Basic HiFi - Käsitteet ja FAQ

Viestiketju alueella 'Viihde-elektroniikka, kamerat ja Hifi' , aloittaja Clavickle, 28.12.2004.

NOSTOJA MUROPAKETIN SISÄLLÖSTÄ
  1. Moukula

    Rekisteröitynyt:
    31.12.2001
    Viestejä:
    1 615
    Mitenkäs tuo nyt menikään. Jos pistetään kaksi subbaria niin maksimissaan voi tulla 6dB painetta lisää? Jos taas tuplataan teho niin laite toimii 3dB korkeammalla tasolla? Teho, äänenpaine ja äänenvoimakkuus, onko ne miten paljon eri asioita ja miten nuo desibelit tässä tapauksessa lasketaan?

    Onhan nuita joskus tullu pyöriteltyä mutta eivät oikeen mainaa tarttua mieleen.

    Tässäpä itselleni (ja ehkä muillekin) vastaus wikipediasta:

    Äänenpaine on akustiikan suure, jolla mitataan äänen voimakkuutta. Äänenpaine määritellään ääniaallon aiheuttaman ilmanpaineen vaihtelun neliön keskiarvon neliöjuureksi. Äänenpaineen yksikkö on pascal. Äänenpaine on tavallisesti suuruusluokaltaan miljoonasosa ilmanpaineesta.

    Äänenpainetaso on äänenpaineen ja vertailupaineen suhteen neliön kymmenkantainen logaritmi kymmenellä kerrottuna. Äänenpainetason yksikkö on desibeli (tunnus dB). Vertailupaineena käytetään tavallisesti 20 µPa, joka vastaa likimain kuulokynnystä. Äänenpainetasossa 20 dB nousu tarkoittaa paineen kymmenkertaistumista. Siten esim. 60 dB nousu merkitsee paineen tuhatkertaistumista.

    Äänilähteen aiheuttamaa äänen voimakkuutta mitattaessa ilmoitetaan äänenpaine tietyllä etäisyydellä. Usein mittausetäisyytenä on 1 metri ja tällöin onkin tapana ilmoittaa äänenpaine esim. 98 dB/1 m.

    Suuri äänenpaine saattaa vaurioittaa kuuloa. Yleinen turvallisuusraja on 85 dB, jolloin pitää käyttää kuulosuojaimia. Tykin laukaus (180 dB) aiheuttaa välittömän kuulovaurion ja tärykalvon repeytymisen.

    omat huomiot: Korvan herkkyys pienenee mentäessä kohti bassotaajuuksia. 440Hz rääkäisy 115 desibelin voimakkuudella sattuu, 20Hz mylväisy ei satu.

    Äänenvoimakkuus sitten:

    Kun kerran korvan herkkyys vaihtelee, ei äänenpainetasoa voida pitää suoraan volyymin mittarina. Tässäpä taas Wikipedian antia:

    Äänenvoimakkuus on määre, jolla yleensä mitataan havaittua äänenvoimakkuutta eli sitä, kuinka kovana jokin ääni koetaan. Tällöin on kyse subjektiivisesta, havaitusta äänenvoimakkuudesta eli äänekkyydestä, jonka mittayksikkö on soni. Äänenvoimakkuudella voidaan myös tarkoittaa äänipainetasoa, jota mitataan desibeleinä (dB) ja joka kertoo äänen fysikaalisen voimakkuuden.

    Äänekkyys ja äänipainetaso eivät ole suoraan verrannollisia toisiinsa, johtuen ihmisen kuulon toiminnasta. Näiden välisenä yhteytenä kuitenkin toimii äänekkyystaso (yksikkö foni), joka on kokeellisesti määritelty niin, että sen lukuarvo on 1 kHz:n ääneksen tapauksessa sama kuin ääneksen äänipainetaso desibeleinä.

    Sitten hieman tuosta tehosta vielä, jälleen Wikipediasta:

    Äänen tehotasossa desibelin vertailuarvona on 1 pW. Tehotasossa jokainen kymmenen desibelin (=1 beli) nousu tarkoittaa äänen tehon kymmenkertaistumista.

    oma huomio: ja samoiten 3dB nousu noin kaksinkertaistumista
    [signature]"Hyviä tyyppejä ei mahdu kahtatoista tusinaan" -Tex Willer
    Website[/signature]
     
  2. katchu

    Rekisteröitynyt:
    20.03.2005
    Viestejä:
    1 374
  3. MUROPAKETIN HINTAVERTAILU

    Päivän tarjoukset
    Yhteistyössä
  4. insight

    Rekisteröitynyt:
    27.11.2003
    Viestejä:
    2 646
    Joo kannatetaan.
    [signature]© Copyright reserved since 2003
    Pelaan Joint Operationsia nimellä Muunnos (koska kaikkia kiinnostaa)[/signature]
     
  5. Jahas

    Rekisteröitynyt:
    10.01.2001
    Viestejä:
    1 699
    2 elementtiä on 3db lisää(eli itseasiassa elementtien määrän tuplaaminen) jos herkkyys, impedanssi tms. ei muutu.

    Tuplattu teho on sitten kanssa 3db lisää.

    Eli, kahdella identtisellä subbarilla saadaan 6db lisää. Neljällä 12db, kahdeksalla 18db ja 16 subia tekisi sitten 24db.

    Tästä syystä muuten sensijaan että hankitaan yksi sikakallis 1 elementin subi, kannattaisi tehdä vaikka halvemmistakin elementeistä tolkuttomankokoiseen koteloon samanhintainen subi.

    Joku 500l tilavuutta koteloon, ja siihen 4xPeerles 12" xls+ hypex DS4 jää edelleen huomattavasti alle kaupallisten huippusubien hintojen. Painetta ja ulottuvuutta tulisi taasen aivan eri tavalla kun yhdestä 1000? kaupan subista.
    [signature]Do we all learn defeat - from the whores with bad feet[/signature]
     
  6. tjx

    Rekisteröitynyt:
    04.01.2001
    Viestejä:
    884
    Äänilähteen tuplaaminen tuo 3dB lisää. Eli jos 1*100w subi antaa vaikka 110dB niin kaksi antaa 113dB. Jos tehoa ei tule lisää niin ei myöskään painetta, eli 2*50w antaa myös sen 110dB.
    Poikkeuksena tietenkin tilanne, jossa jo 50w elementin liikerata on maksimissa, silloin elementtien lisääminen lisää painetta vaikka teho/elementti jakautuisi.
    [signature]Speed kills, use windows...[/signature]
     
  7. eXeonical

    Rekisteröitynyt:
    23.07.2002
    Viestejä:
    128
    MIksi ihmeessä tätä lirpaketta ei oo "Nostettu"? Siis liimattu tuonne listan alkuun? Olisi nimittäin ainesta siihen.
    [signature]Hiljaa hyvä tulee.[/signature]
     
  8. ilux942

    Rekisteröitynyt:
    03.01.2008
    Viestejä:
    2
    Sony ei ole tietääkseni tehnyt mitään asiallista Hifistä nauttiville ihmisille: vain kakkaa kuten Atrac ja rootkit (takaportti/haittaohjelmat, DRM). Sony on sopuleille -> Myyjä asiakkaalle: "Näitä on myyty paljon" (lue: Koska muutkin ostavat näitä niin sinäkin haluat ostaa). Sonyllä on myös mainoslause "It's A Sony", joopa, hifimaailman Window$ ;)

     
  9. ilux942

    Rekisteröitynyt:
    03.01.2008
    Viestejä:
    2
    Uskon että juuri nämä oktaavien tapaan syntyvät harmoniset "säröt" eli musiikin värittymiset ovat niitä kauniimpia ääniä jotka myös putkivahvistimissa tekevät "hyvän soundin" ja niitä parittomia "rumia soundeja" putkikoneissa on vähemmän. Intermodulaatiosärölle olen myös nähnyt nimityksen keskeismodulaatiosärö

     
  10. CP-Geek

    Rekisteröitynyt:
    13.06.2002
    Viestejä:
    1 110
    Tämoon sticky ny, muokkaan hiukan otsikkoa.

    CP :)
    [signature]Dysfunctional (mode)Professional [email protected], Meilaa jos o asiaa...
    >use murobbs
    >SELECT * FROM users WHERE clue > 0
    >0 rows returned
    [/signature]
     
  11. CP-Geek

    Rekisteröitynyt:
    13.06.2002
    Viestejä:
    1 110
    Koska välissä oli softan vaihto jolloin tämä on unohtunut, parempi kai kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan?

    CP :)


    [signature]Dysfunctional (mode)Professional [email protected], Meilaa jos o asiaa...
    >use murobbs
    >SELECT * FROM users WHERE clue > 0
    >0 rows returned
    [/signature]
     
  12. kjv

    Rekisteröitynyt:
    21.02.2002
    Viestejä:
    763
    Jos unohdetaan heijastumat jne ja jos molemmista äänilähteistä lähtee sama ääni samassa vaiheessa eli tulee monona, niin kaksi antaa 116dB eli antaa 6dB enemmän kuin 1 äänilähde. Koska amplitudit summautuvat, niin kokonaisamplitudi on kaksinkertainen yhteen äänilähteeseen verrattuna. 20*log10(2)=6dB. Stereona äänilähteiden aiheuttamat painevaihtelut eivät ole samassa vaiheessa ja tällöin voidaan ajatella energian kaksinkertaistuminen. Tämä lisää kokonaisäänenpainetasoa 3dB:lla yhteen äänilähteeseen verrattuna.
     
  13. Clavickle

    Rekisteröitynyt:
    07.06.2001
    Viestejä:
    1 476
    Katos kehveliä :)
    [signature]-Elämä on vain kohtalon ivaa
    -kipu on tunne kun heikkous poistuu ruumiista[/signature]
     
  14. CoffeeHolic

    Rekisteröitynyt:
    06.11.2005
    Viestejä:
    221
    Mihinkä ovat unohtuneet pienet aktiivi kaiuttimet. Esim. Genelec 8020A (500 - 600? pari), jolloin riittää vaan hyvä laatunen analogia lähtö äänikortista. Ei tarvitse ostaa erillistä vahvistinta.
    [signature]Hommat hanskassa, Hanskat hukassa[/signature]
     
  15. Moukula

    Rekisteröitynyt:
    31.12.2001
    Viestejä:
    1 615
    Jep, nyt kun lähes jokaiselta löytyy jonkinlainen MP3-soitin, matkaradio, musiikkikännykkä tms. niin nuo pienet aktiivipurkit alkavat olla melko kiinnostavia. Pienet studiomonitorit toimivat loistavasti tuossa käytössä, eikä tarvi erillistä vahvistinta. Ulkoinen äänenvoimakkuuden säädin on kyllä joskus tarpeellinen, mutta passiivietusen ei tarvitse maksaa kovin paljoa (muutama kymppi).
    [signature]"So many strange things have chanced that to learn the praise of a fair lady under the loving strokes of a Dwarf's axe will seem no great wonder." -Eómer[/signature]
     
  16. Tronic

    Rekisteröitynyt:
    21.06.1999
    Viestejä:
    1 714
    Sellainen muutosehdotus että voisi kertoa aloitusviestissä ettei millään toimivilla signaalitason välijohdoilla nyt tosiaan ole mitään eroa, jos ovat lyhyitä. Vasta pidemmillä kaapeleilla eroa voi syntyä ja silloinkin puhutaan häiriöiden eristämisestä - joka siis kuuluu ylimääräisenä surinana tms, ei "elottomina diskantteina", "löysänä bassona" tai varsinkaan "heikentyneenä stereokuvana". Tietääkseni yhdessäkään hyvin järjestetyssä sokkotestissä ei ole saatu erilaisten halpojen signaalikaapeleiden välille eroa, vaikka juuri niissä erojen pitäisi olla suurin. Joku voisi ihan kuriositeettina sokkokuunnella rautalankaa ja laadukasta kuparikaapelia vastakkain, eipä taitaisi sieltäkään eroa löytyä... Sen sijaan eroa löytyy kyllä, kunhan kuuntelija tietää käytössä olevan kalliimman kaapelin. Tämä on ihan normaalia psykoakustiikkaa, eikä sillä ole mitään tekemistä kaapelin kanssa - ainoastaan kuuntelijan mielikuvien.

    Myöskään kunnollisten vahvistimien välillä ei pitäisi olla minkäänlaista eroa havaittavissa, kunhan vahvistimia ei yliajeta liian kovilla tehoilla. Putki- ja highend-vahvistimet (jotka usein värittävät ääntä voimakkaasti, joten ne eivät ole hyviä vahvistimia) sitten toki erikseen. Tästäkin on kuuntelutestejä tehty, enkä ainakaan itse ole vielä tavannut testiä, jossa eroa olisi ollut (volumetasot kalibroituina, kaksoissokkotesti ja riittävä määrä toistoja).

    Desibeleistä vielä: (A = amplitudi, P = teho)
    Koodi:
    A muutos   P muutos   Tehotason muutos
      0.1x       0.01x     -20 dB  (vaimennus vastaa kuulosuojainten käyttöä)
      0.5x       0.25x      -6 dB
      0.7x        0.5x      -3 dB
      1.0x        1.0x       0 dB  (ei muutosta)
      1.4x        2.0x       3 dB  (hädin tuskin havaittava vahvistus)
      2.0x        4.0x       6 dB
      3.2x         10x      10 dB  (merkittävästi voimakkaampi ääni)
       10x        100x      20 dB  (jälleen merkittävästi voimakkaampi ääni)
    
    Edellisestä taulukosta tulisi huomata seuraavat asiat:
    - teho ~ A² (amplitudin kymmenkertaistuessa teho satakertaistuu)
    - teho- ja amplitudisuureiden muutos kertolasku, tason muutos yhteenlasku (esim. tehon kymmenkertaistuminen kaksi kertaa, 10 * 10 = 100, eli satakertainen teho, kun taasen uusi taso saadaan lisäämällä alkuperäiseen tasoon kaksi kertaa kymmenkertaista muutosta vastaava 10 dB, saaden kokonaismuutokseksi 20 dB)
    - amplitudin ja etenkin tehon kasvaessa hyvin voimakkaasti muuttuu äänen taso (aistittu voimakkuus) vain vähän
    - ulkoa on hyvä opetella 2x tehon ja 2x amplitudin tasonmuutokset (3 dB ja 6 dB).

    Paine-, jännite- yms. suureet, sekä PCM:n samplejen arvot, ovat nimenomaan amplitudia, joten arvojen kymmenkertaistuminen johtaa tehon satakertaistumiseen. Sähkötekniikkaa osaavat ymmärtävät tämän ohmin lain perusteella: jos kaiuttimeen (jolla on vakioimpedanssi, vaikkapa 8 ohm) ajetaan kymmenkertaista jännitettä, kymmenkertaistuu myös teho ja näinollen teho (jännitteen ja virran tulo) satakertaistuu. D/A-muunnin muuntaa PCM:n samplen tietyksi jännitteeksi, virrasta tai tehosta välittämättä.

    Äänentoistojärjestelmien ja akustisten aaltojen lineaarisuusominaisuuden ansiosta ketjun alkupäässä tehty samplearvon kertominen kahdella todella aiheuttaa ensin signaalikaapelissa ja myöhemmin ketjussa kaiutinkaapelissa jännitteiden kaksinkertaistumiset (riippumatta välissä olevan vahvistimen volumesäätimen asennosta), ja edelleen kaiuttimien äänitehotason (äänilähteen ominaisuus) muutoksen taulukossa kuvatulla tavalla, josta edelleen jossain kuuntelupisteessä äänipainetason (äänikentän ominaisuus tietyssä pisteessä, se arvo, jonka dB-mittari näyttää) kaksinkertaistumisen. Myös vaikka äänipainetasomittarista on valittuna A-painotus, eikä lineaarista (taajuusriippumatonta) toimintatilaa. Mittarin lukema nousee 6 dB.

    Entäs sitten kaiutinten määrän kasvattaminen - tai näin Muropaketin hengessä ylimääräiset kiintolevyt tai muut mölyävät osat koneessa?

    Jos äänilähteet mölisevät edes muutaman desibelin eri voimakkuudella, voi heikomman jättää käytännössä huomiotta, sillä kokonaistaso on vain himpun korkeampi kuin voimakkaamman yksinään tuottama melu. Oletetaan siis mielenkiinnon säilyttämiseksi (ja laskujen yksinkertaistamiseksi), että äänilähteet ovat kaikki yhtä voimakkaita.

    Tämän lisäksi tulisi tietää ovatko ne koherentteja. Koherentteja äänilähteitä ovat sellaiset, jotka tuottavat täsmälleen samaa signaalia ja vielä samalla tai muuten tietyllä vaihe-erolla toisiinsa nähden. Tämä käytännössä rajaa pois kaiken muun paitsi sähköisen äänentoiston. Kiintolevyt, tuulettimet, autot, yms. ovat aina epäkoherentteja äänilähteitä. Samoin ovat eri äänisignaaleja toistavat kaiuttimet. Mono-kuuntelussa kaksi kuuntelijasta yhtä kaukana olevaa kaiutinta taasen ovat koherentit ja samanvaiheiset äänilähteet. Tilannetta luonnollisesti sotkevat vielä kuunteluhuoneesta syntyvät heijastukset ja stereo- tai monikanavaäänilähteet, joten käytännössä kaiutinkuuntelussakin ollaan yleensä jossain epäkoherentin ja koherentin samanvaiheisen signaalin välimaastossa. Merkittävimpänä poikkeuksena kuitenkin kaksi lähekkäin aseteltua samaa signaalia toistavaa subwooferia, jotka suuren aallonpituuden vuoksi eivät juurikaan huoneheijastuksista tai kuuntelupisteestä välitä, ne kun ovat aallonpituuteen suhteutettuna käytännössä samassa pisteessä molemmat.

    Vastakkaisvaiheiset koherentit lähteet saadaan vastaavasti invertoimalla toisen kaiuttimen signaali (kytkemällä johdot väärinpäin, negatoimalla PCM-signaalin arvot, tms). Tällöin, kaiuttimien ollessa muuten koherentit ja samanvaiheiset, ei teoriassa kuulu lainkaan ääntä. Käytännössä ääntä kuitenkin aina kuuluu jonkin verran, pääasiassa huoneheijastusten vuoksi (jonka ansiosta vastakkaisvaiheisia signaaleja käytetään ihan stereotoistossakin, myös musiikissa, ns. surround-äänen tuottamiseen: silloin ääni ei tunnu tulevan kaiuttimista, vaan joka puolelta kuuntelijan ympäriltä).

    Koodi:
    Äänilähteitä   Sovitus                           Tason muutos
            1        -                                  0 dB
            2        epäkoherentteja                    3 dB
            2        koherentteja, vastakkaisvaih.   -inf dB  (ääni kumoutuu)
            2        koherentteja, samanvaiheisia       6 dB
            4        epäkoherentteja                    6 dB
            4        koherentteja, samanvaiheisia      12 dB
         1000        epäkoherentteja                   30 dB
         1000        koherentteja, samanvaiheisia      60 dB
      1000000        epäkoherentteja                   60 dB
    
    Huomioitavaa:
    - hyvin suuret määrät äänilähteitä eivät korota tasoa niin paljon kuin uskoisi (eli kymmenen hiljaista kiintolevyä tuottavat yhdessä vähemmän ääntä kuin yksi hieman äänekkäämpi)
    - ulkoa on hyvä opetella äänilähteiden määrän kaksinkertaistamisen aiheuttama tasonmuutos epäkoherenteille ja koherenteille samanvaiheisille äänilähteille (3 dB ja 6 dB)

    Koska subwooferiin menevä teho ei muutu mihinkään, vaikka sen viereen lisätään toinen samanlainen ja samaa signaalia toistava subwoofer, tuntuu edellisessä olevan ristiriita. Kahden subwooferin käyttö kaksinkertaistaa tehon, mutta ääntä tulisi aiemmasta taulukosta poiketen lisää 6 dB, eikä 3 dB. Tämä tuntuisi sotivan ainakin energian säilymislakia vastaan - kaksinkertaisella syöttöteholla saadaan nelinkertaistettua akustinen teho, joten mistä ihmeestä on kysymys? Koherenteilla samanvaiheisilla äänilähteillä saadaan kaiuttimien hyötysuhdetta parannettua. Jos kaiuttimen hyötysuhde olisi jo korkea (hifikaiuttimen hyötysuhde on älyttömän pieni, 0.1 % luokkaa), alkaisi toisesta kaiuttimesta aiheutuva vastapaine epäilemättä jo vaatia kaiuttimelta suurempaa tehoa saman äänen tuottamiseen tai kaiuttimen tuottama ääni heikkenisi, mutta käytännössä tätä ei oikeilla kaiuttimilla havaita niiden suurten häviöiden vuoksi. Vastaava hyötysuhteen parannus onnistuu toki vastaavasti myös suurempialaisella kaiutinelementillä, kunhan se kuitenkin on suhteessa aallonpituuteen riittävän pieni.

    [signature]Kun yksi ihminen kärsii harhasta, sitä sanotaan hulluudeksi.
    Kun monet ihmiset kärsivät harhasta, sitä sanotaan uskonnoksi. -Robert M. Pirsig
    The software gets slower faster than the hardware gets faster -Niklaus Wirth[/signature]
     
  17. eriklaus

    Rekisteröitynyt:
    24.03.2004
    Viestejä:
    541
    Edesmenneessä hifilehdessä on ollut kaapeleiden sokkotesti, numeroa en valitettavasti jaksa kaivaa tuosta vierestä. Mutta jos olet kiinnostunut aiheesta, käy katselemassa Hifilehtiä vuosilta 2002-2004, tällä välillä se testi muistaakseni oli. Eroja löytyi kaapeleiden välillä.

    Olen testannut "rautalankaa" ja laadukasta kuparikaapelia. Eron kuuli 50 cm vedoilla selvästi. Halvat perusletkut hävisivät äänellisissä ominaisuuksilla muutaman euron metriltään maksaville kuparikaapeleille. Eroja siis löytyi.

    Tästä voidaankin kysyä sitä, että milloin signaalitason kaapeli on toimiva? Signaalitason kaapeli ei ole toimiva, jos diskantit ovat elottomat tai bassopää löysä. Kaapeli on vajaatoiminen siinä tapauksessa.

    [signature]>Räikkönen MM 2007 #1>
    Suomi nousuun![/signature]
     
  18. Geefabio

    Rekisteröitynyt:
    12.06.2003
    Viestejä:
    19 317
    Välijohto:
    Hama 0.02mm Anttilan sontakaapeli (vastaava kuin 50snt elektroniikkaliikkeessä) vs. Bilteman tuplaeristetty peruskaapeli --> Eroa on äänessä.

    Kaiutinjohto
    Kalustejohto vs. paksu kaapeli hapettomasta kuparista --> Eroa on äänessä.

    Molemmissa tapauksissa
    Muutaman kympin sijoitus vs. 1000? sijoitus --> Harvinaisen vähän vastinetta per sijoitettu euro.

    Juuri hetki sitten oli kilpailu, missä Pear välijohdon (~7500$) jostain Monsterin peruslakusta erottanut olisi saanut muistaakseni miljoona dollaria. Ei kaapelinvalmistaja suostu testiin. Mistähän johtuisi? Linkki aiheesta. Jos 7500$ kaapelia ei valmistaja itse usko erotettavan ABX-testissä toisesta todella kouliintuneilla korvilla, on minusta peli aika selvä...[signature]To truly understand recursion, one must first understand recursion![/signature]
     
  19. Tronic

    Rekisteröitynyt:
    21.06.1999
    Viestejä:
    1 714
    Lehden täytyi olla vuodelta 2002 tai vuosi-pari aiemmin, koska en silloin vielä ollut TKK:lla. Olen kyllä lukenut jutun, mutta mielestäni sitä ei oltu toteutettu tieteellisesti (muutoin olisin toki muuttanut kantaani asiaan). Kaksoissokkokoe ja tilastointi tunnistustuloksista, sitten voidaan jo sanoa jotain. Muistaakseni (varauksella, tästä kun on aika monta vuotta aikaa) lehdessä sokkotesti tarkoitti lähinnä sitä että kuunnellaan kaapeli ja pisteytetään se, ilman että tiedetään mikä kaapeli on mikäkin. Yllättäen referenssinä ollut peruslaku menestyikin hyvin, joka on ihan odotettavissa, jos high-end-kaapeleita arvostelevat toimittajat joutuvat sen arvostelemaan tietämättä mikä kaapeli on kyseessä. Muutama high-end-kaapeli menestyi selvästi huonommin, luultavasti niissä käytetyn ylimääräisen filtteröinnin takia (jossain ainakin oli pieni filtteröintirasiakin matkalla, sisällä luultavasti konkkia ja/tai keloja).

    Mielenkiintoisempaa olisi ollut ihan vaan ABX-kuunteluissa testauttaa milloin yleensäkään on mahdollista erottaa kaapelit toisistaan.

    Tarkoitin rautalangalla kirjaimellisesti sitä, en audiojohtoja. En ole itsekään kokeillut miltä moinen kuulostaa, mut voisin kuvitella et jopa sellainen riittäisi koko audioalueella, signaalikaapeleissa.

    [signature]Kun yksi ihminen kärsii harhasta, sitä sanotaan hulluudeksi.
    Kun monet ihmiset kärsivät harhasta, sitä sanotaan uskonnoksi. -Robert M. Pirsig
    The software gets slower faster than the hardware gets faster -Niklaus Wirth[/signature]
     
  20. Geefabio

    Rekisteröitynyt:
    12.06.2003
    Viestejä:
    19 317
    Miksi kukaan haluaisi jakosuotimen, joka on naamioitu kaiutinkaapeliksi? Hörhöhighendistit huutaa kitarisat ojossa laitteelle, josta löytyy treble tai bass nupikat, mutta hyvillä mielin voidaan pistää pari kiloeuroa kaapeliin, joka tekee saman asian, mutta eri paikassa.

    Tottakai tuollaiset asiat vaikuttaa toistoon.

    Ps. Dunlavy on tehnyt testejä kaapeleille niin, että testaajalle on näytetty mikä kaapeli menee laitteisiin. Kun arvostetut kuuntelijat olivat saaneet huokailtua jumalaisia paksuja Boa käärmeitä, jotka toi nyanssit esiin paljon referenssiä paremmin paljastettiin, että kokoajan olivat kuunnelleet pari dollaria metri Zip cordia.

    Pps. Ehkä tämä on huono paikka kaapelitaisteluille, koska aiheesta tulee niin paljon flametusta, että voisi kaivaa jonkin vanhan ketjun aiheesta esiin ja jatkaa siellä.
    [signature]To truly understand recursion, one must first understand recursion![/signature]
     
  21. Spunde

    Rekisteröitynyt:
    06.12.2002
    Viestejä:
    552
  22. jaffons

    Rekisteröitynyt:
    21.12.2006
    Viestejä:
    1 371
    tosi nyyppä kysymys vaikken ihan nyyppä olekkaan hifi-asioissa:
    eli miten kaiutinelementti pystyy toistamaan useita taajuuksia samaan aikaan?
    [signature]kasvata populaatiotani![/signature]
     
  23. insight

    Rekisteröitynyt:
    27.11.2003
    Viestejä:
    2 646
    Ei mikään niinkään nyyppä kysymys, koska toihan on just se rajoittava tekijä kajarin toistossa. Siinä on tavallaan monta liikettä samanaikaisesti, kuten signaalissakin (eli tosiasiassa ei ihan samaan aikaan). Pystythän sä heiluttamaan rannettakin samalla kun käsivarsi heiluu. Se magneettikela kyllä kykenee helposti samaan =) Kartio tietenkin hidastaa sitä liikettä ilmanvastuksellaan ja painollaan. Siinä vaiheessa lähestytään herkkyyden käsitettä, mutta ei ihan vielä olla siinä.

    Harmoninen äänimaisema kuitenkin syntyy viime kädessä aivoissa, kuten liikkuva kuvakin.[signature]Can you feel the atmosphere[/signature]
     
  24. Moukula

    Rekisteröitynyt:
    31.12.2001
    Viestejä:
    1 615
    Hahmota tilannetta itsellesi pistämällä käsi suoraksi eteesi, sormet myös, ja sitten värisytä sormia ranteesta lähtien, ja sitten liikuta koko käsivartta edes takaisin siinä samalla. Sitten kuvittele että se sormen pää olisi kaiutinelementti kuvattuna sivulta päin. Se pystyy värähtelemään nopeassa tahdissa sen koko liikeradan matkalla. Kun toistetaan matalia taajuuksia, se kaiutinelementti liikkuu "hitaasti" koko liikeratansa ääripäiden välillä, siinä samalla koko ajan hurjasti väristen ja toistaen niitä korkeampia taajuuksia.
    [signature]"So many strange things have chanced that to learn the praise of a fair lady under the loving strokes of a Dwarf's axe will seem no great wonder." -Eómer[/signature]
     
  25. Timppa

    Rekisteröitynyt:
    11.12.1999
    Viestejä:
    585
    Autosoundissa oli myös sokkotesti kaapeleista ja eroja löytyi.
    [signature]
    :: Laguuni.org ::

    MacBook Pro 15" :: 2,16GHz Core2Duo :: 3GB :: WD 250GB :: Superdrive :: Radeon X1600 128MB[/signature]
     
  26. Clavickle

    Rekisteröitynyt:
    07.06.2001
    Viestejä:
    1 476
    Komppaan. Omalla kokoonpanolla (NAD 515 CD-soitin ja NAD 716(?) vahvistin) lapamato --> TaraLabs Prism 22 löytyi eroa. TaraLabs Prism 22 --> TaraLabs Prism 1100 löytyi eroa.

    Huomattavaa on, että ennen 1100 kaapeliin vaihtoa kuuntelin astetta kalliimpaa kaapelia, jossa en huomannut eroa
    [signature]-Elämä on vain kohtalon ivaa
    -kipu on tunne kun heikkous poistuu ruumiista
    -[Jokar] Hankkikaa jo jumalauta se itsetunto tai elämä[/signature]
     

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti