Eikö se viimeksi suunniteltu raja ollut 5.5% (ja sitä ennen puuhasivat 6.0%)? Ilmeisesti siis meinasit, että halvimmat tehdään prosenteiltaan vähän kevyemmiksi.

Joskus aikoinaan taidettiin juoda enemmän nelosta kuin kolmosta. Miksi sitten kolmonen tuli muotiin, vaikka saatavuus ja hintasuhteetkin olivat III vs. IV olleet samalla tasolla kai parikymmentä vuotta tai lähemmäs ainakin? Itse veikkaan, että siihen vaikutti lähinnä ravintolahinnoittelun uudistaminen, joskus 90-luvun alussa kai, joka totutti ihmiset hinnoittelulla juomaan ravintoloissa kepua, niin sama tuli tavaksi sitten kotioloissakin. Vai olisiko samoihin aikoihin jo kasvanut hintaero III vs. IV kaupoissa/Alkossakin?

Noin muuten "laatuolut" vs. "kalja", tuohan on ihan makuasia. Jos tykkää enemmän suomalaisesta lagerista kuin brittibitteristä tai erilaisista belgeistä tms., niin ei kai se muilta ole pois. Taitavat muutkin kuin spurgut Suomessa juoda enimmäkseen noita perushinnoiteltuja oluita, vai tietääkö joku tarkemmin markkinaosuuksista? Suuret hintaerot vaikuttavat, ja jos joku on "good enough" hintaansa nähden, niin kai se on sitten ihan jees.

 

Voihan paska..
Päivän pähkinä: onko Sipilästä on enemmän haittaa Suomelle kuin Trumpista Jenkeille?

 

Sipilän lesta-yhteydet tulevat yhä selvemmin esiin.

 

No nelostahan saa periaatteessa myydä tälläkin hetkellä kaupassa, kun miedon oluen alkoholipitoisuuden toleranssiraja on +- 0,5%. Lonkerolla on 0,3 joten 5,2 rajalla sitäkin saisi myydä kunhan pistää etikettiin huvikseen sen 5,2.

 

Ei saisi kun se on juomasekoitus.

 

Tuossa on 2 todennäköistä skenariota. Terveystalebanit varmasti lobanneet panimoja alentamaan pikkuhiljaa kolmosen prosentteja. Toinen on raadollisempi, eli raha. Koska kolmonen käytetään jonnekin 5-8% ja sitten laimennetaan vedellä kauppoihin sopivaksi. Enemmän vettä = enemmän voittoa.

Mitä ihmettä? Nelosen saatavuus on aina ollut surkea. Sehän on aina ollut alkossa ja baarit sitä eivät halua myydä koska ne haluavat myydä monta laimennettua muutaman vahvan sijaan. Hinta-erokin on aina ollut ja on tälläkin hetkellä järkyttävä. Laatikko kolmosta reilu parikymppiä, laatikko nelosta lähes viisikymppiä ja joudut sen hakemaan Alkosta.

Ei se keneltäkään ole pois jos joku tykkää keskenkäyneestä kusesta jota räikeästi lageriksi mainostetaan. Ongelma on siinä, että terveystalebanit laittavat kaiken samaan koriin. Oikeasti laatuoluilla harvempi vetää kännit, noilla tiskivesillä se menee siihen automaattisesti kun siinä ei ole mitään nautintoa. Tämä siis oma empiirinen kokemus.

Oikeasti suurin emävale on noilla EHYT ja muilla terroristeilla, että sanotaan nelosen tulevan kauppoihin niin KAIKKI kassalle kannettava ööli on sitä nelosta. Tämä ei todellakaan pitäisi paikkansa koska se olisi kalliimpaa kuin kolmonen siellä kaupassakin. Tuo 150 lisäkuolemaa pystytään perustelemaan juuri tällä emävalheella. Lisäksi oletus on terroristeilla se, että oluen tai kaljan nauttimismäärä litroina on aina vakio. Eli nyt jos joku ostaa 2 kpl kolmosta, se ostaa jatkossa AINA 2 kpl nelosta...

 

Liirumlaarumit mitä Suomen "terveys" asiantuntijat ja ehytit toitottavat on Eurooppalaisten maiden kiristyvä alkoholipolitiikka. Unohtuu vaan samassa yhteydessä mainita, että kyseisissä kiristyvissä maissa ei ole juuri ollenkaan tai vähintään olematon alkoholipolitiikka ennastaan. Yksikään maa ei ole edes aikomassa kiristää alkoholipolitiikkaansa Suomea vastaavaksi. Sehän nyt on sanomattakin selvää, että persaukinen Suomi joutuu verottamaan joka asiaa ja tietenkin ihmisille tärkeät tai eniten käytetyt tuotteet tuovat parhaiten massia. Mutta ei kulutusta pysty hinnalla perustelemaan. Euroopassa on hyvin menestyviä maita, Suomen alkoholin keskikulutuksella, mutta nollan alkoholiverotuksella joko bissessä/viinissä tai molemmissa.

 

Miksi ei kun selkeästi lukee: Poikkeamat ovat • 0,3 til-% muut kuin jäljempänä luetellut juomat (ja lonkeroa ei ole lueteltu jäljempänä, jossa esim olut on suurempana poikkeamana)?

 

http://yle.fi/uutiset/3-9642583

Mutta kaiken huippuna oli kuitenkin tämä:

Miten keskustalaiset saa tästä asiasta omantunnon kysymyksen? Ei hellanlettas sentään. Jo on perkele pyhä asia yks helvetin alkoholi noille maajusseille. Sanoissa ängetään syvemmälle Eurooppaan ja teoissa laahataan kaukana Kekkoslovakiassa. Kyllä tällekin lakiuudistuksen kaatumiselle tullaan vielä naureskelmaan. Taasko ihmisten pitää nousta barrikadeille kuten viimeksi keskioluen saamiseksi R-kioskeihin.

 

Jos joku löytää jostain oluen kulutustilastoja vahvuuksittain takavuosilta, niin postatkoot linkit. Ei näköjään ihan pienellä vaivalla löydy googlella, jollen sitten ohittanut vahingossa jotain harvaa käyrää tai taulukkoa.

Ehkä on vähän liioittelua sanoa, että nelosta myytiin enemmän kuin kepua, mutta esim. M.A. Nummiseen liittyviä artikkeleita kaivelemalla löytynee materiaalia, jossa kerrottiin hänen lobanneen keskiolutkulttuuria jo ennen kuin siitä tuli muotia. Voi tietysti olla, että keppana oli käytännön syistä ykkösvalinta maaseudulla, jossa Alkot olivat kaukana.

No tästä löytyy kulutuskäyriä kepusta, väkevistä ja miedoista viineistä - ei kuitenkaan nelosesta - jonnekin 2001 paikkeille asti.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100725/032vehkasalo.pdf?sequence=1

Eli kepun kulutus lähti 80-luvun lopulla voimakkaaseen nousuun oltuaan 80-luvun ensin n. 32-39 litran välimaastossa, nousten n. vuonna -91 tasolle reilut 70 litraa (muistaakseni nykyään n. 80 litran hujakoilla, mutten tiedä lasketaanko siihen matkustajatuonti), jossa pysyi tasaisesti sinne 2000-luvun alkuun ainakin. Tämä muutaman vuoden nopean kasvun vaihe taisi liittyä eniten lamaan, samanaikaisesti reaalihintaindeksin kuitenkin noustessa samaa vahtia niin kepulla kuin väkevilläkin (miedoissa viineissä hinnat taas laskivat, ja niiden kulutuskin nousi, mutta kulutus pysyi silti varsin vähäisenä vielä tuolloin). Joskus -92 tienoilla viinojen reaalihintaindeksi rupesi laskemaan, ja kepun hinta taas jatkoi nousuaan, kulutus ainakin vuoteen 2001 asti pysyi noilla kuitenkin samalla tasolla, mutta mietojen viinien kulutus nousi.

No tuo ei kuitenkaan kerro siitä nelosen kulutuksesta, mutta jos sen tilastoja ei mistään löydy, niin ehkä oluen kokonaiskulutus, josta tuon voisi vähentää (olettaen ettei sotkeennu matkustajatuonti ja/tai ykkönen samalla)... Voisi kuitenkin olettaa, että kepu korvasi osittain väkevien ja osittain nelosen kulutusta, ja osa vannoutuneista nelosen juojista siirtyi samalla ainakin osittain kepuun.

Ei nyt ihan hetkessä olutgraafejakaan löydy, mutta jos tämä pitää paikkansa, niin ennen tuota kepumyynnin lähes tuplaantumista 80-luvun lopulla oluen kokonaiskulutus oli kasvanut -82 lähtien (ja kun kepun myynti oli samaa tasoa, vähän vain sahaten edestakaisin, niin kasvu näyttäisi siis olleen nelosen myynnin kasvua tuona aikana):


Laitetaas vielä verotaulukot (noissa siis vain alkoholiveron osuus - ei Alkon myyntikatteita, ja olenkin ihmetellyt mm. sellaisen perusjuoman kuin tequilan älytöntä hinnoittelua). Joka tapauksessa selvää on, että väkevistä tykkäävä maksaa pitkälti muidenkin alkoholihaitat, ja viininjuojat pääsevät vähän kuin siivellä ryypiskelemään:


Väkevien verotus on siis lähes tulkoon "ihan kuin ennen". Ainakin 2000-luvun alussa. Kiinnostaisi vastaavat verograafit toki varhaisemmiltakin vuosikymmeniltä, niin kauas kuin mahdollista, jos jollain on intoa kaivaa.

Btw, väkevien hintoja näytettiin hilatun viimeksi puolisen vuotta sitten, olikohan joulukuun alussa? Taisi olla vain Alkon katteenparannusta tosin, eikä alkoholiveron nostoa.

 

Huvittavaahan on se, että alkoholiuudistus oli alunperinkin vesitetty kompromissi, sillä eikös Kokoomus ja kumppanit olisi halunneet viinitkin kauppoihin. Sitten päädyttiin tällaiseen kompromissiin, joka ei siis enää sekään kelpaa Kepulle, joka pettää aina.

Samaa paskaahan se on myös apteekki- ja taksiuudistuksen kanssa, pakkoruotsikokeilua unohtamatta, naurettavan pientä näpertelyä nekin kaikki.

Kovasti ollaan tekevinään asioita ja poistamassa byrokratiaa, mutta käytännössä ei tapahdu vittu YHTÄÄN MITÄÄN. Paitsi että sote-uudistus vain lisää byrokratiaa entisestään. Ha.

 

Kaiken kukkuraksi Keskusta halusi ensitöikseen Sipilän johdolla poistaa keskioluen ruokakaupoista.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015020919168542_uu.shtml

 

Etteipä olisi ollut niin, että siirtymä nelosesta keppanaan tapahtui aika tarkkaan 90-luvun laman iskiessä? Käsittäkseni aiemmin hanaoluena baareissa oli yksinomaan nelosta ja keppanaa sai pulloissa, jos sai. Keskikaljakuppilat sitten erikseen. Samoihin aikoihin IV-tuopin hinta nousi yli maagisen 20 markan kipukynnyksen, mikä oli omiaan jouduttamaan siirtymistä alle 20 mk -hintaiseen keppanaan. Tuoppi oli tietenkin aina 0,5 litraa.

Vähittäiskaupassa normaalina myyntiyksikkönä oli kaljakori, joka nyt on siinä määrin iso objekti, että sitä on erityisesti lähdettävä hakemaan. Melkein samalla vaivalla sen sitten haki Alkosta kuin lähikaupasta.
Kyllä keskikaljakorilla oli ihan eri imago kuin IV A-olutkorilla.

 

Sellainen mielikuva itsellä, että 1980-luvun alkuvuosina nelosolut oli se mitä suurin osa ihmisistä kävi ostamassa esimerkiksi kun lähtivät juhannuksen viettoon. Alkossa myytiin siihen aikaan taatusti todella suuria määriä nelosolutta koreittain.

1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvun alussa keskiolut syrjäytti lähes kokonaan nelosoluen.

Verojen vuoksi siinä ei kovin montaa euroa ole hintaeroa keskiolut korillisella (24 pulloa tai tölkkiä) ja nelosoluella samaa määrää. Ilmeisesti Alkon monopoli nostaa sitä olutkorin hintaa noin 10 eurolla.

Kun nelosolut saadaan Suomessa kauppoihin, niin äkkiseltään laskien keskiolutkorin (8 litraa olutta) ja nelosolutkorin hintaero on 2,55 euroa (eli 2,06 euroa alkoholiveron määrän ero ja sen alvia 49 senttiä). Tosin tuota en nyt jaksa tarkistaa peritäänkö arvonlisävero 24 prosenttia alkoholiverosta vai onko vero verovapaa alvista. Eron suuruusluokka kolmos- ja nelosoluella on kuitenkin tuon 2,5 euron luokkaa verotuksessa ja muu hintaero johtuu Alkon monopolihinnoittelusta.

 

^^Vissiin se tuohon tapaan meni. Sitten alkoi keskustaravintoloissa yleistyä 0,4 l tuopit lisävoittojen käärimisen nimissä (paukkujen hintojen noustua vapaan hinnoittelun myötä niin, että yhä useampi rupesi juomaan olutta). Jeh, kori nelosta ja kori kepua, eihän ne ole edes vertailukelpoisiakaan mitenkään (unohdetaan nyt ne makuasiat hetkeksi, ja puhutaan semmoisesta kelpo satsin kumoamisesta päihtymyshakuisesti, rai rai...).

 

Vähän offtopicia ... mutta mitenkäs tuo maakuntauudistus? Itselleni kun ei oikein ole kirkastunut ko. portaan tarve.

 

A-Studioon raahattu lestapuolueesta yllättäen vanhoillislestadiolainen alkoholiasiantuntija

 

Tässähän nyt on vielä tämä suunnitelmallisuusnäkökulma.
IV A-koria ei haettu Alkosta hetken mielijohteesta vaan kyllä se vaati jonkintasoista ennakkosuunnittelua. Keskarikorin taas saattoi hakea lähikaupasta milloin tahansa janon yllättäessä ... siis jos kehtasi siellä äidinmaidonvastikkeen ym. ostajien joukossa kantaa keskarikorin kassalle.

 

Jonnekkin 1995 vuoteen saakka hinnoittelu meni ravintoloissa niin, että viina maksoi noin kolme kertaa enemmän baarissa kuin sama juoma kaupassa tai Alkossa.

Sen jälkeen se homma on jotenkin repsahtanut kun 0,4 litraa keskiolutta maksaa kaupassa luokkaa 80 senttiä ja baarissa taas 6-7 euroa.

Vaikea ymmärtää miksi ravintoloissa ei se perusolut mitä myydään ole nelosolutta kun verot siinä on 0,4 litran tuopilta 15 senttiä kovemmat kuin kolmosoluelta. Samantien voisivat myydä sillä 7 euron hinnalla sellaisen litran tuopillisen nelosolutta. Saksassa esimerkiksi jos tuopin olutta tilaa Oktoberfesteillä niin sehän tuoppi on yhden litran kokoinen. Voisi kuvitella että sellainen muutos siirtäisi melko paljon alkoholin kulutusta kotoa ravintoloihin.

Mielenkiintoista nähdä millaisia kuvioita alkoholilain uudistamisessa Suomessa vielä tällä hallituskaudella nähdään. Keskusta taatusti tukee joka kansanedustajan voimin sitä alkoholilain muutosta kun persut ja kokoomus vain ilmoittavat keskustalle että maakuntauudistuksen tukeminen tai tukemattomuus on sitten heidän edustajilleen omantunnonkysymys jos kerran kepu-ukoille on alkoholilaki.

Tosin Sipilän hallituksen elinkaari voi olla enää vain muutaman viikon mittainen jos Halla-aho valitaan persujen puheenjohtajaksi eikä hallituksen meno miellytä Halla-ahoa. Uudet eduskuntavaalit olisivat silloin loppukesästä.

 

Ja pari uutista lisää luettuani, enpä nyt ole enää ihan varma, oliko se kepulointi sittenkin myös nelosoluiden ja lestakiljujen vahvuutta koskeva (eli 5.5%:n korotus lestoille "omantunnonkysymykseksi" myös käymisteitse valmistetuilla), kun tuossa aiemmin olin ymmärtäväni että nelonen sekä 5.5% lestakiljut olisivat olleet Kepulle ok, ja vain lonkerot yms. tisleistä tehdyt se lestojen omantunnonjuttu. Joku ehkä tarkentaa, en enää jaksa tarkistaa.

Edit:
Kuitenkin joskus viikko sitten muistaakseni itse päälesta sanoi "Meille tämä limuviina on tässä se ongelma", mikä viittaisi siihen, että nelonen ja lestakilju 5.5%:sena ei olisi Kepulle ongelma. Voihan se kuitenkin olla normaalikepulointia, että yrittivät sitten vääntää muitakin vahvempia juomia ruokakaupoissa uskontokysymykseksi, toivoen että Soinille tärkeintä olisi se nelonen, ja näin saisivat "kompromissina" haluamansa (eli että vain oluiden ja lestakiljujen ruokakauppavahvuus nousee - muttei oikeiden lonkeroiden, breezereiden yms.).

Tämä juoni ei siis kuitenkaan onnistunut Kepulta, mutta eiköhän ne sitä seuraavaksi yritä kuitenkin suoraan tarjota "kompromissina" (ja ollen siis kuitenkin se, mitä Kepu itse asiassa haluaa).

 

Kommentti: Alkoholilaki sen näyttää: hallituksen keskinäinen luottamus on nolla

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005234157.html

On se vaan Soini iskussa noissa letkauksissaan. Pekka Puska on Keskustan kansanedustaja ja entinen THL:n johtaja. Tunnettu terveysfasismistaan, jos ihan näin suoraan sanotaan.

 

Karjala on ollu jo vuosikausia 4,5%. Ei ole 4,7% ollu koskaan. Ennen oli 4,6%.

 

Turhake koko uudistus, alkoholin hintahan olisi pitänyt laskee Viron tasolle, siinä kaikki.

 

Puska on melkoinen iilimato. Viime ja sitä edellisisssä eduskuntavaaleissa ääniä tuli niin vähän, että kummassakaan ei päässyt kansanedustajaksi, mutta siitä huolimatta tyyppi näyttää heiluvan kepussa korkealla pallilla.

 

Ja reseptejä fiksataan aina välillä. Lapin kultaa isommin ainakin kaksi kertaa 2000-luvulla.