Ostin Preeco.fi:stä sähköperämoottorin 55lbs, ilman akkua. Sen akuksi suositellaan nimellisesti 12V "vapaa-ajan" akkua. Moottori voi tarvita 52 A, eli vaatii reilun 600 W enintään.

Olen suureksi tyytyväisyydekseni käyttänyt HobbyKingistä hankittuja litiumpolymer-akkuja sähköpyörissäni, nimellisesti 10*3.6V = 36 V systeemit . Ohjain rajoittaa noin 15 ampeeriin virran (muistaakseni). Jännite tehdään 5 litiumkennoa sarjassa + toiset 5 litiumkennoa sarjassa, yhteensä siis max 21V + 21V = 42 V (= 18V + 18V nimellisesti). Näin voi ladata akun puolikas kerrallaan 5-sarjassa laturilla. (balansoiva iMax B6 -laturi).

Tahtoisin käyttää samoja akkuja ja latureita veneessä ja polkupyörässä. Perämoottori näkyy olevan ohjeen mukaan harjallinen, jossa tehonsäätöä tehdään käämeillä (coils) moottorin luona. (tuhlaa sähköä hiljaisilla nopeuksilla). Nopeudensäätöportaita on 5 eteen, 3 taakse ohjauskahvaa pyöritellen.

Jos voin kytkeä perämoottoriin 5-sarjaisen akun eli max 21V, niin pulma olisi ratkaistu. Mitä tapahtuu, jos kokeilen?

---
Jos 21 V olisi todennäköisesti tuhoisaa ainakin pitkän päälle, miten suosittelisit ratkaisemaan asian? (Voin vielä käyttää 14 pv palautusoikeutta ja ottaa viisaamman ratkaisun. 24V malli, jota käyttäisin 20V:lla? Vai katkaiseeko nopeudensäädin alijännitteen takia silloin virran? ) . Pyörä kulkee veneessä mukana, joten samanlaiset akut olisivat mukava juttu viikkoja kestävillä retkillä.

Aiheen läheltä on MinnKota-moottorin yhteydessä kirjoiteltu mm täällä:
http://oju.mbnet.fi/Veneet/Minn_Kota_viritys.html
Nopeudensäätö siellä näyttää olevan sama kuin Preecolla.

 

Pähkäilenpä vielä itse tarkemmin tuota kysymystä.

Moottorin käyttöohjekirjan viimeisellä sivulla 12 on kuvan alareunassa kohta 16: "speed coil":
https://newportvessels.com/product_images/trolling_motor_owners_manual.pdf

Olisiko asiallista hankkia heti akun jälkeen "pulse width modulator" (PWM), nopeudensäädin(?), joka
päästää akusta 21V pulsseja noin puolet ajasta(esim. 100 * 12V/21V % ajasta). Näin tehoa lähtisi akusta moottoriin keskimäärin saman verran kuin 12 V akku antaisi. Kahvasta voisi sitten säätää nopeutta kuten normaalisti tehdään. Onko oikein päätelty?

Kokeessa (aluksi ilman PWM) käytän vain kahvan hitaimpia asetuksia, jolloin moottori ei kai voi saada akusta liikaa tehoa ja palaa (?). Jos moottori pyörii kylpyammeen vedessä järkevän tuntuisesti kahvan hitailla asetuksilla, niin voisi laitetta ryhtyä käyttämään varovasti vesillä jäiden lähdettyä, ja hankkia jostain PWM:n tai jonkin "hakkurin" (jos tarpeen ollenkaan).
-----
Muokkaus:
PWM voisi olla tällainen:
https://www.partco.fi/fi/saehkoemekaniikka/moottorit/moottoriohjaimet/18284-mot-ns-0-40a.html
Muokkaus 2:
Jos PWM toimii, niin sitähän voisikin käyttää ainoana ja paremman hyötysuhteen omaavana nopeudensäätimenä. Väännetään kahva maksiminopeudelle ikiajoiksi (jolloin moottorin tuhlaileva oma nopeudensäätö toimii parhaiten).

 

En näistä tiedä, mutta jos se moottori on muutakin kuin pelkkä käämi, niin ensin selvittäisin mitä se sisältää, mainitsit mm jännitevahdin. Eli selviti kuinka paljon siihen saa maksimissaan tarjota jännitettä.
Jännitteen alennin voi olla PWM perustainen, kunhan ulos tulee riittävän siistiä ja sopivaa jännitettä. (tämä siis eri asia kuin se mitä suunnittelet)

Jos se moottori ei sisällä mitään elektroniikkaa ja ei ole kovin nökönuuka jännitteistä, tai siis ison jännitteen ongelma lähinnä se että syö liikaa virtaa, niin en lähde tehonrajoitus mallin eteenpäin viemistä tuomitseen.

Mutta jos ei harrastuneisuutta rakennella itse, niin hankkisin sopivat palikat, savukoe periaatteella voi toki kokeilla jos harraste budjetti kestää.

Miten päädyit tuohon prosenttiin?
Ajab sitä takaa että jos annat sille moottorille reilusti yli sen keston niin ei välttämättä paljoa varoittele.

 

Ei noissa halvimmissa malleissa mitään varsinaista nopeudensäädintä mun käsittääkseni ole. Vastusta kytketään sarjaan moottorin kanssa. Minn Kota nimittää noita vastuksia "speed coil" nimityksellä, kuulostaa hienolta ja johtunee osittain siitä, että ne on kelan muotoon rakennettu jotta mahtuvat moottorin koteloon veden alle jäähtymään.

Uudemmat Minn Kotat on PWM säåätimellä varustettuja "digital maximizer" malleja ja hintakin pompsahtaa sitten tuplaksi. Hieman epäilyttää fillariakkujen kapasiteetin riittävyys mutta kysymys on tietysti siitä kuinka pitkiä matkoja latauksella tulis päästä. Yhdistelmä 24V malli+PWM säädin vois olla houkutteleva mutta jospa akkukapasiteetti ei riitä ja joudut hankkimaan erillisen akun, silloin 12V malli olisi paikallaan.

Edit. Tässä on kuva Minn Kotan "speed coilista"

 

ampulalle:

Kirjoitin hieman epäloogisesti, joten korjaanpa.
Kun pyörän akuissani on käytettävissä nimelliset jännitteet 36V ja puolet siitä (eli 18V), ja maksimit 42V ja puolet siitäkin (21V), niin jotta saataisiin alennettu nimellisjännitteeseen 12V, tarvitaan pulssisuhde 12/18. Tai jos lasketaan maksimijännitteistä 21V ja lyijyakulle otaksun maksimiksi noin 14V, niin pulssisuhde 14/21.

DC-DC -konvertteri kai ajaisi tuon asian myös.

Tein "savukokeilua" 4 kpl litiumakkuja 18650 sarjassa, eli kokeiluhetkellä 4*4V = 16 V. Moottori pyöri ammeessa, mutta akkujen virta ei riittänyt pienimmälläkään nopeudella, vaan jännite laski heti noin 10Volttiin. Muutaman sekunnin ihastelin ja kauhistelin ilmiötä. Ehkä ovat entiset akut nyt, mutta ei sureta, kun ne ovat purkukamaa muista laitteista...

Kokeilen autoni akulla ja mittailen, miten paljon virtaa milläkin nopeudella perämoottori ottaa.

kkh:lle:

Pyörien akuissa on energiaa noin puoli kilowattituntia, eli saman luokkaa kuin tuhdissa 12V vapaa-ajan akussa. Mutta pyörien akut ovat kevyet kantaa/ajaa rantaan. Hankkinen niitä lisää, jotta ei tarvitsisi joka yöksi etsiä 220V latauspaikkaa monen päivän matkoilla.
Preecon perämoottorista en ole löytänyt muita kuvauksia kuin edellämainitun käyttöohjevihkon. Sen perusteella näyttää, että se on aika tarkoin sama kuin MinnKotan halvin perusmalli, eli se tuhlaa pienillä nopeuksella yli puolet energiasta. Ei hyvä niin. Voisi ajatella heidän parempaa mallia, mutta tuntuu vastenmieliseltä maksaa yli tuplahintaa, jos saman tuloksen väsää itse 20-30 eurolla, täältä saatujen vihjeiden avulla . (kiitos lukijoille ja kirjoittajille etukäteen!)

 

PWM säädin juttuja näihin moottoreihin löytyy netistä runsaasti. Tässä esimerkiksi yksi joka on kenties (kotelointia lukuunottamatta) keskimääräistä parempi toteutus. Videon kuvauksessa on linkki josta voi imuroida rakennusohjeet.

Ehkä kannattaa aloittaa kokeilut kinkkilän PWM säätimellä, se ei ole kuin kympin sijoitus.

 

Kiitoksia neuvoista. Tilasin jo tohkeissani Kinkkilästä kympin ohjaimen. (Tosin ensin arvelin sen olevan yritteliäs firma Pohjanmaalla, jossa on huumorintajuista perustajaporukkaa).
Youtuben veneajelut saivat jo haikailemaan kesää. Aah!

Kokeilin ammeessa 18650-litiumkennoilla 5rinnan 1sarjassa. Moottori alkoi pyöriä somasti, kun kahvan käänsi täysille. Pienimmällä kahvan nopeusasennolla ei tapahtunut mitään. Ehkä sattumalta jumitusta, tai ehkä ne moottorin luona olevat vastukset olivat syyllisiä.Mutta hyvä näin. Kennojen jännite laski 4.04Voltista 3.82Volttiin ajossa,mutta palasi sitten suunnilleen takaisin.

Näillä kennoilla voinee leikkiä näin:

Nopeutta lisätään ymmärtääksi siten, että pistetään isompijännitteinen kasa kennoja (useampia sarjaan) antamaan tehoa. Kun ajetaan hiljempaa, niin vaihdetaan matalampi kasa. (sielun silmin näkyy aikamoisen lystikäs kennopalikkapeli järvellä, jos näin oikeasti tehtäisiin) . Pidetään huoli, että kennoja on rinnan riittävästi, muuten kasa kaatuu eli moottori imaisee litiumkennot hengiltä). Ei saa tehdä liian korkeaa kasaa, noin 4 kennoa on jo hieman liian korkea. Nopeuksia olisi 4 voltin kasa, 8 voltin kasa, 12 voltin kasa ja hieman empien 16 voltin. Vai onko se näin yksinkertaista, periaatteessa?

Kinkkilän ohjaimella sitten "kasan korkeuksia" on äärettömästi välillä 0 - 14V.

 

Kokeilu alhaisimmalla jännitteellä:

5kpl vanhoja litiumpolymerkennoja kapasiteetti 2 Ah kukin , jännite 4.04 V kokeen alussa, kaikki rinnan kytkettyjä.
Moottorin kahva suurimmalle nopeudelle (jolloin se luultavasti ei käytä vastauksiaan lainkaan).
Annettiin vispata vettä 3.00 minuuttia ja
ihasteltiin veden kaunista ja reipasta pyörteilyä.
Ladattiin kennot takaisin alkutilaan. Lataus näytti 0.300 Ah , jännite 4.04 V, eli energiaa meni noin 1.212 Wh yhteensä kaikkiin kennoihin.
Keskimääräinen teho ajon aikana = energianlisäys/aika = 4 V *0.3 A * 60 min/ 3 min = 24 wattia

Tavallisenkokoinen sunnuntaipyöräilijä rauhallisesti kirkkoherra-asennossa matkatessaan tuottaa noin 60 wattia hyötytehoa, muistaakseni.

Käytettävissä on siis vajaa puolikas kirkkoherraa venettä liikuttelemassa. Ihan riittävää näin aluksi, kun ei ole meillä kiirettä, saarnat pidetty ja nautiskellaan sunnuntaista tyynenä kesäpäivänä. Ei oteta satojen hevosten laumaa tänne uimaan ja hirnumaan, vielä.

Kuinkas kauan tämä kirkkoherran puolikas sitten jaksaa "soutaa"?
5 kennossa on kussakin 2Ah , jännite keskimäärin 3.8V . Energia = 5 * 2A* 3.8V * 1h = 38 Wh. Joka tunti tarvitaan 24 Wh, joten yli puolitoista tuntia riittää energiaa. Mutta ei ajeta häntä ihan loppuunväsyneeksi, tulee äkäiseksi eikä souda seuraavalla kerralla niin pitkään...

Jos tuli laskuvirheitä, olen kiitollinen korjauksista.

 

Epäilen etteivät tämmöiset kylpyamme kokeet oikein vastaa todellisuutta. Ei se vene taida 24W teholla edetä, etenkään jos on hiemankin vastatuulta tms. Joku 150W voi ehkä riittää rauhalliseen etenemiseen tyynellä kelillä kuten tosta aiemmin postaamastani videosta selviää

 

kkh,
tosikiva, kun kerroit mielipiteesi. Saatat olla oikeassa. Mutta. (se kuuluisa MUTTA...).

Aion käyttää perämoottoria epätavallisesti. Käytän veneretkillä soutuveneessä purjelaudan purjetta, 6 m2, pääasiallisena tehonlähteenä sisäjärvillä, myös vastatuuleen. Kun tyyntyy, niin sitten vasta ajetaan sähköllä tai soudetaan tai molempia. (avainsana: peräpurje).

Järvillä on vähän voitettavia veden virtauksia toisin kuin joessa. Eikä minulla ole kiirettä olla määräaikana perillä.

Lisätehoa on hyvä olla kuitenkin hetkellisesti ehkä kanavissa, satamissa, yms, ja sitähän on yli 600W asti.
Myrskyllä ja kovalla tuulella pysytään maissa.

Tutkinpa vielä tarkemmin postaamaasi videota. En oikein saanut selkoa kielestä, ja näytön luvut osoittivat samaa tehoa ylärivillä ja alarivillä. Olen vähän ymmällä, miten se on tulkittava. Alarivin jännitettä voitiin alentaa (= ajaa hitaammin?), mutta samalla alarivin ampeerit kasvoivat. Ylärivin jännite oli aina sama (muistaakseni). Mistä näkisi, että tehoa käytettiin liikkumiseen välillä vähempi, välillä enempi? Huomaan tässä kysellessäni, että täytyy tutkia vielä perusteellisemmin tuo video ja muitakin. Tietysti akusta otettu teho pitää olla moottorille annettu teho, mutta olivatko teholuvut vakiot kaiken aikaa (itseltäni kyselen).

---------------

Osastossa "savukokeilut" ollaan oltu aktiivisia tänäänkin. Kytkin yhden yleismittarin mittaamaan virtaa ja toisen jännitettä. Opittiin, että johdoissa ja kennojen kytkennöissä on sen verran vastusta, ettei edes 10 sekunnin tahaton oikosulku ilman sulaketta sytyttänyt tulipaloa, ja kennotkin näyttävät yhä elonmerkkejä, ottavat latausta .

Ai niin, virta oli 6.4 A, suunnilleen sopusoinnussa aiemman laskelman kanssa.

 

Ylärivillä näkyy akun jännite ja akusta otettu virta, alarivillä sitten pwm säätimen jälkeen moottorille menevä jännite ja virta. Akun lukemiinhan tossa kannattaa pääasiassa kiinnittää huomiota. Alkupuolella kun se ajeli vajaalla teholla akusta otettiin noin 12A eli suunnilleen 150W, sitten täysillä kuoma oli liki 40A ja täysillähän säädin ei vaikuta mitään jolloin kummankin rivin lukemat oli samoja.

Tekstityksen kun laittaa videossa päälle saa siitä paremmin tolkkua.

 

Nolona tunnustan, etten älynnyt pistää päälle tekstitystä. Enempiä ajattelematta arvelin, että tietysti tekstikin olisi hollanniksi .
Nyt tosiaan selvisi uutta. Kyllä siinä alimmillaan ajettiin noin 60 W teholla, mutta vaikea sanoa, oliko nopeus vakiintunut jo. Siis noin 9 min kohdalla. Selvästi hitaampaa menoa kuin 500watin teholla ajettaessa, mutta ehtiipä katsella paremmin ympärilleen ja akku riittää noin 8-kertaisen ajan.
Kyllä tässä vielä innolla odotan myös 24Watin vauhteja .

 

Löysin juuri keskusteluketjun, joka vastaa otsikon kysymykseen aika perustellun tuntuisesti:
https://endless-sphere.com/forums/viewtopic.php?f=39&t=38897&start=25
Jopa 4 litiumkennoa sarjassa voi olla liikaa.

Onneksi en kokeillut pidempään kuin muutaman sekunnin.

 

Jos hyötysuhde on hyvä, niin aika lähelle meneminen on toivottavaa, tosin ei kannata liikaa luottaa ko mittauksen luotettavuuteen.

Jos meinaat että eri "Nopeuksilla" tehonkulutus sama, niin ei ole oikein optimi vehkeitä (moottori/ohjaus) touhuun, eli akkujen kestoa-ajattellen kannattaa ajella "täysiä".

 

ampulalle,
joo, tietoihin ei kannata luottaa sokeasti. Minua yhä häiritsee, etten oikein ymmärrä, mitä siellä moottorissa oikeasti tapahtuu. Netissä ihmisillä näyttää olevan keskenään ristiriitaisia väitteitä näistäkin asioista. Esim. yksi endless-spheren vanhassa säikeessä keskustelija väitti kivenkovaan, että 12 V sähköperämoottori ylikuumenee rikki, jos sille antaa alhaisempaa jännitettä kuin 12 V akun jännite. Onko hänelle sattunut niin vai miten oli niin varma. Vaikea enää tietää.
----

Vaikka alkuperäinen kysymykseni tuli todennäköisesti ratkaistuksi, niin tekee mieli pähkäillä veneen/perämoottorin tehontarpeita vielä. Kun lähijärvissä on vielä jäitä, niin ensin teoreettista mietiskelyä.

Polkupyörä asfaltilla kuluttaa alhaisilla nopeuksilla tasaisella yllättävän vähän tehoa. Keskinkertaisen hyvillä renkailla vierintävastuskerroin voi olla esim. 0.01. Jos pyörä + ajaja painavat yhteensä 100 kg, niin kitkavoima on 1 kg = 10 newtonia. Kitkan voittamiseksi tarvittava teho = F * v = voima * nopeus. Jos nopeus on 2 ms/s eli 7.2 km/h, niin teho P = 10 N * 2 m/s = 20 wattia. Jos ilmanvastusta ei ole (tai on myötätuuli juuri samalla nopeudella kuin ajetaan), ei nousta mäkeä tai lasketa sitä, ja kiihtyvyys on nolla, niin 20 watilla päästään jatkuvasti 7.2 km/h. Kämmenelle mahtuvat 5 litiumkennoa, "kirkkoherran puolikas", tyrkkii siis mukavasti pyöräilijää liikkeelle noissa olosuhteissa toista tuntia, 10 km matkan.
Muokkaus: Hyötysuhde unohtui edeltä. Polkupyörän napamoottori muuttanee parhaalla kierroslukualueellaan tyypillisesti 80 % vastaanottamastaan sähköenergiasta liike-energiaksi. Perämoottorissa moottori JA propelli huonontavat hyötysuhdetta ehkä reiluun puolikkaaseen(?). Kuulemma harrastuslennokkien propelleista löytyisi halvat ja hyvän hyötysuhteen ratkaisut myös veden alle.

Entä 100 kg vene, kanootti tai purjelauta? Luulisi, että aivan pienellä nopeudella tyynessä tehontarve on jopa pienempi kuin polkupyörässä. Muistelen, kuinka lähes huomaamaton tuulenhenkäys saa purjelaudan liikkeelle ihan kivasti (purjeineen).

"Ajelin" ammeessa äsken 1h 20 min ja mittailin akusta otettua virtaa ja jännitettä. Aluksi oli 5.2 ampeeria ja 4.02 volttia = 21 wattia. Jännite tietysti laski ajon aikana, ja huomasin ampeerienkin laskevan samalla. Lopussa jännite oli 3.49 V ja virta 4.1 A, eli teho oli enää 14 W.

Oli hieman hämmentynyt olo, kun istuin mukavasti tuolilla ammeen vieressä tuijotellen mittareita ja kuunnellen veden loiskinaa ja kaiken huipuksi oli sattumalta vieressä raikasta tuulenvirettä antamassa otsonoiva ilmanpuhdistin . Ehkä siirrän sinne vielä jättitelkkuja youtube-videoineen vesiajeluista ... Jos sitten vielä lisätään google.maps ja reittiä seuraava navigaattori, niin tarvitseeko tässä oikeasti vesille lähteäkään?

Vanhaa purjehtimisen kalleutta taivastelevaa vitsiä muistelen. Kuinka siis mennään vaatteet päällä kylmään suihkuun ja revitään satasia. Mutta olkoon tämä optio sitten näissä järjestelyissä.

lisäys sunnuntaina 31.3:
Tuli mieleen kokeilla pyörälläajoa tasamaalla rajoittaen oman polkemisen nollaan ja akusta otettavan virran 1/2 ampeeriin eli 20 Watin tehoon. Tuuli oli vähäistä, hieman pieniä puuskia.

Olikin todella vaikeaa löytää tasaista! Pyöräni rullaa itsestään noin 1 % alamäessä, ja tuntui, että aivan pientä nousua tai laskua oli yhtenään. Ampeerimittari toimiikin oikeastaa "ylämäki- alamäki"-mittarina.

Puolen tunnin suunnittelemattomien kokeilujen perusteella uskallan yhä väittää, että kyllä 20 wattia akusta riittää tasaisella asfaltilla hitaassa ajossa, kun ilmanvastus = 0. Moottori sitten käyttää hyötysuhteensa mukaisesti vähempi.

 

Täytyy vielä selvyyden vuoksi kehua Preecosta ostettua perämoottoria.
Näyttää nimittäin siltä, että tehon vähentäminen on siinä tehty viisaasti eikä vastusten kautta akun energiaa tuhlaten.
Kahvasta nopeutta säätämällä on 5 selvästi toisistaan erottuvaa askelta, ei siis aivan jatkuvaa nopeuden säätöä. Pienin nopeus eli kahvan asento yksi otti 12.8 V akusta 10.7 ampeeria ammeessa. Tehoa siis kului noin 140 wattia. Potkuri pyöri todella reippaan näköisesti. Kun hitaampaa asetusta ei ole, niin saattaa uistelukalastukseen olla tämä vähän liian vauhdikasta 12V akkua käytettäessä.
Kiinasta tilaamani noin 10 euron nopeudensäädin toivottavasti parantaa tämän siten, että voi ajaa kuinka pienellä teholla tahansa.
Asiakaspalvelu Preecossa on ollut nopeaa, ystävällistä ja rehtiä.

 

Eiköhän siellä ne vastukset ole, vaikka toisin luuletkin.

 

Tina Silta,
teit kommentillasi uteliaaksi. Perustelisitko, miksi noin arvelet? Millaisella kokeella voisi selvittää asian? (jos ainoa konsti on aukaista laite ja levittää osat pöydälle ja kuvata ne kameralla tarkoin tänne kopioitavaksi, niin sitten olkoon toistaiseksi avaamatta, kun en ole varma, osaisinko koota takaisin).

 

Ei tarvitse arvella, kun jo käyttöohjeessa näkyy viimeisellä sivulla, osa 16.

 

Eilen tuli Kiinasta nopeudensäädin harjalliselle moottorille, nopeammin kuin luvattiin. Ei mitään ohjeita, ei edes kytkentäriman selityksiä muuten kuin pellissä jotain kiinalaisia merkkejä. Onneksi myyntisivulla ebayssä oli kuvassa merkinnät, mihin moottori kytketään ja mihin akku.

Valitsin moottorin kahvasta suurimman nopeuden 5, eteenpäin. Nopeudensäätimessä on potentiometri ja %-näyttö. Suunnaksi kytkimestä merkintä I (toinen olisi II) . 12 V akulla säädin toimi kauniisti ja vesi velloi juuri niinkuin odotin. Oma ampeerimittari näytti akusta otettu ampeereita, kokeiluissa aina 15 A saakka (sitten alkoi vedenpyörteet heiluttaa huolestuttavasti ammeen rakennelmiani, resonanssi syynä). Moottorin johtojen jännite oli negatiivinen, varmaan "emf". Sekin oli muuten odotetun kokoinen. Esim. noin 5 A virta ,ja -5V jännite eli 25W oli niin reipasta myllerrystä, että varmaan jotain vesilläkin tapahtuu kevyelle soutuveneelle tai ainakin purjelaudalleni.

Litiumakku 5 sarjassa eli nimellisesti 18 V toimi myös niin että virta akusta ja jännite moottorista olivat samaa luokkaa kuin 12 V lyijyakkua käytettäessä, tosin kokeilua vielä vain pienillä tehoilla. Täytynee huolehtia, etten käännä potentiometria niin ylös että jännite ylittäisi 13V. Kiitos vielä kerran kkh:lle tämän ratkaisun ehdottamisesta. Toivottavasti Kiinan tuote kestää käytössä.

Kokeilin vielä kahvan asentoja 1 ja 3. Virta oli pienempi kuin asennossa 5. On siis kaksi nopeudensäätäjää peräkkin, kiinalainen potikalla ja moottorin sisällä sen alkuperäinen ilmeisesti vastuksia käyttävä. Moottorin omat vastukset ovat ilmeisesti pienimmillään kahvan asennossa 5.

Mutta vielä herää kysymyksiä: miten valita peruutussuunta? Molemmista säätimistä sama vai jokin muu yhdistelmä? Ei elintärkeä pulma, kun voin hätätilassa peruuttaa kääntämällä moottori 180 astetta. Huolestuttaa kuitenkin se, voisiko suuntia valita väärin ja tuhota moottorin?( Ainakaan suunnan äkkimuutoksesta käynnin aikana ei hyvää seuraa käyttöohjeenkaan mukaan.)

Newport vessels Kaliforniassa myy näitä moottoreita . Siellä asiakasneuvonta kertoi, että alle 12 v jännitteitä voi huoletta käyttää, ja suositteli PWM-ratkaisua.

---
Tämän säikeen "asian" sivusta hieman pähkäilyä:

12 V "vapaa-ajan akku" Tokmannilla, 80 Ah, oli vain 70 euroa. Kilowattitunnin hinta siis tuota luokkaa. Pyörässä käyttämäni litiumakut HobbyKingistä Englannissa ovat yhä noin 400 euroa/kwh (rahteineen, alveineen) , mikä hinta oli edullinen noin 5 v sitten ostaessani. Nyt kuitenkin 18650-kennot Hollannissa
https://eu.nkon.nl/rechargeable/18650-size.html ovat edullisimmillaan noin 200 eur/kwh (rahteineen, alveineen), mutta silloin pitäisi itse kasata akku. Kun hintaero on yhä kolminkertainen ja kun paino veneessä ei haittaa niin pahasti kuin polkupyörässä, niin ehkä sorrun hankkimaan kasan lyijyakkuja veneeseen... Vai onko jollakin lukijoista tähän akkuasian hintaan muita tietoja?

 

Onnetonta räpeltämistä tuo sun touhu. Varsinkin se ihmetyttää, miksi yrität koko ajan hukata sähköä moottorin vastuksilla? Pyyhkäiset hevon vittuun koko sis.rak. paskasäätimen ja käytät vain ja ainoastaan PWM:mmää.

Nuo negatiiviset jännitteet ja suunnanvaihtoteoriat kertoo, että ihan perusteetkin on totaalisen hukassa.

Yritä saada jotain järkeä päähän tai ei tuosta tule lasta ei paskaa. Haali vaikka kasa käytettyjä läppärin akkuja ja niiden hyvistä kennoista kasaat 3S [x]P akuston, jossa [x] on haluamasi kapasiteetti + kiinasta BMS ja siinä sulle on helvetin hyvä akku parhaimmillaan kahvikupin hinnalla.

 

Tina Silta,
joo, myönnän, että on onnetonta räpeltämistä. Mutta kummallista, että tykkään räpeltää, siitä oppii.

En tahtonut laillisen palautusajan puitteissa enkä vieläkään 2 vuoden takuuaikana tahdo tuhota laitteesta mitään.

Toiseksi, hevon vittuun teräviä kulmia sisältävien osien tunkeminen voi herättää eläinten ystävissä närää. Pitäisi hankkia eläinlääkärin pitkävartiset hanskat. Ja jos paskasäädin joutuukin tyttöhevosen paska-aukkoon (jonne se ehkä paremmin kuuluu), niin voi syntyä hirnuntaa, villiä potkimista ja silmälasini voivat rikkoutua.

Suunnanvaihdosta en tiedä vielä, mutta kohta ehkä opin. Volttimittariini ilmestyi miinusmerkki, kun asetin punasen johdon plussaan ja mustan johdon miinukseen. Jos tein päinvastoin, niin miinusmerkki katosi!

Mitenkähän sitä järkeä hankkisin päähän? Esimerkiksi? Ei ehkä kuitenkaan keskittymällä lapsiaukkoihin, paska-aukkoihin naisoletetuissa ihmisissä ja naaraspuolisissa eläimissä.

Käytettyjen litiumkennojen kasaus on ihan hyvä idea. Oikeasti. Olen muutaman vuoden sitä harrastellut, mutta ei siinä rahallisesti järkeä ole. Vai mistä saisi niitä "kahvikupin hinnalla"? Jos ebaystä ostelee, niin saanee maksaa kuitenkin luokkaa euron kappale (ja osa lienee poisheitettäviä), kun uusia saa reilulla parilla eurolla, merkkituotteita.

 

Suunnanvaihto tapahtuu vaihtamalla moottorille menevän jännitteen napaisuus eli moottorin pyörimissuunta. Siinä PWM säätimessähän on sitä varten kytkin. Ihan samalla tavalla se tapahtuu moottorin omasta kahvastakin tehtynä. Joten mitä ihmettelemistä tässä asiassa nyt on?

Moottorin voi siis kahvasta laittaa pysyvästi täydellä teholla eteenpäin asentoon ja sitten säätimellä valita halutun tehon ja suunnan.

Ja säädin kannattaa koteloida niin ettei ensimmäinen veden pärske tai sadekuuro sitä tuhoa.

 

kkh,
on ilo havaita rakentavaa ja ystävällistä asennetta.

Kotelointi on tosiaan tarpeen, kun jo ammetesteissä roiskeita lensi naamaan.

Napaisuuden ja suunnanvaihdon yhteys selventää tilannetta. Jos laite on halpa ja kehnosti dokumentoitu, niin en aivan empimättä kokeilisi kytkeä akkua siihen "väärinpäin". Jospa suojaus on säästösyistä jätetty tekemättä.
Esim. jos nyt uteliaisuudesta kytkisin PWM-säätimen akkuun navat väärinpäin , niin se tuskin ainakaan toimii (edellyttää +10 - +55 voltin jännitettä, siis positiivista.) Nimittäin mahdollinen mikroprosessori PWM-säätimen sisällä tarvitsee plusjännitteen. Perämoottorin alkuperäisissä osissa ei liene mikroprosessoria, mutta enpä vielä uskaltaisi kokeilla näillä tiedoilla jännitteiden napaisuuden vaihtamista. Käännän moottorin takaperin tarvittaessa, toistaiseksi. Valitsen kahvasta suunnan eteenpäin, maksiminopeuden.

 

Juu, napaisuuden vaihto ei tarkoita sitä, että kytkisit akun navat väärinpäin säätimeen, se todennäköisesti tuhoa säätimen. Napaisuuden vaihdolla tarkoitin moottorin napaisuutta ja se säätimessä oleva kytkin vaihtaa moottorille menevän napaisuuden, sama tapahtuu myös moottorin kahvakytkimellä.

Rohkaise mielesi ja kokeile säätimen kytkimen asentoja niin huomaat, että moottorin suunta vaihtuu.