busty POV osalta iP-osoittelden haltijat nro:t 80 ja 82-83 ovat vastuussa Ioukkauksesta huhtikuusta eteenpäin, nro:t 84-85 toukokuusta eteenpäin ja nro 81 kesäkuusta eteenpäin jne). Vaikka käyttäjä olisikin keskeyttänyt teoksen jakamisen, hän on osallistunut siihen, että koko parvi on. voinut jatkaa toimintaansa ja kasvattaa kokonaiskäyttäjämääräänsä merkittävästi. Kunkin käyttäjän jakama teos jatkaa monistumistaan kyseisessä parvessa, vaikka käyttäjä olisikin itse keskeyttänyt jakamisen. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on vahvistettu, että BitTorrent-parven toimintaan osallistunut on rikosoikeudellisessa vastuussa myös myöhemmistä parvessa tehdyistä loukkauksista, vaikka käyttäjä ei oiisi itse aktiivisesti osallistunut näihin (KKO 2010:48). Tätä rikosasiassa käytettyä periaatetta voi analogisesti soveltaa myös Tekijät. 68 a §:n mukaiseen merkittävyysarviointiin. Siten hakemuksessa iuetellut liittymät ovat täyttäneet merkittävyyskynnyksen, vaikka ioukkauksen havainnoimishetkellä todettu yleisö ei yksin olisikaan riittävän suuri merkittävyysarvioinnin kannalta."

    Ainakin omasta mielestä se on hyvinkin oleellinen asia tulkitaanko merkittävyys teleliittymän näkökulmasta vai jonkun epämääräisen kokonaisjakelun näkökulmasta. Ensimmäisessä tapauksessa yksittäisellä liittymällä voisi olla mahdollista esittää asiassa vastalauseensa, jälkimmäisessä käytännössä ei. Ensimmäisessä tapauksessa vaaditaan todiste sille, että loukkaaja on omalla toiminnallaan edesauttanut teoksen leviämistä, jälkimmäisessä ei. Ensimmäisessä tapauksessa toisessa parvessa tapahtunut jakelu on yhdistettävä jollain tavalla itse loukkaajaan, jälkimmäisessä ei.

    Tähän nyt voi kuitenkin todeta, että kaikeksi onneksi MAO tulkitsee asian lähtökohtaisesti teleliittymäkohtaisesti ja täten sinne on jouduttu purkkavirityksillä muodostamaan näitä satunnaisia parviin liittymisiä ja asiassa olisi siten paljonkin vastaanväittämistä. Nyt kun tästä asiasta saisi vielä sen korkeamman oikeusasteen arvion, että ylittyykö merkittävyys hakijan esittämillä todisteilla kuten MAO on tulkinnut vai kenties ei, kuten Norjassa juuri katsottiin.

    Tai mitä siellä Norjassa nyt katsottiinkaan, että yksilönsuoja on tärkeämpi kuin Excpipion epämääriset todisteet tms, mutta kuitenkin.
     
    Viimeksi muokattu: 06.05.2017
  16. MAOOTTI Banned

    Rekisteröitynyt:
    04.05.2017
    Viestejä:
    11
    Aika paska vertaus. Tuntuuko susta, että yhteystietoja nyt haetaan asian selvittämiseksi vai liittymänhaltijan erehdyttämiseksi maksamaan todellista tekijää selvittämättä?

    Jos tarjoat vaihtoehtoa "asian selvittämiseksi" niin mitä selvittäviä toimenpiteitä yhteystiedoilla on tehty ja miksi rahaa vaaditaan maksettavaksi jo ennen kuin oikeaa tekijää on yhtään selvitetty?
     
  17. DrVatanen

    Rekisteröitynyt:
    27.09.2001
    Viestejä:
    6 458
    Ennen kuin juhlii kuitenkaan liikaa, kannattaa pitää mielessä, että Norjan lakien mukaan tehtyjen tulkintojen vaikutus Suomen lakien mukaan tehtyihin tulkintoihin on aika lailla nolla. Lähinnä tuosta saa lisää moraalista selkänojaa touhun vastustamiselle.

    Joskin voi tuolla Suomeenkin kantautuvia vaikutuksia olla sikäli, että jos Scanbox alkaa saamaan turskaa ympäri pohjolaa, niin vain yhdelle markkina-alueelle (eli siis Suomeen) jäänti ei välttämättä riitä tekemään hommasta mielekästä. Täällä olisi siis pyörimässä ja vaatimuksia esittämässä ja oikeuteen hinkumassa yksi oikeuksienomistaja vähemmän. Varsinkin tuon jälkimmäisen osalta vieläpä aika keskeinen, koska ainoa toinen oikeuteen hinkuva trollipulju on Crystalis. Ja heilläkin se kynnys saattaapi olla huomattavasti korkeampi, jos Scanbox ei ole mukana samassa pahvissa.

    MAO luovuttaa tietoja ensimmäiseen tarkoitukseen. Trollit käyttävät niitä jälkimmäiseen.

    Tuo vaan ei valitettavasti ole laitonta.


    Toki kannattaa muistaa, että jos oikeuteen mennään, niin tuo G-miehen kuskivertaus on ihan pätevä. Siellä juttu kaatuu, jos haastaja ei pysty osoittamaan, että haastettu on nimenomaan se loukkaaja. Ja kirjeensaajista noin 99,99 prosentin kohdalla sen osoittaminen on aika hemmetin hankalaa, jos nämä vaan älyävät pitää kuononsa kiinni, tai kommunikoivat korkeintaan lakimiehensä välityksellä.
     
    Viimeksi muokattu: 06.05.2017
  18. jdee-

    Rekisteröitynyt:
    23.07.2008
    Viestejä:
    1 222
    Mitenköhän yhteneväinen toi 2005 läpi puskettu laki on EU-alueella? Wikipediassa mainitaan näin:

    "Euroopan unionin tekijänoikeutta koskeva velvoittava lainsäädäntönormi, tekijänoikeusdirektiivi, on vuodelta 2001. Direktiivi on annettu 22. toukokuuta 2001 ja sen mukaan jäsenmaiden olisi pitänyt viedä lainsäädäntöönsä tarvittavat muutokset 22. joulukuuta 2002 mennessä Paavo Lipposen II hallituksen aikana, jolloin II opetusministerinä oli Kaarina Dromberg Suvi Lindénin seuraajana. Eri EU-maat ovat toteuttaneet direktiiviä omassa lainsäädännössään eri aikoina. Suomen todettiin 7. joulukuuta 2004 viivytelleen tekijänoikeusdirektiivin mukaisen lain säätämisessä. 1. heinäkuuta 2005 alkoi uhkasakon riski, mikä merkitsisi 30 000 euron uhkasakkoa päivältä ja enintään 20 000 000 euron sakkoa, mikäli tekijänoikeuslakia ja sille sanktiot määrittelevää rikoslakia ei säädetä direktiivin mukaiseksi.

    25 EU-maan tekijänoikeuslait eivät ole vielä direktiivinkään mukaisiksi säädettyinä yhtenevät, mikä näkyy mm. siinä, että Ranskan immateriaalioikeuden mukaan taideteoksista, tietokoneohjelmista tai tietokannoista ei saa ottaa muita kopioita (L122-5), kuin yhden varmuuskopion (L122-6-1-II). (Vertaa: Ranskan tekijänoikeuslaki jäljempänä)"

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Lex_Karpela

    Eli ilmeisesti ei kovin yhtenevä, mutta jonkinlaiseen direktiiviin se perustuu.

    Tuolla vaatimuksessa korostettiin, että laki on voimassa jo muissa Pohjoismaissa ja tulisi täten saada Suomeenkin.

    http://www.ifpi.fi/uutiset/arkisto/vetoomus

    --

    http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:32001L0029

    Oleellisimmat kohdat ton osalta taitaa olla:

    "3 artikla

    Oikeus välittää yleisölle teoksia ja oikeus saattaa muu aineisto yleisön saataviin

    1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että tekijöillä on yksinoikeus sallia tai kieltää teostensa langallinen tai langaton välittäminen yleisölle, mukaan lukien teosten saattaminen yleisön saataviin siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teokset saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.

    2. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että yksinoikeus sallia tai kieltää langallinen tai langaton yleisön saataviin saattaminen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada suojattu aineisto saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana, on:

    a) esittäjillä esitystensä tallenteiden osalta;

    b) äänitetuottajilla äänitteidensä osalta;

    c) elokuvien ensimmäisten tallenteiden tuottajilla elokuviensa alkuperäiskappaleiden ja niiden kopioiden osalta; ja

    d) yleisradio-organisaatioilla lähetystensä tallenteiden osalta riippumatta siitä, onko kyseessä lähetysten langallinen vai langaton siirto, tai siirto kaapelin tai satelliitin välityksellä."

    "8 artikla

    Seuraamukset ja oikeussuojakeinot

    1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tässä direktiivissä säädettyjen oikeuksien ja velvollisuuksien loukkauksia koskevista asianmukaisista seuraamuksista ja oikeussuojakeinoista, ja niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että näitä seuraamuksia ja oikeussuojakeinoja sovelletaan. Näin säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja vakuuttavia.

    2. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että oikeudenhaltijat, joiden etuihin sen alueella suoritetut loukkaavat toimet vaikuttavat, voivat nostaa vahingonkorvauskanteen ja/tai hakea kieltoa tai määräystä ja tarvittaessa loukkaavan aineiston sekä 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen laitteiden, tuotteiden tai osien takavarikointia.

    3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeudenhaltijoilla on mahdollisuus hakea kieltoa tai määräystä sellaisia välittäjiä vastaan, joiden palveluita kolmas osapuoli käyttää tekijänoikeuden tai lähioikeuden rikkomiseen."
     
    Viimeksi muokattu: 06.05.2017
  19. DrVatanen

    Rekisteröitynyt:
    27.09.2001
    Viestejä:
    6 458
    Tähän voisi kai sanoa, että ns. "soveltuvilta osin". Kun eihän se yksittäisen jäsenmaan tekijänoikeuslakia kokonaisuudessaan sanele. Tiettyjen periaatteiden pitäisi olla pitkälti yhteneviä, mutta on siellä sen verran liikkumavaraakin, että eri jäsenmaiden vastaavista pykäläkokoelmista voi löytyä direktiivin ulkopuolelle (ja osin niiden sisäänkin) jäävistä asioista merkittäviäkin eroja.

    ---

    Lisää mediahuomiota. Tuore oikeusministeri Antti Häkkänen kommentoi Hesarissa asiaa:

    Näin sivuhuomiona, vieläpä Häkkäsen kommentteja enemmän lämmittää tuo, miten HS kutsuu näitä ihan pokkana "tekijänoikeudellisiksi kiristyskirjeiksi". Jutun takana kukas muu kuin J-P Raeste.
     
    Viimeksi muokattu: 06.05.2017
  20. RouVix

    Rekisteröitynyt:
    08.01.2009
    Viestejä:
    1 423
    Miten niin sekoitan? Ei 60a§:ta voi käsitellä huomioimatta 2§:ta. Tekijänoikeuden loukkaus täyttyy 2§:n mukaisesti riippumatta parven koosta. Jokainen yksittäinen tekijänoikeuden loukkaus (= yleisön saataville saattaminen) taas ei automaattisesti ylitä 60a§:n merkittävyyskynnystä tietojen luovutukselle.

    Jos merkittävyyttä tarkasteltaisiin vain yksittäisen teleliittymän kohdalta, niin sitten keskustelu päättyisi tähän. Todettaisiin, että kyllä, tekijänoikeuksia on loukattu mutta tarjolla olevien todisteiden myötä ei voida luovuttaa ainakaan kaikkien hakemuksessa olevien IP:eiden yhteystietoja. MAO vielä erikseen huomauttaa, että oikeuskäytännössä arvioinnissa on kiinnitetty huomiota parven (huom yksikkö) tosiasiallisten käyttäjien määrään. Markkinaoikeus katsoo, että käyttäjien määrä ei kuitenkaan yksin voi olla ratkaisevaa, vaan arvioinnissa on otettava huomioon myös muut mahdollisen loukkauksen merkittävyyteen vaikuttavat seikat.

    Eli: Merkittävyyskynnys voi yksittäisen teleliittymän kohdalla ylittyä, mikäli sen parvessa on riittävästi käyttäjiä = teleliittymäkohtainen tarkastelu.

    Mutta tämän lisäksi merkittävyyttä pitää arvioida myös (mm.) teoksen kokonaisjakelun kannalta, koska sillä on merkitystä tekijän oikeuksien suojalle.

    Ihan yhtä vähän sillä on merkitystä miten sinä asian ymmärrät. Ns. jdee-:n "vähän tosta keskeltä poimin" vs MAO:n tulkinta siis.

    Tämä on nyt vähän omituista tekstiä, koska ei yhteystietojen luovutuksen yhteydessä kukaan ole esittämässä vastalausetta. Myöskin on vähän hassua sanoa, että "Ensimmäisessä tapauksessa vaaditaan todiste sille, että loukkaaja on omalla toiminnallaan edesauttanut teoksen leviämistä" ja "Ensimmäisessä tapauksessa toisessa parvessa tapahtunut jakelu on yhdistettävä jollain tavalla itse loukkaajaan" kun kerran näitä todisteita ei ole tarjolla ja yhteystiedot on silti luovutettu. Eikö tämä osoita, että MAO painottaa hyvin paljon kokonaisjakelua teleliittymäkohtaisen loukkauksen sijaan?

    Ja odotas, onko tässä taas kyse siitä, että sekoitetaan yhteystietojen luovutus ja hyvitysoikeudenkäynnit? Selittäisi miksi jankutat siitä, että 2§ ei muka olisi oleellinen. Katsos kun jokainen, joka 2§:n mukaisesti loukkaa tekijänoikeuksia, on hyvitysvelvollinen. Voidakseen osoittaa hyvitysvaatimuksensa näille tekijänoikeuksien loukkaajille, tekijän on saatava yhteystiedot, jota varten on 60a§. 60a§:ssa on asetettu jonkinlainen merkittävyyskynnys, jotta pakotetaan MAO edes jollain tavoin punnitsemaan tekijän oikeuksia ja väitetyn loukkaajan oikeuksia. 60a§:n lähtökohta on kuitenkin tekijän oikeuksien suojelemisessa, jonka takia merkittävyyskynnys liittyy läheisemin siihen, mikä merkittävää tekijälle. Eli kokonaisjakeluun.
     
  21. Dame Edna

    Rekisteröitynyt:
    06.03.2016
    Viestejä:
    4 770
    Pessimisti ei tietenkään pety koskaan, mutta kyllä minulla ainakin sukat pyörii jaloissa, kun saatiin kokoomuksen kultapoika ajamaan asiaamme.;) Aivan loistava oli tuo Hesarin artikkeli. Itse arvioisin tuon Norjan tapauksen vaikutuksen olevan 100, kunhan siitä tietoa levitämme, että miten muualla pohjoismaissa ollaan järkeviä ja laitetaan ihmisten yksityisyyden suoja yli trollien vaatimusten, jos teko ei ole ollut merkittävä.
     
  22. DXpert

    Rekisteröitynyt:
    01.03.2017
    Viestejä:
    71
    Hyviä selvityksiä ja hyviä perusteita ... kiitos, kolleegat!
    Tässä on kuitenkin muistettava, että laissa "leikitään" sanoilla ja käsitteillä. Konkretia saavutetaan vasta, kun nämä käsitteet on tarkoin selvitetty. Esim. mitä on "merkittävyys", mitä on "kokonaisjakelu", mitä on "oikeuksien suoja", mitä on "yksittäistapaus"?
    Otetaan esimerkkinä "kokonaisjakelu". Arvioitu vaiko todellinen jaettu määrä? Mitä jaettu ja missä ajassa? Miten tämä on näytetty toteen? Miten tämä liitetään IP-osoitteisiin? Jaettuja osoita vaiko kokonaisia elokuvia? Ja paljon muita kysymyksiä.
    Kun laki on kirjoitettu kovin "epäselvästi", niin saadaan monia tulkintoja. Nämä voivat kaikki olla "oikeita". Näistä sitten joudutaan valitsemaan se lähinnä oikea ja valintaan vaikuttavat monet tähän liittyvät muut seikat, mm. oikeussuojan tarve. Esim. tekijänoikeuslainsäädännössä ollaan enemmänkin tekijän puolella, eikä juurikaan tutkita muiden asianosaisten oikeussuojan tarvetta, esim. liittymän omistajan oikeusturvaa (esim. yksityisyyden suoja).
    Huonosti valmisteltu, kehnonlaisesti perusteltu (laki), epäselvästi rakennettu ... ja antaa tiettyjä "porsaanreikiä" juuri tällaiselle kiristyksen luonteiselle toiminnalle. Mutta tämä on hyvin yleistä (nykyään)!
     
  23. sigfin2004

    Rekisteröitynyt:
    06.05.2017
    Viestejä:
    2
    I got the same letter for one of the movies listed in previous threads. I am shocked and confused.

    I have been translating and trying to understand more about this. I decided to write ask the forum here.

    Should one ignore and not communicate! Or go to the police and ask if this is legit and they have a case. If the later is true then one can only pay and get over the lose :(

    any reply appreciated.
     
    Viimeksi muokattu: 06.05.2017
  24. Dame Edna

    Rekisteröitynyt:
    06.03.2016
    Viestejä:
    4 770
    Tämä oli tosiaan niin hyvä uutinen, että se ansaitsi lisää huomiota muuallakin. http://ritvapuolakka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236624-mika-onkaan-miehiaan-antti-hakkanen
     
  25. jdee-

    Rekisteröitynyt:
    23.07.2008
    Viestejä:
    1 222
    Menee selvästi jo "pakko vääntää jostain" asteelle. En edes tiedä mitä höpötät, koska tässä keskusteltiin siitä miltä kannalta 60a§:n merkittävyyttä tulkitaan, joten oletettavasti se 2§ on ylittynyt. Merkittävyyden hakija perustaa ensisijaisesti sille kuinka monelle teosta tarjotaan.
    Niin ja siellä lukee ihan selkeästi, että tapauskohtaisia olosuhteita huomioon ottaessa tätä kokonaisjakelua ei voi jättää kokonaan huomioimatta. Tältä osin on huomattava, että parviin liitytään sattumanvaraisesti. Näin tämä tietyn yhden teleliittymän teoksen kokonaisjakelu on yhdistettävissä tähän tiettyyn yhteen teleliittymään.
    MAO:lla on valta tulkita tai olla tulkitsematta asiaa kuten se parhaaksi näkee.
    Käytännössä ei ole esittämässä, koska hakuprosessissa ei ole tällaista mahdollisuutta. Edelleen ne todisteet on siellä tarjolla sen käyttäjälle lasketun parven sekä kokonaisyleisön muodossa. Muuta näyttöä kun hakijalla ei erityisesti ole. Jos et pidä näitä todisteita riittävänä osoittamaan metkittävyyskynnyksen ylittymistä, niin ei varmasti moni muukaan. Sikäli hyvä keskustelu siis, koska selvästi aiemmin olet ollut sillä kantilla, että yhteystietoja voi jaella vähän minne sattuu, mutta mitään todisteita yhden liittymän osallisuudesta ei nyt siis olekaan.
    Jos haluat asian näin ajatella. MAO toteaa parviin liittymisen sattumanvaraiseksi, joten se yhdistää myös kokonaisjakelun yhteen tiettyyn liittymään. Mitään yhteen kollektiiviseen loukkaukseen perustuvaa yhteystietojen luovutusta ei kuitenkaan ole tapahtunut.

    Tämä on sun näkemys asiasta. Ja jokaiselle suotakoon sellainen. Hakija kuitenkin tulkitsee lakia eri tavalla, koska se lähtökohtaisesti perustelee loukkauksen liittymän näkökulmasta. Voithan ottaa yhteyttä sinne ja kertoa miten asia tulisi tapahtua, niin eivät tee turhaa työtä. Toki hakemuksiin laitetaan vähän mitä tahansa mahdollista, mutta lähtökohta niissä on se kuinka monelle teosta tarjotaan parven sekä kokonaisyleisön muodossa ja tapauskohtaisissa olosuhteissa on otettu esiin myös kokonaisjakelu, koska parviin liittyminen on sattumanvaraista.
     
    Viimeksi muokattu: 06.05.2017

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti