Digijärjestelmäkamerat/rungot ja objektiivit

Viestiketju alueella 'Viihde-elektroniikka, kamerat ja Hifi' , aloittaja Dani, 31.01.2008.

  1. Dani

    Rekisteröitynyt:
    16.12.2001
    Viestejä:
    7 885
  2. Khauron

    Rekisteröitynyt:
    24.08.2000
    Viestejä:
    725
    Voisiko joku vetää referaatin noista objektiivien valovoimista? Tuossa ylhäällä esim. sanotaan, että Canon EF 70-200mm f/4L USM on todella hyvä ja valovoimainen. Valovoima on F/4L? Toinen putki olisi Canon EF 70-300mm f/4-5.6 IS USM. Tuossa valovoima 4-5.6, onko se sitten parempi vai huonompi?

    [signature]Kuten JAT asian ilmaisi
    ""Formuloissahan ei ole yleensä ajovirheitä""
    ""Mä mielestäni väitin, että olen parempi vapaaheittäjä ja kolmosheittäjä kuin Shaq (Shaquille O'Neal). Pitänee paikkaansa.""[/signature]
     
  3. Markku

    Rekisteröitynyt:
    01.12.1999
    Viestejä:
    224
    pienempi luku on parempi. lyhyissä tötteröissä hyvä valovoima on 2 ja alle.
     
  4. JuhaH

    Rekisteröitynyt:
    30.01.2003
    Viestejä:
    1 605
    Aukkosarja menee:

    f1.0, f1.4, f1.8, f2.8, f4, f5.6, f8, f11 ,f16, jne.

    Edelliset ovat aukkolukuja, joissa pienempi on parempi. Aukkoluku on taas kääntäen verrannollinen aukkoon eli pieni aukkoluku = suuri aukko.

    Aina kun aukkosarjassa siirrytään pykälä oikealle valotusaika joudutaan kaksinkertaistamaan ja vasemmalle siirryttäessä valotusaika puolittuu. Eli jos tarvitset f4.0:n kykenevällä objektiivilla valotusajaksi 1/30s niin f2.8:n kykenevällä objektiivilla voit käyttää valotusaikaa 1/60s ja f5.6 aukolla valotusaika pitenee 1/15s

    Jos kuvaat kuvaat hämärässä 50mm/f1.4 objektiivilla ja käytät noin 1/60s valotusaikoja, niin samoissa olosuhteissa kittizoomilla jossa maksimivalovoima on f5.6 joudut venyttämään valotusajan 1/4s (15-kertaa pidemmäksi).

    Aukkoluvut ovat hieman hankalan oloisia, mutta ne määrittelevät aukon halkaisijan murto-osina täydestä f1.0 aukosta eli f1.4 tarkoittaa halkaisijaltaan 1/1,4 osaa f1.0 aukon halkaisijasta ja tuollaisen aukon ala on tasan puolet f1.0 aukosta.

    Hyvä valovoima on suhteellinen käsite. itselleni hyvä valovoima on f1.4, siedettävän raja menee f2.8:ssa ja f:4.0 on jo huono. Joku toinen voi olla eri mieltä, ja riippuuhan se valovoiman tarve vähän polttovälistäkin.
     
  5. Whig Moderaattori

    Rekisteröitynyt:
    13.06.2000
    Viestejä:
    5 810
    Suosikki putkeni Canon EF 100-400mm f/4.5-5.6L IS USM kaipaisi tässä keväällä päivitystä mutta seuraava pykälä (niin valovoimassa, kuin milleissäkin) tuntuu niin piruin kalliilta... Hyviä ehdotuksia?
    Tarvitsi lisää millejä sekä tietysti valovoimaa ja tietysti kuvanvakain olis kiva putken ei ole pakko olla Canon =)

    Edit: Sigma EX 50-500mm f/4,0-6,3 DG Canon AF HSM ?[signature][ Kotisivut valokuvia ja muuta roskaa | myydään kamaa | kuvia halvoilla suttuzoomeilla: pBase ]
    MacBook Pro... Stink Different...[/signature]
     
  6. hkultala

    Rekisteröitynyt:
    18.06.2001
    Viestejä:
    5 784
    1.8 on väärin, sen sijaan pitäisi olla 2.

    Ja pinta-ala tuplaantuu kun halkaisija muuttuu sqrt(2)- eli 1.4 -kertaisesti. Turha noita on ulkoa opetella, tuollainen "aukkosarjoista" puhuminen IMHO vain on yksinkertaisen asian monimutkaistamista, pitää vain muistaa tuo pinta-alan kaava ja muistaa että noissa pienempi on parempi ( koska tuo on f/luku, jakoviivan väärällä puolella )

    Ja kun vertaa keskenään, niin valon määrän voi suoraan laskea noiden aukkolukujen toiseta potenssista.

    Esim. jos verrataan aukkoja 2.8 ja 5.6 keskenään, voidaan laskea

    5.6/2.8 = 2
    2² = 4

    eli aukolla 2.8 saa 4 kertaa enemmän valoa kuin aukolla 5.6
    [signature]Hei. Olen signaturevirus. Sinulle tulee vastustamaton halu kopioida tämä rivi sigusi jatkeeksi. [/signature]
     
  7. hkultala

    Rekisteröitynyt:
    18.06.2001
    Viestejä:
    5 784
    4-5.6 tarkoittaa että valovoima(eli maksimiaukko) muuttuu zoomin asennon mukaan, zoomi leveänä valovoima on 4, zoomi pitkänä 5.6, ja zoomi keskiasennossa todennäköisesti jotain näiden väliltä ( muttei ole kerrottu, paljonko, minkämuotoinen käyrä on )

    Noiden kahden vertailu:

    4 = 4. Eli leveänä molemmilla valovoima on sama

    5.6 / 4 = 1.4. 1.4^2 = 2. ELi tuo f/4L antaa pitkänä 2x enemmän valoa kuin tuo toinen.


    Tosin tuo 5.6 tulee tuolla pidemmällä putkella 300 eikä 200mm kohdalla, joten siinä 200mm kohdalla mihin tuo lyhyempi pystyy, sen valovoima on jotain tuolla väliltä, todennäköisesti n. f/5.

    5/4 = 1.25. 1.25² = 1.56.

    Eli 200mm kohdalla, mikä on tuon lyhyemmän mutta kalliimman maksimi sillä saa n. 1.5 kertaa enemmän valoa kerättyä kuin tuolla pidemmällä halvemmalla.

    [signature]Hei. Olen signaturevirus. Sinulle tulee vastustamaton halu kopioida tämä rivi sigusi jatkeeksi. [/signature]
     
  8. Dani

    Rekisteröitynyt:
    16.12.2001
    Viestejä:
    7 885
  9. Wza

    Rekisteröitynyt:
    01.04.2002
    Viestejä:
    85
    Mun mielestä ei kannata ainakaan tohon bigmaan mennä vaihtamaan. Vielä pimeämpi ja ilman IS:sää. Eikä 100mm ero korvaa mielestäni näitä. Riippuu tietysti mitä kuvaa mutta 400mm->500mm ei tuo hirveästi etuja. Kannattaisi ehkä katsella sigman 300/2.8 tai vielä paremmin 120-300/f2.8. Canonin omat on tietysti paremmat mutta hintaakin tuplasti.
    Nythän sigma julkaisi 150-500mm f/5-6.3 OS:llä. Kannattaa katsoa mitä tuo tarjoaa, ei tosin ole EX sarjaa.

    Toisaalta tuo sinun putkesi on kyllä varsin mainio luontokuvaukseen, olisko vähän samaa vikaa mitä mulla että aina on uutta saatava että saa sen vuoden luontokuvan napattua? ;)


    [signature]Valokuvia: http://www.vesanikkanen.net[/signature]
     
  10. valtsu71

    Rekisteröitynyt:
    22.02.2006
    Viestejä:
    906
    Lisää millejä saa vaikka telejatkeella, lisää valovoimaa ei saa kuin paksulla lompakolla.

    Ei vain alkuperäiselle postaajalle: Kannattaa tosiaan kiinnittää huomiota siihen objektiivin f-lukuun, ja lukea hkultalan ansiokkaat postaukset noista valovoimista, eritoten noista polttovälin mukaan muuttuvista, ja sisäistää ne. Eipähän tule tehtyä ostosta, joka harmittaa totuuden valjetessa.
     
  11. heyrst

    Rekisteröitynyt:
    31.12.2001
    Viestejä:
    4 632
    Niinpä kannattaisi ja kannattaisi katsella sitä. Ongelma vaan monesti on että valovoimaa tullessa hintakin pompsahtaa aivan uusiin ulottuvuuksiin. Jää moni putki hommaamatta ja yksi alue harrastuksesta kokematta jos hakee vain "ammattitasoa". Kyllä niillä pimeilläkin oppii tuleen toimeen jos on pakko. Lähinnä vaan taustan ja edustan hävittäminen tuottaa enemmän haastetta kun ei välttämättä saa tarpeeks isoa aukkoa. Ja toisaalta vaikeuttaa pienemmät aukot tarkennustakin hieman kun isolla aukolla syväterävyys on pienempi niin tarkennuksen pielessä olon havaitsee helpommin sen lisäksi että etsin valoisampi.
    Varsinkin digirunkojen kanssa säätövaraa löytyy "filmin" puolelta reippaammin sitten kun ahistaa suurin aukko ja ajat kasvaa. Eri asia oli vielä filmin aikana jolloin oli oltava valoa tai sitten vaihdettava keskenkaiken rullaa herkemmäksi.

    Itsellä just totuttelu hyvinkin pimeään putkeen jota olisi tarkoitus käydä keväällä ja kesällä paremmin kokeilemassa pusikoissa. Meinaan vanha 500mm f8 m42 peilitele 2x telejatke m42 kanssa eos rungossa eos-m42 sovitteen kanssa. 1.6kertoimen rungon kanssa tolla tulee 1600mm kinovastaavuus ja aukko taitaa huidella 16 lukemissa eli jos pimeästä puhutaan niin todellakin sitä löytyy. Toisaalta hyvä asia kun peilitele jättää ikäviä rinkuloita taustan epäteräviin valoisiin kohtiin. Digikameroiden myötä kun peilitelen käyttökelpoisuus on taas parantunut osaksi tämän lennossa vaihdettavan ISO-herkkyydenkin takia.
    Haeskelinkin rajoja sille tossa ensikertaa tulilla muuten tylsänä päivänä
    http://hatyri.vox.com/library/post/pikku-kokeiluja-piti-päästä-tekemään.html
    (sikäli turha mutkuttaa kirjoitusvirheistä, kuvista ynnä muusta tuolla. Kännykällä napsittuja kuvia ja sillä myös kirjoitettua vailla sen suurempaa tarkoitusta, miettimistä tai oikolukua.)

    Mutta sinällään en kyllä myöskään lähtisi tekemään kyseistä päivitystä. Jäi epäselväksi haluataanko tässä nyt sitä pituutta vaiko laaja-alaisuutta enemmän. Pistää vaatimukset tärkeysjärjestykseen niin vastauskin on hyvin äkkiä nokan edessä. Pelkkä kaikkea paremmaksi on helvetin kallis vaihtoehto.
     
  12. troska

    Rekisteröitynyt:
    12.06.2004
    Viestejä:
    128
    Canon EF 70-300mm f/4-5.6 IS USM
    Tuosta mielipiteitä

    Nyt siis etsitään mukavaa zoom putkea, mutta löytyykö sitä onkin toinen kysymys.
    Kuvauskohteet: linnut + kaikki muu.
    Runkona toimii canon 400d, laseina kittilinssi + Canon EF 50mm f/1.8 II
    Canon EF 50mm f/1.8 II <--- tuolla tullut pääasiassa kuvailtua.

    Ehdotuksia tullut tähän mennessä.
    Canon EF 70-200mm f/4 L USM 649,00 ?
    Canon EF 24-70mm f/2.8 LUSM

    Muutkin valmistajat käyvät ei ole pakko olla canon kunhan toimii. Ja tuo 650? alkaa olla jo kipurajoilla rahoituksen suhteen eli ei siitä ylitse.
    [signature]...[/signature]
     
  13. valtsu71

    Rekisteröitynyt:
    22.02.2006
    Viestejä:
    906
    En minä neuvokaan ostamaan sitä ammattitason valovoiman omaavaa putkea, vaan ihan oikeasti sisäistämään, mitä nuo lukemat tarkoittavat, ja sitä, kuinka niillä on vaikutusta valotukseen, ja sitä kautta kuvaustapahtumaan. Pimeillä putkilla sitä itsekin on joutunut kuvausta opettelemaan, ja edelleen kuvaamaan, kun ei lompakko kestä ostaa kirkkaampia laseja, mutta ainakin sen verran on oppi kolahtanut pimeillä putkilla kuvatessa, että nyt tietää, kuinka valovoiman puutetta voi kompensoida(filmin/kennon herkkyys, jalusta, ennakointi yms.)

     
  14. Ize

    Rekisteröitynyt:
    14.06.2000
    Viestejä:
    1 136
    Itse olen seuraavanlaisen budjetti haarukoinnin kanssa mietiskellyt:
    =<24mm/=<2.8 + 50mm/1.8 + 70-200mm/4 tai joku 100-300mm:n putki

    =< yhtä suuri tai pienempi kuin

    Laajakulmapäässä minusta zoomin tarve on monilla aika vähäinen, mutta valovoima elintärkeää -> kiinteä polttovälinen objektiivi. 1) Jaloilla voi sen vähäisen rajauksen tehdä tai 2) mpikseleitä riittää ja rajauksen voi tehdä tietokoneella.

    Pienikennoisten digijärkkärien kuvasuhteen kanssa 50mm on "oikeasti" 80mm, joka on erinomainen polttoväli henkilö-/kasvokuvaukseen. Kiinteän objektiivin suurella aukolla saa myös syväterävyyden hyvin lyhyelle matkalle, joka auttaa esim. taustojen sumentamisen kanssa.

    Valovoima pitkillä polttoväleillä maksaa ihan penteleesti, joten en edes haaveille valovoimaisesta putkesta, joten edukas kompromissi zoomi riittäisi tällä osastolla. Enempi jos luonnossa tulisi kuvattua niin kiinteä 300mm/2.8 esimerkiksi olisi ihan ehdoton, siihen sitten 1.4x telejatke tai 2x, jos tuntuu että 5.6 vielä riittää ulkosalla ...

    Mikä tästä tietysti hiukan puuttuu on "oikeasti" 50mm objektiivi eli 32mm luokassa oleva digiputki, jolla saisi otettua ihmissilmää vastaavalla kuvasuhteella kuvia. Mutta tuon tarve on kyllä minulla vähentynyt melkoisesti esim. seinälle ei tule heijasteltua nykyisin kuvia, kuten ennen tuli diaprojektorilla tehtyä.
    [signature]----- Onni potkii ... munille -- Lucky strikes ... to the balls -----[/signature]
     
  15. heyrst

    Rekisteröitynyt:
    31.12.2001
    Viestejä:
    4 632
    Mun mielestä kun ollaan jo vähän hukassa siinä vaiheessa jos mietitään vain valotuksen kannalta tota putkien valovoimaa. Omasta mielestä kun valovoimaista putkea tarvitaan useammin nimenomaan kohteen irroittamiseksi edustasta/taustasta kuin itse valovoiman takia. En ole nähnyt tästä seikasta kovinkaan montaa mainintaa vaan lähinnä välineurheilua valon suhteen.
    Eli puhun syväterävyydestä joka lyhenee mitä isommalla aukolla kuvaa ja jonka vaikutuksen näkee tarkennuksessa. Ja jota varten kamerasta löytyy aukonhimmennys nappi joka pienentää aukon kuvausasentoa vastaavaksi.

    Noh ehkä silloin on eri tilanne kun aletaan A3 kokoa julisteita tekeen, mutta näyttää täälläkin mietittävän ihan perus EOS400D runkoon L-sarjan putkia. Ja tuskin tälläkään mainitulla kameralla ollaan A4 kokoa suurempia kuvia tekemässä jolloin voidaan kyllä mennä aika koviin ISO herkkyyksiin ennenkuin alkaa näkymään kyseisenkin kameran kennon kohinat.
     
  16. JuhaH

    Rekisteröitynyt:
    30.01.2003
    Viestejä:
    1 605
    Itseasiassa noilla oikeasti valovoimaisilla objektiiveilla syväterävyyttä ei näe etsimestä. Joskus olen lukenut selityksenkin tuohon, mutta en nyt muista mistä ilmiö johtui, mutta etsinkuvassa näkyvä syväterävyys ei muutu enää kun maksimiaukko suurenee f2.8:sta eteenpäin. Lopullisessa kuvassa eroa toki on, mutta ei etsinkuvassa (muuten kuin etsinkuvan kirkkaudessa)
     
  17. Luddiitti

    Rekisteröitynyt:
    05.12.2007
    Viestejä:
    282
    Henk. koht. pitää sanoa, että en ole koskaan kuullut asiaa yhtä monimutkaissti kuin tuo esittämäsi kaavan muistaminen. Jos ihminen osaa hauki-on-kala -periaatteella luvut yhdestä kymmeneen ja aakkosia peräjälkeen 29 kappaletta, osaa valokuvauksen harrastaja varmasti luetella päivän pänttäämisen jälkeen aukot ja suljinajat yhden stopin väleillä. Kun on tarpeeksi kuvailtu, niin osataan myös hyperfokaalit useimmin käytetyille objektiiveille.

    Mutta muistisäännöt ovat jokaisella toki erilaiset, jos tuo käyttämäsi malli toimii sulla, niin hyvä niin. Mulle haukionkala on edelleen nopein tapa näinkin yksinkertaisessa asiassa.


    Sitten itse kysyjälle, joka kysyi aukkosarjasta... Vuosikymmenet on harrastajien standardina ollut mm. Hedgecoen opassarja, enkä näe mitään syytä miksei näin olisi nytkin. 90% kaikista käyttämistäsi toiminnoista ei ole muuttunut vuosien saatossa miksikään, joten kirja on äärimmäisen pätevä tapa opetella perusasiat. Digillä pelatessa myös oma kokeilunhalu ja ajankäyttö ovat oivia apukeinoja, eikä nyt ole tarkoitus olla ollenkaan töykeä näin sanoessani. Kyse ei ole siitä että joku osaa ja joku toinen ei, sillä tällä asialla ei ole mitään merkitystä: vain lopputuloksella eli itse kuvalla on merkitystä kuvaa katsovalle. Hänelle on aivan sama tiedätkö aukkosarjat vaiko et. Valokuvauksen tekniikan ja historian tietämyksellä on kuitenkin mielestäni suuri merkitys kun peilaa itseään alan harrastajana. Tämä siis rohkaisuksi.

    Exposure Value Table eli suomennettuna jotakuinkin valotusarvotaulukko on äären pätevä työkalu valotusta harjoiteltaessa ja hiffatessa kuinka aukko ja suljinaika toimivat yksi yhteen.
    http://www.chem.helsinki.fi/~toomas/photo/ev.html
    Simppeli taulukko kulkee seuraavasti: ylhäällä täydet stopit aukoissa, vasemmalla täydet stopit suljinajoissa. Näiden risteämäkohdissa on valotusarvo, josta huomaat että vaikkapa yhdistelmä f/8 ja 1/125s tuottaa kennolle/filmille saman valon määrän kuin aukko 1.4 ja suljinaika 1/4000 sekuntia. Lopputuloksessa on toki muita huomioon otettavia seikkoja kuten

    a) suuri aukko (pieni f-numero) antaa pienen syväterävyyden, pieni aukko (suuri f-numero) vastaavasti suuren syväterävyyden, eli esimerkiksi potrettia otettaessa kuvan päähenkilön takana oleva Esson huoltoasema piirtyy selvästi
    b) pitkällä suljinajalla on hankalaa, lähes mahdotonta saavuttaa pientä syvyysterävyyttä
    c) pitkä suljinaika mahdollistaa/aiheuttaa liike-epäterävyyden, lyhyt suljinaika taas pysäyttää liikkeen

    ja niin päin pois, joten pelkkä EV-taulukon yhdistelmien sahaus vallitsevan valaistusolosuhteen huomioon ottaen ei alkuunkaan riitä.
     
  18. Luddiitti

    Rekisteröitynyt:
    05.12.2007
    Viestejä:
    282
    Nyt hieman epäilen väitteen paikkansapitävyyttä. Jos sulla on linkkiä tai viitettä tekstiin jossa tämä väite esiintyy, olisin halukas tutustumaan siihen. SLR perustuu siihen, että objektiivi näyttää etsimestä aina valovoimaisimman aukon mukaisen etsinkuvan, ja pysähtyy alemmas vasta DOF-namiskalla. En keksi ainakaan itse mitään sellaista selitystä, miksi optinen etsin ei näyttäisi todellista syvyysterävyyttä objektiivin valovoimaisimmalle aukolle, tai miksi nimenomaan f/2.8 tai suuremmat aukot kärsisivät tästä anomaliasta. Mutta, en myöskään tunne optiikkaa kovinkaan tieteellissti, voi olla että tässä on jokin marginaalitason poikkeama. Joka tapauksessa, olisin halukas tutustumaan kyseiseen väittämään tarkemmin.

    Tämä riippuu tosin laajiksen käyttötarkoituksesta. Jos kuvaa maisemia "foreground interestillä", tärkein aukko on toki objektiivin pienin aukko, lähinnä f/16 tai f/22. Kun laajiksella on lähes mahdotonta päästä pieneen syväterävyyteen muuten kuin kuvaamalla kohdetta minimi tarkennusetäisyydestä, en näe valovoimalle laajiksessa muuta käyttökohdetta kuin sisätilat ja öiset kadut.
     
  19. Dani

    Rekisteröitynyt:
    16.12.2001
    Viestejä:
    7 885
    Nyt kaipaan nopeeta vastausta:
    Olen menossa Tahkolle lautailemaan ja valokuvaamaan rinteeseen tulevana viikonloppuna, joten onko tarvetta hommata jokin harmaasuodin ettei lumi/rinne pala puhki?
    Jotain hyppyjä meinasin myös kuvata+maisemia.

    Viikolla 9 menossa pohjois Italiaan (Val Gardena) lautailemaan niin sinne tulis myös tuo suodin mukaan..eli mikä olis ok?
    Onko esim. tämä sopiva suodin tähän tehtävään? : http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=10262
    Käytössä siis Nikon D80 jossa 18-135mm kittilinssi (67mm)

    [signature]HP Compaq nx9420 T5600 / 17" / 2x1024MB / 160GB+500GB / Windows Vista Business 32-bit[/signature]
     
  20. hkultala

    Rekisteröitynyt:
    18.06.2001
    Viestejä:
    5 784
    en käskenyt muistamaan kaavaa vaan ymmärtämään sen. Nämä ovat eri asioita.

    Juhah kokeneena kuvaajana ja asioista tietävänä hyvin yllä todisti ettei osaa , vaan sinne oli eksynyt 2n tilalle 1.8 ;)

    .. kullakin aukkoluvulla.

    Niiden tietäminen onkin sitten jo oikeasti sellainen asia mitkä oppii pidemmän ajan kuluessa ja minkä ulkoa osaamisessa on jotain hyötyäkin, koska niiden laskeminen on ei-triviaalia.

    Mielestäni paljon kätevämpi ymmärtää se asia kuin lukea taulukkoja, ja olla pulassa jos joutuu taulukoiden ulkopuolelle.

    Eli että kun valotusaika tuplaantuu, pitää aukon pinta-alan puolittua, jotta kennolle tulee sama määrä valoa. Ja pinta-alan puolittumiseen pitää halkaisija jakaa kahden neliöjuurella eli 1.4llä ( eli aukkoluku kertoa 1.4llä , koska se on jakajaluku )

    .. koska valoa tulee liikaa.

    Jos kuvataan vähässä valossa niin ei mitään ongelmaa.

    Ja vaikka valoa on enemmänkin, ND-filter auttaa tähän. Ja niitä voi laitttaa objektiivin eteen vaikka kuinka monta, ja vaikutus on kerrannainen. ELi esim. 3 kpl ND 16x filtteriä jakaa valon määrän 4096lla, eli jos aurinogonvalossa muuten järkevä suljinaika olisi minimiherkkyydellä vaikka 1/500 sekuntia, niin tuollaisen nd-filtterisatsin kanssa pääsisi 8 sekuntiin samalla aukkokoolla ja herkkyydellä.

    (Itse tosin omistan vain yhden 8x ND-filtterin.. mutta ND-filtterit on halpoja)


    [signature]Hei. Olen signaturevirus. Sinulle tulee vastustamaton halu kopioida tämä rivi sigusi jatkeeksi. [/signature]
     
  21. Luddiitti

    Rekisteröitynyt:
    05.12.2007
    Viestejä:
    282
    Hyperfokaalit tarvitsee toki osata vain pienimmälle aukolle jotta maksimoidaan kuva-alan terävä alue, kyseinen tarkennustapa on mielekäs mielestäni vain maisemakuvauksessa. Joka tapauksessa tämä on sellainen osa-alue, jota ei voi laskea laskemalla, koska yleensä SLR-kakkuloiden etäisyysasteikko on liian summittainen, eli oikea asetus äärettömälle fokukselle pitää kokeilla haarukoimalla. Esimerkiksi käyttämäni Mamiya 45/2.8 sisälsi huimia eroja epätarkan etäisyysasteikon vuoksi.
    [signature]Nikon F100, Nikkor 50/1.7, Nikkor 20/2.8.
    Mamiya 645Pro, Sekor-C 80/1.9, Sekor-C 210/4.

    Ja automaattinen tietojenkäsittelylaite.[/signature]
     
  22. Nappe1

    Rekisteröitynyt:
    11.06.2000
    Viestejä:
    483
    tässä wanha pieru saa varmaan selkäänsä mutta menkööt...
    Näinhän se nykyaikana on. Tai no, toiset tykkää siitä että pääkopassa on suoraan kiinni olevan linssin aukkovälit, joten tietää katsomattakin että kun F8:sta vetää kaksi naksua vasemmalle on aukko tällöin 4 tai kaksi naksua oikealle on taulussa 16.

    sama juttu aikojen kanssa; 1/125:Stä kaksi vasemmalle on 1/30 ja oikealle 1/500

    ja nämä menee tietenkin ristiin, että jos valittuna on 2.8 ja aika on 1/125, mutta tarvitaan 5.6:n verran syväterävyyttä, nakataan aukkorengasta (aukon säätöpyörä digimaailmassa) kaksi oikealle ja aikarengasta (ajan säätöpyörä tai lisänamiskuukkeli ja pääsäätöpyörä digimaailmassa) kaksi vasemmalle. tämän jälkeen valotusmittarin neula pitäisi olla samassa kohtaa hahloa kuin ennen operaatiota. Jos ei ole, tarkistuta himmentimen ja aukon asettimen couplauksen toiminta linssistä huollossa.

    vanhoilla vehkeillä kuvatessa noiden selkärankaan iskostumisesta ON hyötyä. Etenkin jos hallitsee aukkojen ja ajan suhteet juuri sille filmille jota eniten käyttää. (tällöin tilannekuvauksessa kun tietää minkä aukon tai ajan haluaa, voi suoraan nopeasti hakea vastaavan toisen parin, ilman että tarvitsee irroittaa silmää etsimestä TAI että tarvitsee keskittyä etsimen sisällä mihinkään muuhun kuin itse kohteen seurantaan.)

    ah... tulispa taas kesä vauhdilla jotta saa Velvia 50:Stä OM-1:een sisään. Se on kuvausta. talvella tulee lähinnä roiskittua tuolla digikalustolla. pitänee ensisyksynä ostaa pakastimeen Fujin ISO800:stakin varalle.

    hKultala: eiköhän sullekin tämä "OM-1 koulu" ensikesänä Tampereella joku päivä järjestetä. ;) Pääset ihan oikean valokuvauksen makuun. Ikävää siinä on vaan se että sen jälkeen lähes jokaikisessä digiSLR:ssä on zuttuinen etsin. :)
    [signature]Me olemme murosta, Emme siis kärjistä asioita ikinä.[/signature]
     
  23. Dani

    Rekisteröitynyt:
    16.12.2001
    Viestejä:
    7 885
    Koittakaa nyt keskittyä tähän quoteen :D
    [signature]HP Compaq nx9420 T5600 / 17" / 2x1024MB / 160GB+500GB / Windows Vista Business 32-bit[/signature]
     
  24. JuhaH

    Rekisteröitynyt:
    30.01.2003
    Viestejä:
    1 605
    Juu tuli ajatushärö, kun FD-objektiiveilla aikoinaan aloitellessani sen valovoimaisimman 50millisen maksimiaukko oli f1.8 ja FD-objektiiveisin aukkosarja on stanssattu objektiiviin, kun aukko pitää käsin kiertää kohdilleen. Tuohon objektiiviin stanssattu aukkosarja siis alkoi f1.8, f2.8, f4 jne.. (kakkonen ei mahtunu väliin)

    On hyvä tietää vähän taustoista mistä luvut tulevat, mutta ei noita tosissaan enää paljoa tartte. Muinoin kameroiden valonmittausjärjestelmät oli paljon kehittymättömämpiä ja silloin aukkoja piti ihan laskeskella etenkin jos halusi valottaa pitkiä valotuksia. Omankin kamerani automatiikka mittasi max 2s valotusaikoaja ja laskelmien perusteella piti hieroa aukko kohdilleen jos halusi pitkiä syväterävyyksia (ja valotusaikoa).

    Tuon syväterävyyden kanssa on vähän sama asia. Niitäkin laskeskeltiin filmiaikoina, sillä filmi oli kallista. Nykyisin voi ottaa kuvia eri aukoilla ja kuvaamismäärät on niin suuria, että ne aukkojen syväterävyysvaikutukset iskostuu kyllä takaraivoon ajan kanssa ilman laskukonettakin. Filmillä oli sekin ongelma, että kuvissa ei ollu Exif-tietoja ja valmiit kuvat tuli kehityksestä pahimmillaan hyvinkin pitkän ajan kuluttua kuvaamisesta. Joten jos kuvaaja ei ollu pitäny huolellista kuvauspäiväkirjaa, niin valmiistakin kuvasta meni puhtaasti arvailuksi millä aukolla se on otettu. Tällöin se palaute omasta onnistumisesta tai siitä mitä pitäisi ensikerralla tehdä toisin jäi vähän vajaaksi.
     
  25. JuhaH

    Rekisteröitynyt:
    30.01.2003
    Viestejä:
    1 605
    Esiintyy ainakin 1d2:lla ja 50mm/f1.4 ja 50mm/f1.2 objektiivilla (eilen piti vielä oikein testailla kun tuota kirjoittelin :) Muita alle f2.8:n valovoimaisia objektiiveja ei ollu käytössä. Ja kuten sanoin olen tuohon joskus ihan oikeastikin lukenut perustelun mutta en nyt kuolemaksenikaan muista miten se meni. Jonkun verran ärsyttävä ilmiö kyseessä kyllä.
     

Jaa tämä sivu